Table of Contents Table of Contents
Previous Page  8 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 8 / 52 Next Page
Page Background

8

| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

PITÄISIKÖ KORJAUSVARAT

KORVAMERKITÄ?

Koulujen ja päiväkotien korjausvelka

Espoossa on valtava ja nykyisen suun-

nitelman varat eivät ole riittäviä sii-

hen nähden. Tähän yhteenvetoon pää-

dyttiin Suur-Tapiolan Asukasfoorumin

järjestämässä sisäilmatilaisuudessa

maaliskuussa 2017.

Paneelikeskusteluun osallistu-

neet poliitikot olivat yli puoluerajo-

jen yhtä mieltä siitä, että sisäilmaon-

gelmiin on viimein tartuttava. He olivat

jopa taipuvaisia korvamerkitsemään

varoja koulujen peruskorjauksiin, vä-

hän samaan tapaan kuin elinkaarikoh-

teissa, jotta ei jouduta turvautumaan

hätätila-menettelyihin. Toivottavasti

tämä innostus jatkuisi myös vaalien yli.

Espoon entinen tekninen johtaja

Olavi Louko

perusteli aikanaan elin-

kaarimallin käyttöä sillä, että rahat

koulujen ylläpitoon saadaan varat-

tua eivätkä poliitikot pääse karsimaan

niitä. Espoon elinkaarikouluissa ei ole

tiettävästi ollut sisäilmaongelmista

johtuvia terveyshaittoja.

KaisaSalminen

KaisaSalminen

INNOVAATIOKUMPPANUUDESTA KÄSIKIRJA

Tekes on julkaissut käsikirjan, jonka tavoitteena on madaltaa kyn-

nystä ottaa uuden hankintalain innovaatiokumppanuus -menettely

käyttöön julkisissa hankinnoissa. Julkaisussa kuvataan käytännönlä-

heisesti muun muassa uuden sääntelyn tarjoamat mahdollisuudet ja

asiat, joita innovaatiokumppanuudessa on alusta asti huomioitava.

Nimensä mukaisesti innovaatiokumppanuus kannustaa tiiviiseen

yhteistyöhön tilaajien ja tarjoajien välillä.

Käsikirjan voi ladata sähköisesti osoitteesta:

www.tekes.fi/tekes/jul-

kaisut1/innovaatiokumppanuus-kasikirja/

Espoon Tapiolassa sijaitseva Aarnivalkean koulu on yksi monista, joista ollaan evakossa sisäilmaongelmien takia.

Tekes

T

eknistaloudellisia tarkasteluja kui-

tenkin tarvitaan etenkin energia-

korjauksissa. ROTI-raportti kar-

toittaa rakennetun omaisuuden tilaa

ja se julkaistaan joka toinen vuosi.

Eniten uusimistarpeita löytyy asuinker-

rostalojen julkisivuissa, katoissa, parvek-

keissa, ikkunoissa ja LVIS-järjestelmissä.

Raportissa nostetaan esiin täydennysra-

kentaminen ja rakennusoikeuden myynti

yhtenä keinona hankkia taloyhtiöille rahaa

korjauksiin. Kaupungit voisivat edistää sitä

esimerkiksi myöntämällä väljästi kaavoite-

tuilla alueilla juohevammin poikkeuslupia

uusille kerrostaloille tai olemassa olevien

rakennusten lisäkerroksille.

Kunnissa kiinteistönpidon suunnitel-

mallisuus ja sisäolosuhteiden ongelmien

korjaaminen ovat raportinmukaan paran-

tuneet, mutta kunnallinen päätöksenteko

ja talouskäytännöt voivat olla esteinä en-

nakoivalle korjaamiselle. Kosteus- ja ho-

mevaurioita esiintyy, suhteutettuna koko

Suomen rakennuskantaan, eniten hoitolai-

toksissa, missä niitä on 20–26 prosenttia

kerrosalasta. Toiseksi eniten niistä kärsi-

tään kouluissa ja päiväkodeissa, missä vas-

taava luku on 12–18.

Kuntia suositellaan soveltamaan raken-

nuskantansa hallintaan elinkaariajattelua

ja toteuttamaan se ennakoivan kunnossa-

pidon keinoin. Lisäksi muistutetaan, että

suurikin investointi on yleensä vain mur-

to-osa rakennuksen käytön kuluista.

Rotia ennakoivaan korjaamiseen

Tämänvuotinen ROTI-raportti peräänkuuluttaa ennakoivaa korjaus-

tapaa, jotta Suomen rakennuskannan arviolta 30–50 miljardiin euroon

paisunut korjausvelka saataisiin kuriin.

Sisäilmaongelmat herättivät keskustelua

Suur-Tapiolan Asukasfoorumin tilaisuudessa.

LY H Y E S T I