KEY 3/2026 21 Kolmisen sataa äitiä, isää, mummia, vaaria, ystävää ja perheen nuorta väkeä oli syyskuun 19. päivä ilmoittautunut viettämään ihan ensimmäistä KEY:n ja Etelä-Suomen piirin perhepäivää tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Toki paikalla oli muitakin, mutta iso ja äänekäs oli myös KEYläisten joukko. Tilaisuus oli järjestetty niin, että tiedekeskukseen oli perheillä pääsy klo 10–18 ja halukkaat saivat myös osallistua aivotutkija Katri Saarikiven kaksituntiselle luennolle iltapäivällä. Perheet tai seurueet saivat siis mennä ja tulla oman mielensä ja aikataulujensa mukaan. Toki meidät oli helppo erottaa muista kävijöistä , koska saimme omanväriset tarrat rinnuksiimme. Heurekassa täydelliset puitteet perhepäivälle Elämyksellinen tiedekeskus yhdistää oivaltamisen ilon, tieteen ihmeet ja rennon yhdessäolon. Vuonna 1989 avattu Heureka on vakiinnuttanut paikkansa Suomen suosituimpana tiedekeskuksena, jonka ydinfilosofiana on ilmiöiden kokeminen ja testaaminen itse käytännössä. Kävijät pääsivät muun muassa ratkaisemaan tulevaisuuden avaruusasemalla ilmeneviä ongelmia, Kuukävelylle kokemaan Kuun painovoiman, pureutumaan veden merkitykseen planeetallemme, ekosysteemeille ja ihmiskunnalle, ymmärtämään tekoälyä, algoritmeja ja koneoppimista erilaisten pelien ja kokeilujen kautta. Perhepäivän aikana jäsenet perheineen pääsivät sukeltamaan tieteen maailmaan ja kokemaan huimaa vaijeripyöräilyä korkealla ilmassa, Foucaultin heilurin sekä Heureka-ikonin eli suuren pallo-projektion, joka visualisoi satelliittidataa reaaliaikaisesta säästä, merivirroista ja muiden planeettojen pinnoista. Vajaa vuosi sitten suurremontin jälkeen uudelleen avattu huippunykyaikainen planetaario upeine avaruuselokuvineen sai aikuisenkin kävijän haukkomaan henkeään. Heurekan inspiroiva ympäristö varmisti, että päivä oli täynnä onnistumisen kokemuksia, oivalluksia ja yhteistä iloa kaikille mukana olleille. Aivojen saloihin Katri Saarikiven johdolla Osa osallistujista oli ilmoittautunut aivotutkija ja psykologian tohtori Katri Saarikiven luennolle, jonka KEY ja Etelä-Suomen piiri olivat ilmoittautuneille järjestäneet. Alkuperäinen otsikko pelolla johtamisesta oli muovautunut muotoon ’Minä, sinä ja me – miten rakentaa toimivaa yhteistyötä?’. Pelko kun ei voi Saarikiven mukaan olla vain esihenkilöstä lähtöisin olevaa, vaan sitä syntyy monesta eri suunnasta. – Johtaminen on monen ihmisen kauppaa, se ei voi riippua vain siitä, minkälainen esihenkilö on, mitä tekee ja mitä osaa tai miten yhteistyö sujuu. Esihenkilön lautasella tuntuu olevan vähän enemmän, pitää oppia jatkuvasti ja seurata muutoksia, ymmärtää mahdollisimman erilaisia ihmisiä ja olla jopa psykologina joskus itsekin. Mutta pelkoa tai kiusaamista voi aiheuttaa myös alainen tai esihenkilön yläpuolella oleva pomo, Katri Saarikivi sanoo. Pelkoa voi tulla monesta suunnasta, eikä se koskaan johda luottamukseen tai laadukkaaseen vuorovaikutukseen. Hän korostaa tutkimuksissaan, että liiallinen stressi heikentää aivojen kykyä toimia empaattisesti ja joustavasti, kun taas sopiva määrä stressiä tukee keskittymistä. Saarikiven mukaan empatia ei ole pelkkä tunne tai luonteenpiirre, vaan kokoelma aivojen taitoja ja mekanismeja, joilla ymmärrämme toisiamme. Tätä ’työvälinettä’ tarvitaan erityisesti nykyajan digitalisoituneessa työelämässä. Ihminen on sosiaalinen olento. – Meillä on todella merkillinen kyky laajamittaiseenkin yhteistyöhön. Toisilleen täysin tuntemattomatkin ihmiset ratkovat yhdessä ongelmia. Tutkijoiden mukaan meistä on tullut näin sosiaalisia, koska on ollut pakko. On ollut pakko kehittää yhteistyökykyä, jos olemme halunneet selvitä esimerkiksi työelämän tai maailman muutoksista koko ihmisen historiassa, Saarikivi toteaa. Hänen mukaansa on jo varsin pitkään ollut näkyvissä se, että työn aivokuorma lisääntyy. Vaikka ei tekisikään tietotyötä, oppimisen vaatimus kasvaa ja aivoilta vaaditaan koko ajan enemmän. – Tämä on yksi syy siihen, miksi minusta yhteistyö on koko ajan tärkeämpää: kun kuorma kasvaa ja vaaditaan yhä enemmän, yhteistyö on keino jakaa työkuormaa. Koska empatia koostuu aivojen taidoista, sitä voi tietoisesti vahvistaa. Saarikivi vinkkaakin, että omia empatiataitojaan voi hioa esimerkiksi lukemalla kaunokirjallisuutta tai opettelemalla tunnistamaan tunteita muiden kasvoilta. Myös vaikeiden tai ärsyttävien ihmisten kohtaamisen voi ottaa hyvänä ’empatiatreeninä’. HEUREKASSA! Stina Latva-Koivisto tyttärensä Roosan kanssa avaruusasemalla, kun muu seurue kuukäveli. Minna Kosunen on käynyt Heurekassa useasti ennenkin. Kati Aulu, Pekka Parkkonen ja Nanna Snicker olivat lähteneet viettämään lauantaita tiedekeskukseen. Tulevaisuuden avaruusasemalla. Seija Rönkkö (vasemmalla) ja Salla Eloranta pitivät Katri Saarikiven luentoa hyödyllisenä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==