Luontaistuntija 2/2016

Luontaistuntija 2/2016

VÄHENTÄÄ MAKSAN

RASVOITTUMISTA

Ei-alkoholiin liittyvä maksan rasvoittumi-

nenonyleistynyt viimevuosina. Pitkittynyt

stressi, kuten ongelmat työssä tai parisuh-

teessa, lisäävät stressihormoni kortisolin

erittymistä. Lisääntynyt kortisolin eritys

taas lisää maksan rasvoittumista. Todennä-

köisin syy on kortisolin aiheuttama orootti-

hapon ylituotanto maksassa, jonka riittävä

määrä arginiinia estäisi. Maksan rasvoittu-

minen vähentää rasvan ja glukoosin varas-

toitumista maksaan, jolloin veren sokeri- ja

kolesterolitasot nousevat. Arginiini poistaa

rasvaa maksasta ja parantaa kolesteroliar-

voja, koska maksa puhdistuttuaan pystyy

taas vastaanottamaan LDL-partikkeleita.

Arginiini voi alentaa myös kohonneita ve-

ren triglyseriditasoja.

Arginiini ravintolisänä

Arginiini on aminohappo, jota muodostuumaksassa ja munuaisissa, mutta tuotettumäärä riittää

hädin tuskin elimistön tarpeisiin edes normaalissa tilanteessa, puhumattakaan urheilusta, stres-

saavasta elämäntilanteesta tai sairastelusta. Arginiinia saadaan onneksi ravinnostakin, mutta

vaihtelevia määriä. Ravintolisä onkin tehokas ja turvallinen tapa turvata oma arginiinin saanti.

Arginiinilla on neljä perusmekanismia, joiden avulla se voi parantaa elimistön toimintaa.

Arginiinin monipuoliset terveys-

vaikutukset

ovat alkaneet selvitä

tutkijoille vasta viime vuosien aika-

na. Arginiinin tuottama typpioksidi

vaikuttaa positiivisesti verenkiertoon

(myös heikkoon ääreisverenkiertoon)

sekä sydämen toimintaan. Typpioksi-

di mm. estää verihiutaleiden tarttu-

mista verisuonten seinämiin. Alentu-

nut typpioksidin tuotanto on monien

tilojen taustalla. Monet sairaudet,

tulehdustaudit ja sisäelinrasva alen-

tavat arginiinivarastoja. Myös stressi

kuluttaa arginiinia, mikä taas aiheut-

taa maksan rasvoittumista ja edel-

leen insuliiniresistenssiä. Liikunta ei

tunnu hyvältä, koska mitokondrioita

ei ole riittävästi. Kierteen voi kuiten-

kin katkaista nauttimalla arginiinia

ravintolisänä.

Arginiini on

hyödyllinen

ravintolisä jokaiselle,

mutta erityisesti

urheilijoille, ikään-

tyville, sairasteleville

ja stressaantuneille.

– neljä keskeistä vaikutuskohtaa elimistössä

ALENTAA VERENPAINETTA

Arginiinin puute voi aiheuttaa verenpai-

neen nousua. Arginiini on typpioksidin

esiaste, joka laajentaa verisuonia. Typpiok-

sidi voi myös korjata verisuonen epiteelin

vaurioita. Arginiini laskee verenpainetta

tehokkaammin, mikäli maksa on vasta lie-

västi rasvoittunut. Maksan rasvoittuminen

aiheuttaa hiljaista tulehdusta, joka aiheut-

taa arginiinin muuttumista inaktiiviseen

muotoon asymmetriseksi dimetyyliargi-

niiniksi (ADMA), joka mm. estää arginiinin

pääsyn verisuonen sisäpinnan soluihin,

jossa siitämuodostuisi verisuonia laajenta-

vaa typpioksidia.

AKTIVOI TAPPAJASOLUJA

Arginiini aktivoi elimistön immuunipuo-

lustuksen tappajasoluja, jotka suojaavat

meitä bakteerien ja virusten hyökkäyksil-

tä. Mm. pitkään jatkunut stressi ja raskas

liikunta heikentävät immuunivastettamme

ja altistavat meitä sairauksille. Molemmat

myös kuluttavat arginiinivarastojamme.

Arginiinilisän onkin havaittu estävän ur-

heilijoilla ns. ylikunnon kehittymisen. Yli-

kuntoon ajautuneella urheilijalla mitokon-

drioiden, solun energialaitosten, määrä on

laskenut.

TASAPAINOTTAA HERMOSTOA

Stressaavassa tilanteessa hermoston sym-

paattinen osa pääsee vallalle ja kiihdyttää

hengitystä, lisää sydämen sykettä ja nostaa

verenpainetta. Normaalisti parasympaatti-

Ansa Viskari, proviisori

nen hermosto rauhoittaa tilanteen, mutta

arginiininpuute lamauttaa sen toimintaa ja

edistää entisestään verenpaineen nousua.

Arginiini tasapainottaa parasympaattisen

hermoston toimintaa, jolloin stressaava

tilanne ei jää niin helposti päälle. Sydän ei

lyö tarpeettoman lujaa, hengitys tasoittuu

ja verisuonet aukeavat. Riittävä arginiinin

saanti ja liikunta yhdessä lisäävät mitokon-

drioiden määrää ja vähentävät tehokkaasti

stressin haitallisia vaikutuksia.

Lähde: Terveyttä arginiinista ja liikunnasta,

Jyrki ja Hannele Penttinen (2015).