Vuosikertomus 2016

RAKENNUSTIETO

| Vuosikertomus 2016

buildingSMART standardeja CEN standardeiksi. Ensim-

mäiset – mukaan lukien IFC – vahvistettiin syksyllä 2016.

Vuoden 2016 alussa valtiovarainministeriölle toimitettu

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatioehdotus johti lo-

pulta kesäkuussa laajennetussa muodossaan KIRA-digi-

hankkeeksi. Hakemuksen taakse olivat buildingSMART

Finlandin lisäksi tuossa vaiheessa tulleet mm. RAKLI,

Rakennusteollisuus RT, Kuntaliitto ja ympäristöministe-

riö. Rahoituksen ensimmäinen hakukierros toteutettiin

syksyllä ja myös buildingSMART Finland sai sen kautta

liikkeelle ensimmäisen KIRA-digi-hankkeensa ”Talotek-

nisten määräluetteloiden pilotointi rakennusprojekteissa”.

Muitakin hankkeita ehdittiin jo valmistella ja lisää hake-

muksia on luvassa vuoden 2017 puolella.

Suomessa bSF:n toiminnassa on nykyisin mukana yli 100

organisaatiota ja yritystä rakennetun ympäristön eri toi-

mialueilta. Toiminta on jaettu neljään toimialaryhmään:

Talo, Infra, Kaupunkisuunnittelu, Koulutus ja vuoden

2016 lopussa uutena perustettu Vakiointiryhmä. Kukin

toimialaryhmä toimii itsenäisesti oman, vuosittain laadit-

tavan toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Toimi-

alaryhmien lisäksi vuonna 2015 perustettiin yhteinen tie-

dotusryhmä, joka toimii kaikkien ryhmien yhteisenä me-

diakanavana.

EPT 26 RT Esteettömyystieto päätoimikunta

huo-

lehtii, että palvelu pysyy ja kehittyy suunnittelijoita palve-

levana asuntorakentamisen esteettömyystiedon resurssi-

na ja työkaluna, tarkkailee alan kehitystä ja muutoksia ja

osoittaa palvelun ylläpitäjille päivitettävät tiedot. Lisäksi

päätoimikunnan jäsenet tuovat tietopalveluun edusta-

mansa yhteisön näkemyksen ja osaamisen. Päätoimikunta

myös hahmottelee kehityspolut palvelun muodolle ja sisäl-

lölle sekä laatii palvelulle ja sen kehittämiselle budjettieh-

dotuksen.

Päätoimikunta piti kuusi kokousta vuonna 2016. Toimin-

tavuonna panostettiin esteettömyystietokannan kehittä-

miseen suunnittelijan tarpeita yhä paremmin vastaavaksi

työkaluksi. Lisäksi toimikunta kokosi esteettömyyssuun-

nittelun erityiskysymyksistä erillisiä tietopaketteja, jotka

julkaistaan palvelussa muiden parannusten kanssa vuo-

den 2017 alkupuoliskolla.

Tutkimus

Rakennustietosäätiö RTS toimii rakennusalan yhteispro-

jektien ohjelmoijana ja organisoijana, erityisesti sellais-

ten, joihin tarvitaan riippumatonta toimijaa. Säätiön oma

tutkimusorganisaatio pidetään kevyenä, toimeksiannot

toteutetaan pääsääntöisesti verkostoitumalla ja käyttä-

mällä ulkopuolisia konsultteja. Tutkimustoiminnan pai-

nopistealueita olivat kestävä kehitys, suunnittelun, raken-

tamisen ja käytön prosessit, informaatio- ja kommunikaa-

tioteknologia sekä korjausrakentaminen. Toimintavuoden

tutkimustoiminta oli edelleen hyvin laajaa.

Itsenäisyyden juhlavuoden kirjahanketta ”Rakennettu

Suomi 100” valmisteltiin edelleen vuonna 2016. Julkaisu

perustuu maamme maineikkaimpien tutkijoiden artikke-

leihin. Työ valmistuu juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017.

Julkaisun päätoimittajana on tekniikan tohtori Harri Hau-

tajärvi.

RT tuotetieto -palvelun jatkokehittämiseksi käynnistettyä

TEHO-hanketta jatkettiin, tavoitteena rakennustuotteisiin

liittyvien uusien standardien mukaisten käyttöturvalli-

suus-, ympäristöseloste-, sisäilmaluokitus- ja CE-merkin-

tätietojen sekä muiden dokumentaatioiden saattaminen

osaksi RT tuotetieto -palvelua. TEHO-hankkeella pyritään

ratkaisemaan rakennushankkeiden ja kiinteistön elinkaa-

ren aikainen rakennusmateriaaleihin liittyvä tuotetiedon

hallinta. TEHO-hankkeen 1. vaihe valmistui v. 2016. Seu-

raava vaihe TEHO 2 käynnistettiin välittömästi edellisen

vaiheen valmistuttua.

Toimintavuonna julkaistiin infratietomallintamisen oh-

jeista YIV2015 osat 8–12, selvitettiin osien 1–7 päivitystar-

peita, päivitettiin infraBIM-nimikkeistö sekä julkaistiin

Inframodel-tiedonsiirtoformaatin versio 4. Kansainväli-

nen inframallintamisen standardointityö oli vilkasta ja

siihen osallistuttiin sekä tekijöinä että lausuntojen anta-

jana. Vuoden 2016 hanketta rahoittivat Liikennevirasto,

kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti

sekä Infra ry, SKOL ry ja Koneyrittäjien liitto ry.

Tutkimustoiminnasta vastasi yliasiamies Matti Rautiola.