Rakennettu Ympäristö 5/2015 - page 21

Rakennettu Ympäristö 5/15
21
Lähiöiden tulevaisuus –
korjata, purkaa vai uudistaa?
Kun vanha lähiö sijaitsee väärässä paikassa, ei sen pelastaminen pelkin teknisin
toimenpitein onnistu. Saksassa kokonaisia kaupunginosia on pelastettu
visionäärisillä osapurkuprojekteilla.
N
oin 40 vuotta sitten Suomessa elettiin eri-
tyisen voimakasta teollistumisen ja kau-
pungistumisen aikaa. Rakentamisen ”hul-
lut vuodet” 1970-luvulla tuottivat määrälli-
sesti valtavan asuntomassan kasvavien kaupunkien
ja tuotantolaitosten liepeille. Asuntopula ratkaistiin
suurelta osin teollisesti esivalmistetuilla elementti-
kerrostaloilla.
Joka kolmas kerrostaloasunto sijaitsee edelleen
näissä kasvukauden lähiöissä ja arviolta ne ovat
joka viidennen suomalaisen koti. Lähiöiden tule-
vaisuus on näin ollen merkittävä yhteiskunnallinen
ja valtakunnallinen haaste.
Sosioekonomisiin ongelmiin tartuttava
Suomen noin kolmestasadasta kunnasta lähes puolet
on vähenevän väestön alueita ja dynaamisia kasvu-
keskusalueita on vain kymmenkunta. Savupiippujen
Suomi on katoamassa ja muuttotappiokuntien lä­hiöt
ovat suurten ongelmien edessä. Varsinkin vuokra-
kerrostalojen kohtalo on vaakalaudalla. Kiinteistöjen
arvo on laskenut alle oletettujen korjauskustannus-
ten ja vakuuksien saanti vaikeutunut. Työperäisen
muuttoliikkeen takia omistusasuntojen ja omakotita-
lojen hintapyynnöt ovat niin alhaiset, että vuokraker-
rostalot tyhjenevät vauhdilla. Tosin nekin tyhjenevät
myös kasvukeskuksiin muuttamisen takia.
Saattohoidossa olevat lähiöt eivät ole pelkästään
suomalainen ongelma. Muualla Euroopassa on pu-
heiden lisäksi jouduttu vakavasti puuttumaan lä­
hiöiden kasvaviin sosioekonomisiin ongelmiinmyös
fyysisen rakentamisen tai rakennusten purkamisen
avulla. Myös Suomessa kaivattaisiin lähiökohtaisia
strategioita, jolloin kiinteistöjen omistajat uskaltai-
sivat panostaa alueen kehittämiseen ollessaan tie-
toisia kuntien ja kaupunkien kehittämisvisioista.
On helppo sanoa, että osa lähiöistä on rakennet-
tu väärään paikkaan. Näin ei ajateltu 1970-luvulla.
Silloin ei ollut ylitarjontaa asunnoista ja kunnissa
uskottiin jatkuvan kasvun politiikkaan. Nyt on toi-
sin. Pitäisikö nämä ”käyttöikänsä päähän” ajautu-
neet lähiöt vain purkaa tarpeettomina vai onko ole-
massa muita mahdollisuuksia kehittää niistä jälleen
houkuttavia ja kilpailukykyisiä asuinalueita?
Korjata?
Lähiöiden käyttötaloutta voidaan merkittävästi ko-
hentaa energiatehokkuutta parantamalla sekä talo­
tekniikan päivittämisen että vaippakorjausten avul-
la. Pelkkä tekninen korjaaminen ei kuitenkaan
välttämättä riitä lähiöiden elinkelpoisuuden palaut-
tamiseksi. Kysymys on myös asuinalueen arvostuk-
sesta, jossa etusijalla ovat saavutettavuus, palvelut ja
alueen laatutaso kilpaileviin uudisrakennusalueisiin
verrattuna.
Vaikka tekniset parannukset ovat välttämättömiä
ja usein ainoita taloudellisesti mahdollisia toimen-
piteitä, ovat ne alueen arvostuksen kannalta toisar-
voisia. Mikäli lähiö on jo saavuttanut ns. matalan
laatutason statuksen, on sen korjaaminen pelkäs-
tään teknisillä parannuksilla varsin toivoton urak-
ka. Lähiörakennusten varsin kelvolliset huoneistot
eivät kelpaa kunnostettuinakaan 2010-luvun laatu-
tietoiselle asukkaalle. Jo nyt ollaan valmiita maksa-
maan lähiöihin verrattuna yli kolminkertaisia ne-
liöhintoja sijainniltaan arvostetuista mutta parvek-
keettomista huoneistoista, joissa on usein alimitoi-
tetut märkätilat. Teknisen korjaamisen lisäksi pitäisi
siis alueen liikennejärjestelyjä, palveluita sekä ima-
goa huomattavasti parantaa.
Purkaa?
Ruotsissa on jo purettu suurimäärä lähiökerrostaloja.
Siellä on kokeiltu muitakin konsepteja. Rakennusten
osapurkua on toteutettu useassa lähiössä. Jopa siinä
määrin, että kahdeksankerroksisesta elementtitalos-
ta on jätetty vain kaksi alimmaista kerrosta jamuutet-
tu ne rivitaloksi (kuva 1). Elementtien purkaminen
ei ole teknisesti vaikeaa. Elementtikerrostalo on kuin
korttitalo, rakentaminen voidaan siksi tehdä myös
käänteisessä järjestyksessä.
Lähtökohtana rakennusten osapurulle on ollut
näkemys koko lähiön asumisviihtyisyyden kohotta-
misesta. Vain tarpeettomat rakennukset purkamal-
HARRI HAGAN
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28,29,30,31,...60
Powered by FlippingBook