LiveLife42016B

Joulukuu 2016

LiveLife

Hyvä tietää ...

HUNAJA

Luonnon oma ihmeaine, hunaja, on ollut käytössä

jo vuosituhansia. Vasta viime vuosina tutkijat ovat

onnistuneet selvittämään, mitä löytyy hunajan

hoitavien ominaisuuksien taustalta.

TEKSTI

ANNIKA GOLDHAMMER

KUVA

SHUTTERSTOCK

APUA SIITEPÖLYALLERGIAAN?

Hunajasta voi olla hyötyä jopa koivun

siitepölyallergian hoidossa. Ete-

lä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöins-

tituutin tutkimuksessa koivuallergi-

kot nauttivat talvikaudella

luomuhunajaa ja hunajavalmistetta,

johon oli lisätty mehiläisten keräämää

koivun siitepölyä. Verrokkiryhmä ei

käyttänyt tutkimuksen aikana hunajatuot-

teita. Tutkimuksessa selvisi, että siitepölyä

sisältävä hunajavalmiste vähensi vaikeita

oireita ja puolitti antihistamiinin käyttö-

päivät vertailuryhmään verrattuna. Olen-

naista on, että hunajan käyttö aloitetaan

syksyllä mahdollisimman pian siitepölykau-

den jälkeen ja sitä käytetään säännöllisesti.

MITÄ SIITEPÖLY ON?

Siitepölyä kertyy mehiläisten

takajalkoihin, kun ne keräävät mettä.

Kun mehiläinen saapuu pesään, siitepöly

irtoaa. Siitepölyssä on paljon muun

muassa B-vitamiinia, proteiinia, rautaa ja

sinkkiä. Siitepölyä voi ripotella

esimerkiksi jogurttiin, smoothieen tai

chia-vanukkaaseen. Sitä voi sekoittaa

myös mysliin tai energiapatukoihin.

Tulevaisuuden antibiootti

Hunajan hoitavien vaikutusten syyt

olivat pitkään hämärän peitossa.

Vuonna 2005 ruotsalaisen Lundin yli-

opiston tutkimusryhmä löysi selityk-

sen: mehiläisten mesimahan maito-

happobakteerit. Sen jälkeen

tutkimusryhmä on voinut niiden

avulla torjua antibiooteille vastustus-

kykyisiä bakteereja koeputkessa ja

hoitaa hevosten vaikeasti paranevia

haavoja. Nyt toiveissa on, että maito-

happobakteereja pystyttäisiin käyttä-

mään tulevaisuudessa vaihtoehtona

antibiooteille ja sitä kautta vaikuttaa

koko maailmassa kasvavaan anti-

bioottiresistenssiin.

- Olen täysin varma, että hunaja

tulee korvaamaan antibiootit monella

alueella niin sisäisesti kuin ulkoisesti,

sanoo Lundin yliopistossa lääketie-

teellisen mikrobiologian osastolla tut-

kijana työskentelevä Tobias Olofsson.

Antibakteerinen vaikutus on suurin

tuoreessa hunajassa, koska siinä on

vielä mehiläisten eläviä maitohappo-

bakteereja. Vielä ei ole selvää, miten

ihmiset voivat hyödyntää niiden hyviä

vaikutuksia.

PARASTA KUUMENTAMATTA

Suuri osa hunajan bakteereja tu-

hoavasta vaikutuksesta menete-

tään, kun hunaja kuumennetaan

40-45 asteeseen – esimerkiksi

teessä. Tee maistuu hunajan kans-

sa kyllä hyvältä, mutta hunaja

kannattaa nauttia kuumentamat-

tomana, jotta sen hyödyistä saa

kaiken irti. Lisää hunajaa jugurttiin

tai voileivälle.

MANUKAHUNAJA ON

HUNAJIEN YKKÖNEN

Manukahunajan poikkeuksellisen hyvät

antibakteeriset ominaisuudet on tun-

nettu jo pitkään. Hunaja tulee Uudes-

ta-Seelannista, ja sitä tuottavat mehiläi-

set imevät mettä manukapuun kukista.

Vuonna 2012 Microbiology-lehdessä jul-

kaistiin brittiläinen tutkimus, jonka

mukaan manukahunaja tehoaa vai-

keasti paranevia haavoja aiheuttava-

na tunnettuun streptokokkiin. Anti-

bakteerinen vaikutus johtuu

pääasiassa aineesta nimeltä metyy-

liglyoksaali, MGO.

Terveellisempää

kuin valkoinen sokeri

Noin 75 prosenttia hunajasta on sokereita

(fruktoosia ja glukoosia) ja noin 20 prosenttia on

vettä. Loppu koostuu entsyymeistä,

kivennäisaineista, vitamiineista, aminohapoista sekä

bakteereja tuhoavista aineista.

Hunaja kohottaa verensokeria hitaammin kuin

puhdas glukoosi. Korkea fruktoosipitoisuus saa

hunajan tuntumaan makunystyröissä hyvin

makealta. Niinpä hunajaa tarvitaan

makeuttamiseen vähemmänkuin

tavallista sokeria.