3 / 2026 29 jatuotantoon. Moottorit valmistettiin salaa, ja ajatuksena oli saada ne Amerikan markkinoille. Ilmeisesti Trollhättan ei hyväksynyt niitä, ja niitä valmistettiin vain seitsemän kappaletta, joista kolme on museossa. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen museo. Bonk En osaa sanoa, onko Bonk museo, mutta taatusti se on käymisen arvoinen. Museo – käytettäköön tätä nimitystä paremman puutteessa – sijaitsee entisessä muuntamorakennuksessa aivan Uudenkaupungin keskustassa. Opastus sisältyy hintaan ja on taatusti tarpeen, jotta pääsee Bonkin tarinaan mukaan. Bonk Business Inc on multiglobaalinen teollisuusjätti, jolla on 13 000 työntekijää 52 maassa. Tarina alkaa 150 vuotta sitten Pyhämaalla. Bonkin perhe elätti itsensä kalastamalla ja rakentamalla veneitä. Noihin aikoihin Itämeressä oli paljon anjoviksia, mutta ne olivat liian rasvaisia syötäviksi ja siten hyödyttömiä. Per Bonk, joka oli perheeseen adoptoitu poika, uskoi kuitenkin, että moiselle luonnonvaralle täytyy löytyä käyttöä. Pär kehitti menetelmän, jolla anjoviksista voitiin tislata öljyä. Tämä anjovisöljy eli Polar-öljy oli erinomaista koneiden voiteluun, ja pian koko pohjoismainen teollisuus käytti tätä öljyä. Tämä oli mahtavan teollisuusyrityksen alku. Pär jalosti myös anjovisöljystä Garum-nimisen höysteen. Se toi käyttäjälleen onnellisen ja rauhallisen mielialan. Tuote saavutti Venäjällä valtavan suosion, ja pian Lenin tilasi 18 Garum-tislaamoa. Vallankumouksen jälkeen Lenin kiireesti vapautti jakelun. Väitetään, että Lenin menehtyi Garumin yliannostukseen. Pian kehitettiin myös sähköntuotantoa, joka pohjautui anjovisöljyyn. Menetelmä tunnetaan P. Bonkin dynamoefektinä (pat. vuonna 1887). Altaaseen laitettiin öljyä ja vettä sekä erinäisiä katalysaattoreita. Lopuksi altaaseen lisättiin kaloja, jotka uidessaan saivat aikaan dynamoilmiön. Uusikaupunki sähköistettiin tällä menetelmällä. Noihin aikoihin Suomi kuului Venäjään, joten siellä kiinnostuttiin menetelmästä. Siperiaan rakennettiin valtava laitos tuottamaan energiaa valtion tarpeisiin. Jostain tuntemattomasta syystä koko laitos räjähti aiheuttaen suurta tuhoa. Per Bonk menehtyi tässä surullisessa tapahtumassa, ja hänen jäänteensä löytyivät vasta vuosia myöhemmin. Venäjän valtio yritti piilottaa tapahtuman kertomalla, että kyseessä oli meteorin maahansyöksy. Nykyään tämä tunnetaan Tunguskan räjähdyksenä. Toimintaa jatkoi Per II Bonk, joka laajensi yrityksen nopeasti globaaliksi yritykseksi. Hänen keksintöjään olivat mm. paranormaali kanuuna sekä elektromagneettinen ilmapallo. Tässä lyhyessä artikkelissa on mahdotonta kuvata kaikkia Bonk-suvun keksintöjä ja saavutuksia, joten on parasta, että vierailette museossa. Museossa on myös työpaja, jossa tulevat keksijät voivat aloittaa uransa. Loppukaneettina sanoisin, ettei kaiken tapahtumattoman tarvitse olla valetta. Paranormaalin tykin koneistoa. Valmet V8 moottoreita. Kalaöljyn annostelulaite. P. Bonkin Dynamoilmiö.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==