MAAHANMUUTTAJAPERHEET KAIPAAVAT YHTEISÖLLISYYTTÄ Lassi Lavantin väitöstutkimus (2025) tarkasteli maahanmuuttajataustaisten perheiden tukemista kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia. Hän totesi, etteivät varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat vielä huomioi perheiden superdiversiteettiä tarpeeksi inklusiivisesti, vaan varhaiskasvatuksessa tapahtuu edelleen erottelua perheiden taustojen kautta. Tämä ylläpitää me vastaan te -ajattelua. Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin jo toimivia, perheiden moninaisuutta tukevia käytänteitä, mutta ne ovat usein yksikkö- ja opettajakohtaisia. Näitä tukimalleja olisi tärkeää jalkauttaa laajemmin ympäri Suomen varhaiskasvatusyksiköitä, mutta tämä vaatisi taloudellista panostusta työnantajalta. Perheiden kiinnittyminen varhaiskasvatukseen tapahtuu suurilta osin varhaiskasvatuksessa olevien lasten kautta, eivätkä perheet tunne etenkään muita varhaiskasvatuspalveluja käyttäviä suomalaisperheitä. Isommissa kaupungeissa vieraillaan kuitenkin päiväkodin lapsiryhmän kanssa perheiden kodeissa, jotta tiedostettaisiin moninaisten kotien olemassaolo, sekä opetellaan yksinkertaisia lasten kotikielten ilmaisuja, kuten onko jano tai vessähätä. Varhaiskasvatuksessa olisikin tärkeää järjestää perheille vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa he voisivat tutustua toisiin perheisiin, ja vahvistaa kuulumisen tunteita ja kokemuksia yhteisöön liittymisestä. Konkreettisia kohtaamisen keinoja moninaisten perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen on koottu varhaiskasvatuksen opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattuun Gaudeamuksen teokseen ”Avaimia yhteiseen ymmärrykseen – Kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa” sekä Suomen Varhaiskasvatus ry:n teoksessa ”Varhaiskasvatus kuuluu kaikille”. Lähde: tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com SYÖMINEN AUTTAA JAKSAMAAN! THL on julkaissut uuden työaikaa koskevan ruokailusuosituksen. Aamiaisen ja lounaan syöminen edistää työkykyä ja vireyttä. Päivän aikana pitäisi juoda 1–1,5 litraa. Vesi on hyvä janojuomana ja ruoan kanssa, kuten myös rasvaton maito tai piima ja taydennetyt kasvijuomat seka suodatinkahvi ja tee kohtuullisina mä rina. Kuumalla tai hikoillessa nesteentarve kasvaa. Valta napostelua aterioiden valilla ja varaudu tyon kuormitushuippuihin ravitsevilla valipaloilla. Syo sä nnollisesti ja tauota tyota, koska tauot tukevat tyovireytta ja keskittymiskykya seka edistavat tyosta palautumista ja jaksamista tyopaivan jalkeen. Jos otat töihin leipäevään, sen on hyvä olla taysjyvaleipä , jonka pä lla on Sydanmerkkikriteerit tayttavä kasvioljypohjaista levitetta ja enintä n 17 % rasvaa sisaltavä juustoa seka kasviksia, tai edelliselta aterialta sä stynytta kypsennettya kalaa, tillia ja muuta maustetta, palkokasveista valmistettua tahnaa ja kasviksia tai pahkinatahnaa ja hedelmaviipaleita. Jälkiruuaksi vaharasvainen (korkeintaan 1 % rasvaa sisaltava) tai rasvaton vahasokerinen tai sokeriton jogurtti, viili tai rahka sekä marjoja tai hedelmä . Salaattieväs voi sisältää esimerkiksi erilaisia salaatteja, paprikaa, kukkakaalia, tomaattia, kurkkua, parsakaalia ja porkkanaa, seka palkokasveja, tofua, kalaa tai lihaa. Keittoevaäksi kala-, kasvis- tai lihakeittoa. Kasviskeiton proteiinin lahteena voivat olla esimerkiksi palkokasvit tai siemenet keitossa ja/tai erikseen syotava raejuusto, vaharasvainen viili tai pahkinat. Täydennä salaatti- ja keittoeväs kokojyväleivällä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==