Simpukka 1 | 2026 33 ASIANTUNTIJALTA ... Sijaisvanhemmuus voi olla yksi tapa tulla vanhemmaksi. Perhehoidossa sijaisvanhempien ja sijaisperheessä asuvien lasten suhteet muodostuvat usein elämänmittaisiksi ihmissuhteiksi. Tavoitteena on, että sijaisperheessä lapsi tulee tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Lastensuojelun perhehoidolla tarkoitetaan 0–17-vuotiaiden huostaanotettujen lasten hoidon ja kasvatuksen järjestämistä sijaisperheessä. Perhehoidon tavoitteena on, että sijaisvanhemman ja lapsen välille muodostuu kiintymykseen perustuva vanhemmuussuhde ja että lapsi saa kasvaa turvallisessa kodissa tasavertaisena perheenjäsenenä. Sijaisvanhempana toimiminen on sekä tavallista että erityistä vanhemmuutta. Sijaisperheissä eletään tavallista lapsiperheiden arkea iloineen ja suruineen. Sijaisvanhemmuus on kuitenkin myös erityistä vanhemmuutta, sillä huostaanotetuilla lapsilla on usein taustallaan traumaattisia elämänkokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kasvuunsa ja kehitykseensä. Lapsen kuntoutuminen näistä kokemuksista tapahtuu lapsen ja sijaisvanhemman välisessä kiintymyssuhteessa ja sijaisperheen tarjoamassa turvallisessa kasvuympäristössä, mutta tämän lisäksi sijaisvanhemmat tekevät usein yhteistyötä erilaisten hoito- ja terapiakontaktien kanssa. Sijaisvanhemmuudesta tekee erityistä myös yhteistyö lapsen läheisverkoston kanssa. Sijaisvanhempien tärkeä tehtävä on tukea lapsen yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin, mikä tukee lapsen hyvinvointia sekä eheän identiteetin muodostumista. Perhehoidossa tavoitteena on, että lapsen ja hänen läheisverkostonsa välillä olisi säännöllisiä tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa. PRIDE-VALMENNUS AUTTAA PÄÄTÖKSENTEOSSA Ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä sijaisvanhemmuutta harkitsevat osallistuvat ennakkovalmennukseen. Laajasti käytössä oleva valmennusmenetelmä on PRIDE-valmennus. Se tarjoaa sijaisvanhemmuutta harkitseville mahdollisuuden pohtia yhdessä valmentajien kanssa sitä, mitä sijaisvanhemmuus oman perheen näkökulmasta tarkoittaisi, ja onko se omalle perheelle sopiva vaihtoehto. Valmentajina toimivat sosiaalityöntekijä ja kokenut sijaisvanhempi. PRIDE-valmennus on noin puoli vuotta kestävä prosessi, joka sisältää sekä ryhmä- että perhekohtaisia tapaamisia ja kirjallisia kotitehtäviä. PRIDE-valmennus on harkinta-aikaa, ja tavoitteena on, että sen päättyessä sijaisvanhemmuutta harkitsevat ja voivat sen jälkeen tehdä tietoon perustuvan päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä. Mikäli PRIDE-valmennukseen tulevalla perheellä on kokemus tahattomasta lapsettomuudesta, valmennuksen perhekohtaisilla tapaamisilla keskustellaan lapsettomuudesta ja sen aiheuttamasta kriisistä reflektoiden sitä, onko ajankohta sopiva sijaisvanhemmuudelle. PRIDE-valmennuksen kanssa samanaikaisesti ei voi olla käynnissä adoptioprosessi tai lapsettomuushoidot. ERILAISIA PERHEITÄ TARVITAAN Perhehoidossa lapselle etsitään hänen tarpeitaan vastaavaa sijaisperhettä. Lasten tarpeet ovat yksilöllisiä, joten sijaisperheet voivat olla hyvin erilaisia. Sijaisperheinä voivat toimia esimerkiksi yhden tai kahden vanhemman perheet, erilaisista kulttuurillisista ja uskonnollisista taustoista tulevat perheet ja sateenkaariperheet. Sijaisvanhemmalla ei tarvitse olla kokemusta vanhemmuudesta entuudestaan. Tärkeintä on, että perheen elämäntilanne on vakaa ja että perheenjäsenillä on halu ja valmius sitoutua lapseen. Esteitä sijaisvanhempana toimimiselle ovat esimerkiksi kriisitilanne perheessä, vakava sairaus tai rikollinen elämäntapa. Sijaisvanhemmat eivät ole elatusvelvollisia sijoitetusta lapsesta. Heille maksetaan sijaisvanhempana toimimisesta hoitopalkkiota ja lapsen kulut kattavaa kulukorvausta. Sijaisvanhemmuudessa ei tarvitse pärjätä yksin. Sijaisvanhempien tukena sijoituksen aikana toimivat sijoitetun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja sijaisvanhempien oma vastuutyöntekijä. Myös työnohjaus ja säännölliset koulutukset ovat osa sijaisperheiden tukea. Lisäksi tukityöskentelyä voi olla esimerkiksi perhehoidon psykologin ja mentorin, eli kokeneen sijaisvanhemman tuki. SIJAISPERHEEKSI HELSINGIN KAUPUNGILLE Helsingin perhehoito on perhehoidon kentällä Suomen suurin toimija, jolla on vuosikymmenten kokemus perhehoidon järjestämisestä. Helsingin perhehoidossa järjestetään vuosittain useita ennakkovalmennuksia. Perhehoitoon sijoitetaan kaiken ikäisiä lapsia, ja tarvetta on erilaisista taustoista tuleville sijaisperheille. Sijaisperheiden ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Helsingin perhehoidossa edellytetään, että lapsen tullessa sijaisperheeseen sijaisvanhempi on kotona ensimmäisen vuoden ajan, minkä jälkeen sijaisvanhempi voi käydä töissä. Kouluikäiselle lapselle tulee tarjota oma huone. LISÄTIETOJA SIJAISVANHEMMUUDESTA • Helsingin perhehoito, Niina Marjoniemi, 040 664 9420, niina.marjoniemi@hel.fi, www.hel.fi/sijaisperheet ● • Sijaisvanhemmuudesta voi lukea myös muun muassa Perhehoitoliiton ja Pesäpuun sivuilta. ● • Simpukka ry:n ja Helsingin perhehoidon sijaisvanhemmuusinfoverkkoluento keskiviikkona 15.4.2026 kello 17–18.30 Teamsissa. Seuraa ilmoittelua Simpukan verkkosivuilla.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==