28 Simpukka 1 | 2026 ... TEKSTI JENNI HUHTALA KUVA ADOBE STOCK Suomessa on syntynyt arviolta 15 000 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta. Lahjasoluhoitoja on tehty lahjasiittiöillä 1940-luvulta lähtien ja lahjamunasoluilla sekä lahja-alkioilla 1990-luvun alusta lähtien. Hedelmöityshoitoja säätelevä hedelmöityshoitolaki astui kuitenkin voimaan vasta 1.9.2007. Lakiin on kirjattu, että lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneilla on oikeus selvittää täysi-ikäisenä sukusolulahjoittajan henkilöllisyys Lupa- ja valvontaviraston luovuttajarekisteristä eli Luoterista. Tämä oikeus koskee vain Suomessa toteutetuilla hedelmöityshoitolain aikana lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneita. Jos sukusolulahjoittaja on Tänä keväänä ensimmäiset hedelmöityshoitolain aikana lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneet tulevat täysi-ikäisiksi. He voivat halutessaan selvittää sukusolulahjoittajan henkilöllisyyden Lupa- ja valvontaviraston luovuttajarekisteristä eli Luoterista. Lue, miten tietojen hakeminen onnistuu. ennen lain voimaantuloa suostunut siihen, että hänet rekisteröidään Luoteriin, hänen henkilötiedot voidaan hakea luovutusrekisteristä. Hedelmöityshoitolakia valmisteltiin 1980 -luvulta lähtien. Lahjasolutaustaisten tiedonsaantioikeus oli yksi haastavimmista kysymyksistä lakia muodostettaessa. Toinen eriäviä mielipiteitä herättävä kysymys oli itsellisten naisten ja naisparien oikeus saada lapsia hedelmöityshoitojen avulla. Eri tahot olivat pitkään sitä mieltä, että lahjasolutaustaisilla ei tarvitse olla oikeutta selvittää lahjoittajan henkilöllisyyttä. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että siitä olisi lahjasolutaustaiselle ja hänen perheelle vain haittaa ja tieto olisi kaikille osapuolille vain hämmentävää. Tämän arveltiin myös vähentävän sukusolulahjoittajien halukkuutta lahjoittaa sukusolujaan. Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneiden tiedonsaantioikeutta onneksi myös puolustettiin. Yksi vahva peruste sille oli yksilön oikeus henkilökohtaiseen identiteettiin, joka liittyy perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Tältä kannalta nähtiin ongelmallisena se, että viranomaisella olisi henkilön alkuperästä sellaista tietoa, johon hänellä itsellään ei ole tiedonsaantioikeutta. Lapsen oikeus omaa identiteettiä ja biologista alkuperää koskevaan tietoon nähtiin merkityksellisenä ja lahjasolutaustaisten tiedonsaantioikeus kirjattiin lakiin seuraavasti: Henkilöllä, joka on voinut syntyä luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, on salassapitosäännösten estämättä oikeus 18 vuotta täytettyään saada palvelujen antajalta jäljennös hoitosuostumuksesta ja siihen merkitystä luovuttajan tunnuksesta. Ilmoittamalla luovutusrekisteriin luovuttajan tunnuksen hänellä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. (Laki hedelmöityshoidosta 4 luku, 23 §). Tämä lakiin kirjattu oikeus koskee vain lahjasolutaustaista henkilöä, ei hänen vanhempaansa tai vanhempiaan. Laki takaa oikeuden saada tiedon biologisesta taustasta, eikä tiedon saamiseksi tarvitse lupaa vanhemmilta. Sukusolujen lahjoittajalla ei ole mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia hänen sukusolujensa avulla alkunsa saanutta henkilöä kohtaan. NÄIN HAET SUKUSOLULAHJOITTAJAN TIETOJA Kun Suomessa hedelmöityshoitolain aikana lahjasoluhoidoilla alkunsa saanut tulee täysi-ikäiseksi, hän voi lähteä selvittämään sukusolulahjoittajan henkilöllisyyden Lupa- ja valvontaviraston luovuttajarekisteristä eli Luoterista.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==