10 Simpukka 1 | 2026 ... HENKILÖHAASTATTELU Oskari ja Jere pohtivat, mitä muuta yhteiskunta voisi tehdä miesten lapsiperheellistymisen tukemiseksi. Oskari ajattelee asiassa olevan kaksi puolta: kulttuurillinen ja lainsäädännöllinen. Lainsäädännöllistä puolta tulisi hänen mukaansa parantaa siten, että ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa. Tällä olisi iso merkitys lapsiperheellistymiseen paitsi sateenkaariperheille, myös tahatonta lapsettomuutta kokeville heteropareille. Ja entäs se kulttuurillinen puoli? ”Kaikki miehet, ja ennen kaikkea kaikki isät, pystyvät osaltaan vaikuttamaan sellaiseen asennemuutokseen, että näytetään niitä isyyden ja vanhemmuuden hyviä puolia, jaetaan vanhempainvapaat tasan. Näytetään millaista perhe-elämää se isyys voi parhaimmillaan tuoda. Ylipäätään perhekeskustelu yhteiskunnassa on nykyään aika ongelmalähtöistä ja se on harmi, koska lähtökohtaisesti lapset ovat tosi ihana ja onnellinen asia”, Oskari sanoo. TOIVE LAPSESTA RIITTÄÄ Oskari ja Jere ovat puhuneet adoptiosta avoimesti myös Oskarin Instagram-tilillä. Avoimuudella he pyrkivät valmistamaan omaa lähipiiriään – tulevia isovanhempia, tätiä ja setiä – adoptioon liittyviin erityispiirteisiin. Heidän lähipiirinsä on suhtautunut asiaan todella kannustavasti, eikä soraääniä ole kuulunut someseuraajiltakaan. ”Me halutaan puhua myös siitä, että tämä on tosi upea tapa tulla vanhemmaksi ja ainutlaatuinen matka myös meille ihmisinä ja yksilöinä”, Oskari iloitsee. Moni saattaa pohtia, onko toive saada lapsi riittävä syy hakeutua adoptioneuvontaan. Jere ja Oskari vahvistavat, että kyllä on. He kannustavatkin adoptoimista pohtivia hakeutumaan neuvontaan matalalla kynnyksellä: neuvonnan aloittaminen ei sido mihinkään, ja jokainen prosessi on aina yksilöllinen. ”Adoptiovanhemmuus on aina vanhemmuutta erityistarpeiselle lapselle, ja se pitää tiedostaa. Ajattelen, että se prosessi itsessään on niin kaiken kattava ja läpileikkaava, että vaikka hakeutuisi adoptioneuvontaan vielä vähän epävarmana tai tunnustellen, niin siinä prosessin aikana selviää hyvin nopeasti, että onko adoptio hyvä tapa itselle tulla vanhemmaksi. Adoption lähtökohtana on aina se, että etsitään lapselle parhaita mahdollisia vanhempia eikä päinvastoin”, Oskari täsmentää. Adoptioon liittyvässä puheessa nostetaan usein esille vaikeuksia ja negatiivisia asioita. Oskari muistuttaa, että epävarmuus prosessin kestosta ja lopputulemasta kuuluvat erottamattomasti adoptioon, mutta siihen liittyy myös paljon hyvää. ”Jos adoptio on pohdinnassa, niin kannattaa ehdottomasti mennä adoptioneuvontaan, koska sieltä saa ne vastaukset avoimiin kysymyksiin sekä ammattilaisen tuen ja avun”, Oskari kannustaa. TIETOA ADOPTIOSTA • ●Pakollisen adoptioneuvonnan kesto on vähintään yksi vuosi. ●• Maksutonta neuvontaa järjestävät hyvinvointialueet, Pelastakaa Lapset ry ja pääkaupunkiseudulla Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut. ●• Tällä hetkellä miesparit voivat adoptoida kotimaasta, Kolumbiasta ja Etelä-Afrikasta. • Vain Interpedia ottaa uusia ulkomaisen adoption asiakkuuksia. ●• Myös itsellisesti voi adoptoida. ●• Tietoa ja tukea adoptioperheille ja adoptiota harkitseville tarjoaa Adoptioperheet ry, adoptioperheet.fi. • Yhteiset Lapsemme ry järjestää adoptiovalmennuskursseja, joissa käydään läpi monia adoptiovanhemmuuteen liittyviä aiheita, yhteisetlapsemme.fi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==