Lähella 4 2026

13 Lähellä 4/2026 Niin myötä- kuin vastamäessäkin Noin 30 prosenttia sopimusomaishoitajista on yli 75-vuotiaita, ja 85 vuotta täyttäneitäkin on lähes 3 000. Sauli ja Irja Anttila ovat hioneet kumppanuutta yli 60 vuoden ajan. Yhteistä taivalta taitetaan käsikynkässä, loppuun asti. Anttiloiden pariskunnan rakkaustarinan juuret juontavat 1960-luvun alun Ouluun, kun Kemistä kaupunkiin opiskelemaan saapunut Sauli Anttila ryhtyi ikkunoiden välityksellä kirjeenvaihtoon siilinjärveläisen Irja Hartikaisen kanssa. Saulin opinahjo eli Oulun tekninen oppilaitos sijaitsi vastapäätä diakonissalaitosta, missä Irja opiskeli seurakuntasisareksi. Puhelimia ei siihen aikaan ollut joka nurkassa, joten viestien kirjoittelu ikkunoiden läpi oli tehokas tapa tutustua. Riittävän monta peilikuvana kirjoitettua viestiä myöhemmin nuoret tapasivat kasvokkain, rakastuivat ja elokuussa 1965 vietettiin Anttiloiden häitä. Kaksi vuotta myöhemmin Leppävirralle muuttaneen pariskunnan esikoinen Erkki saapui maailmaan, kuopus Elmo syntyi 11 vuotta myöhemmin Mikkelissä. Irja, 85, ja Sauli, 86, ovat ehtineet asua Oulun ja Leppävirran lisäksi ainakin Kemissä, Siilinjärvellä, Mikkelin maalaiskunnassa ja lopulta Mikkelin keskustassa. Sauli eläköityi kaupungin kunnossapitomestarin tehtävistä vuonna 2003, Irja oli jäänyt sairaanhoitajan pestistä eläkkeelle viittä vuotta aikaisemmin vuonna 1998. Yhdessä on kasvatettu pojat, rakennettu arkkitehdiksi kouluttautuneen Erkin piirtämä omakotitalo, touhuttu tiiviisti lastenlasten kanssa, hoivattu kukkapenkkejä, lopulta luovuttu isosta talosta ja muutettu kerrostaloasuntoon kaupungin keskustaan. Nykyisin parvekkeelta avautuu näkymä Mikkelin Kirkkopuiston ylle. Kauppakeskus Stellan sisäänkäynti on sopivasti tien toisella puolella ja Irjan muistikerho muutaman korttelin päässä. Sinne Sauli saattaa Irjan joka toinen viikko käsikynkässä, sillä yksin tai rollaattorilla kulkeminen ei tunnu oikealta, kummankaan mielestä. ”Jos kulkee rollaattorilla, niin ei tarvitse olla lähellä. Näin saa vähän vaivihkaa olla vierekkäin”, Sauli hymyilee. Ei kahta ilman kolmatta Anttiloiden kävelylenkit vievät usein Kirkkopuistoon. Kerran ohi kulkenut nuori pysähtyi ääneen ihailemaan pariskunnan lempeää yhdessäoloa. 60 vuoden yhteinen taival on hionut särmät, sitä tietää jo katseesta, mitä toinen ajattelee tai toivoo. Taito on tullut tarpeeseen, kun Sauli on viimeisten muutaman vuoden aikana ottanut molempien arjen sujumisesta yhä enemmän vastuuta. Kaikki alkoi maaliskuussa 2022. ”Yhtenä aamuna Irja oli pudonnut sängystä. Minä yritin nostaa ylös, mutta hän oli niin veltto, etten saanut”, Sauli kertaa yli neljän vuoden takaisia tapahtumia. Sauli soitti nuoremman poikansa hätiin, ja Elmo kutsui heti äitinsä nähtyään ambulanssin. Varpaanvälin haavasta lähtenyt tulehdus oli ehtinyt niin pahaksi, että sairaalassa todettiin, että Irja saatiin hoitoon viime hetkellä. Verenmyrkytys oli viedä hengen. Saman vuoden lopussa Elmo pelasti taas äitinsä hengen, kun hän huomasi joulun jälkeen vanhemmillaan piipahtaessaan, että kaikki ei ole kunnossa. Irja oli saanut aivoverenkiertohäiriön. Siitä seurasi IKÄÄNTYNEET OMAISHOITAJAT

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==