5 Lähellä 3/2026 Vapaaehtoisuus rakentaa yhteisöllisyyttä Vapaaehtoisuus on parhaimmillaan ihmisten välistä kohtaamista, jossa jokainen antaa jotakin ja saa samalla itsekin paljon. Omaishoitoperheiden arjessa vapaaehtoistyöllä on erityinen merkitys. Se tuo tukea, seuraa ja hengähdyshetkiä tilanteisiin, joissa vastuu läheisen hyvinvoinnista voi olla ympärivuorokautista. Vapaaehtoistyö perustuu haluun auttaa ja osallistua yhteiseen hyvään. Se ei ole ammattityön korvike, vaan tärkeä täydentävä voimavara, joka rikastuttaa yhteisöjä ja vahvistaa ihmisten osallisuutta. Moni vapaaehtoinen toimii siksi, että haluaa olla avuksi, mutta myös siksi, että kokee toiminnan merkitykselliseksi. Toisen ihmisen kuunteleminen, yhdessä ulkoileminen tai vertaistapaamisen järjestäminen voi tuntua pieneltä teolta, mutta vastaanottajalle sillä voi olla suuri merkitys. Omaishoitajien yhdistyksissä vapaaehtoiset ovat usein toiminnan sydän. He järjestävät tapahtumia, vetävät vertaisryhmiä, osallistuvat retkien suunnitteluun ja tarjoavat arvokasta vertaistukea. Moni vapaaehtoinen on itsekin omaishoitaja tai ollut sellainen aiemmin. Oma kokemus luo ymmärrystä, jota ei voi oppia kirjoista. Kun omaishoitaja kohtaa ihmisen, joka tietää, miltä arki voi tuntua, syntyy yhteys, joka vähentää yksinäisyyttä ja lisää toivoa. Vapaaehtoisuus hyödyttää myös tekijäänsä. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja antaa mahdollisuuden oppia uutta. Se tarjoaa tunteen siitä, että omalla panoksella on merkitystä. Erityisesti elämän muutosvaiheissa, kuten työelämästä eläkkeelle siirtyessä tai omaishoitotilanteen päättyessä, vapaaehtoistyö voi avata uusia näkökulmia ja tuoda sisältöä arkeen. Yhteiskunnassamme tarvitaan edelleen välittämisen kulttuuria. Vaikka palvelut ja teknologia kehittyvät, mikään ei korvaa aitoa ihmisten välistä kohtaamista. Vapaaehtoistoiminta muistuttaa siitä, että jokainen voi omalla tavallaan vaikuttaa toisen ihmisen hyvinvointiin. Usein tärkeintä ei ole se, kuinka paljon aikaa antaa, vaan se, että on läsnä. Vapaaehtoisuus ei vaadi täydellisyyttä tai erityisosaamista. Riittää, että on valmis kohtaamaan toisen ihmisen ja jakamaan hetken hänen kanssaan. Juuri näistä kohtaamisista syntyy yhteisöllisyys, joka kantaa sekä omaishoitajia että heidän läheisiään. Samalla rakentuu yhteiskunta, jossa kukaan ei jää yksin ja jossa välittäminen näkyy tekoina arjen keskellä. Merja Kyllönen puheenjohtaja europarlamentaarikko PÄÄKIRJOITUS
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==