17 Lähellä 3/2026 VAIKEAT PÄÄTÖKSET Jokaisella on oikeus tehdä tyhmiäkin päätöksiä Itsemääräämisoikeutta voi rajoittaa vain erittäin painavin perustein. Mitä itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan, vanhuusoikeuden tutkijatohtori Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta? – Sitä, että meillä jokaisella on yhdenvertainen oikeus päättää omista asiois- tamme. Itsemääräämisoikeus on yksi ihmisoikeuksistamme ja perusoikeuksistamme. Milloin itsemääräämisoikeutta voi rajoittaa? – Perusoikeuksiamme saa rajoittaa vain, jos siitä on säädetty laissa tarkemmin. Koska kyseessä on perusoikeus, kynnys itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle on aina korkea. – Kehitysvamma-, mielenterveys-, lastensuojelu-, päihdehuolto- ja tartuntatautilaeissa on sääntelyä siitä, millaisia perusoikeuksien rajoitustoimenpiteitä voi tehdä ja millä edellytyksin. Vanhusten palveluissa perustelut puuttuvat edelleen, vaikka itsemääräämisoikeuslakia on valmisteltu jo 25 vuotta. Viimeisin käänne oli, että Orpon hallitus leikkasi viime vuonna lain valmisteluun tarkoitetun budjetin. Entä jos ei ymmärrä tekojensa seurauksia? – On muistettava, että itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös oikeus tehdä typeriäkin ratkaisuja, syödä epäterveellisesti tai käyttää päihteitä. Mutta silloin, kun henkilö ei ymmärrä itse ratkaisunsa, valintansa, päätöksensä tai toimintansa merkitystä tai seurauksia ja samanaikaisesti toiminta vaarantaisi kyseisen henkilön tai muiden henkilöiden terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden, hänellä on oikeus saada suojaa. Äärimmäisessä tilanteessa se voi tarkoittaa jotakin perusoikeuden rajoittamista hetkellisesti tai väliaikaisesti, esimerkiksi kun rajoitetaan liikkumisvapautta estämällä henkilöä poistumasta jostakin tilasta. – Suojaamisen periaate voi myös tarkoittaa sitä, että henkilölle määrätään edunvalvoja hoitamaan hänen talousasioitaan. Henkilöllä on siis oikeus saada suojaa niiltä mahdollisilta oikeuden loukkauksilta, joita hän voi tehdä itselleen, tai joita voi tulla ulkopuolelta esimerkiksi taloudellisen hyväksikäytön muodossa. Omaishoitaja voi joutua miettimään, aiheuttaako läheinen käytöksellään itselleen vaaraa vaikkapa kieltäytymällä pesemästä hampaitaan. Miten tällaisissa tilanteita tulisi toimia? – Mustavalkoista sääntöä on mahdotonta antaa, sillä jokainen tapaus tulee punnita erikseen. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa rajoittamistoimenpiteiden, kuten pyörätuoliin sitomisen tai sängynlaitojen käyttämisen, taustalla pitäisi aina olla lääkärin lääketieteellinen arvio. Hoitajan pitää lisäksi harkita aina erikseen rajoittamistoimenpidettä tehdessään, ymmärtääkö asiakas tai potilas tilannetta, aiheutuuko siitä vakavaa vaaraa ja onko niin, ettei mikään muu keino riitä. – Tiedän, että seuraava kysymys on, onko sitten parempi että hampaat tippuvat suusta tai kaadutaan, kun lähdetään sängystä. Ei tietenkään ole. Mutta meillä olisi koko repertuaari keinoja käytössä: kohtaaminen, liikunta, ulkoilu, oman näköinen mielekäs arkitekeminen, validaatio, keskustelu. Tästä on vino pino tutkimuksia. Entä voiko omaishoitaja lukita ulko-oven lähtiessään kauppaan, ettei läheinen lähde ulos ja eksy? – Riski tai vaaran olemassaolo ei riitä syyksi rajoittaa ihmisen perusoikeuksia. Eli jos juridisesti katsotaan, niin ei. Lähtökohtaisesti perustuslakimme takaa jokaiselle liikkumisvapauden. Yhteiskuntamme, joka on kyllä jo tippunut hyvinvointivaltion kelkasta, pitäisi tarjota omaishoitajalle tukimuotoja kotiin, ettei kenenkään perusoikeuksia tarvitsisi rajoittaa. Henna Nikumaa kirjoittaa Tuula Wahlman-Calderaran kanssa itsemääräämisoikeuden työkirjan, joka julkaistaan loppuvuonna 2026. Työkirja tarjoaa selkeästi kirjoitettua tietoa ja esimerkkitapauksia vanhuspalvelujen ammattilaisille, ja sen julkaisee sosiaali- ja terveysministeriö.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==