20 KEY 2/2026 Yleistuki on tarkoitettu työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahansa enimmäisaika on päättynyt, ja hänellä on taloudellisen tuen tarve. Yleistuen saajia koskee samat työttömyysturvalain mukaiset työvoimapoliittiset edellytykset ja seuraamukset kuin ansiopäivärahan saajia. Yleistuessa on lisäksi erillinen aktivointijakso pitkäaikaistyöttömille, jota ansiopäivärahassa ei ole. Täysimääräinen tuki vastaa ansiopäivärahan perusosaa (37,21 €/pv vuonna 2026). Yleistuesta menee automaattisesti veroa 20 %. Yleistuella ei ole enimmäismaksuaikaa. Yleistuen hakemiseen sovelletaan samoja määräaikoja kuin ansiopäivärahaan. Ns. työssäoloehto ei ole yleistuen saamisen edellytys. Kun ansiopäivärahan enimmäisaika täyttyy, henkilö siirtyy yleistuen piiriin ilman erillistä työssäoloehdon arviointia. Jos henkilö täyttää työssäoloehdon yleistuen aikana, hän voi siirtyä takaisin ansiopäivärahalle. Odotusaika Yleistuessa noudatetaan 21 viikon odotusaikaa (noin 5 kuukautta). Odotusaika alkaa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä tai tätä myöhemmästä päätoimisten opintojen päättymisestä, korvauksettoman määräajan (karenssin) päättymisestä tai työssäolovelvoitteen täyttymisestä. Yleistukea maksetaan odotusajan estämättä siltä ajalta, jona hakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Odotusaika koskee hakijoita, joilla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Iällä ei ole merkitystä odotusaikaa asetettaessa; se koskee koulutusta vailla olevia hakijoita iästä riippumatta. Sitä ei aseteta mm., kun henkilö on suorittanut vaaditun ammatillisen koulutuksen tai henkilön päätoimiset opinnot päättyvät ja opintojen ajalta on maksettu yleistukea tai ansiopäiväraha. Oikeus yleistukeen alkaa välittömästi ansiopäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Odotusaikaa ei lyhennetä esimerkiksi päätoimisen opiskelun, karenssiajan tai työssäolovelvoitteen aikana. Omavastuu ja suhde ansiopäivärahaan Yleistuessa on 7 päivän omavastuuaika työttömyyden alussa. Kun ansiopäivärahan enimmäisaika täyttyy, hakijalle ei aseteta omavastuuaikaa, jos oikeus yleistukeen alkaa välittömästi enimmäisajan jälkeen. Yleistuen omavastuuaika on voimassa siihen asti, kun henkilölle syntyy oikeus ansiopäivärahaan. Yleistukipäiviä ei huomioida ansiopäivärahan enimmäisajassa. Kun henkilö siirtyy yleistuelta ansiopäivärahalle, hän voi saada ansiopäivärahaa koko enimmäisajan (300, 400 tai 500 päivää). Tulojen vaikutus yleistukeen Työ- ja yritystulot huomioidaan yleistuen sovittelussa samalla tavoin kuin ansiopäivärahan sovittelussa. Yleistuki on tarveharkintainen etuus, mikä tarkoittaa, että myös hakijan muut tulot kuin työ- ja yritystulot voivat pienentää maksettavan tuen määrää. Tarveharkinta koskee kaikkia yleistuen saajia. Yleistuki maksetaan ilman tarveharkintaa siltä ajalta, jona hakija osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin. Yleistuen tarveharkinnan tuloraja on 311 e/kk (brutto). Jos yleistuen saaja saa tarveharkinnan piirissä olevia tuloja yli 311 e/kk, tulorajan ylittävistä tuloista puolet (50 %) vähennetään yleistuesta. Kuukausittainen tuloraja on samansuuruinen kaikille. Tarveharkinnassa otetaan huomioon hakijan omat jatkuvaluonteiset tulot (pääomatulot, kuten vuokratulot, osinkotulot, korkotulot, myyntivoiTARKEMMIN TOUKOKUUN ALUSTA VOIMAAN TULLEESTA YLEISTUESTA Yleistukilaki on tullut voimaan 1.5.2026. Työttömyyden perusteella maksettava yleistuki on korvannut peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tuen maksaa Kela. Ansiopäiväraha on säilynyt edelleen erillisenä ansiosidonnaisena etuutena, jonka maksamisesta vastaavat työttömyyskassat. tot ja muut kuin palkkatulot (kuten omaishoidon tuki, perhehoitajan palkkiot ja tekijänoikeuskorvaukset). Puolison tai muun kotitalouden jäsenten tuloja tai varallisuutta ei huomioida. Vireillä olevan lainmuutosesityksen mukaan osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei huomioitaisi yleistuen tarveharkinnan tulona, jos eläkkeen myöntämistä koskeva päätös olisi annettu ennen 16.1.2026. Osittainen yleistuki Yleistuki maksetaan tietyissä tilanteissa osittaisena henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Osittainen yleistuki on aina vähintään 35 prosenttia täydestä yleistuesta. Tuki maksetaan osittaisena, jos vanhempien tulot ylittävät asetetun tulorajan. Tukea ei vähennetä, jos vanhempien tulot ovat enintään 2 500 euroa kuukaudessa. Jokainen vanhempien huollettavana oleva, samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi vaikuttaa tulorajaan siten, että tuloraja nousee 106 eurolla kuukaudessa. Jos tulot ylittävät tämän rajan, tuki maksetaan osittaisena. Jos hakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, yleistuki maksetaan täysimääräisenä palvelun ajalta. Tällöin vanhempien tuloilla ei ole vaikutusta tuen määrään. Kansainväliset tilanteet Yleistukeen on oikeus Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla. Henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen ja jolla on oikeus ansiotyöhön tilapäisen oleskeluluvan perusteella, on oikeus yleistukeen vain, jos hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Kolmansien maiden kausityöntekijöillä ei ole oikeutta yleistukeen. Yleistukea saava työtön työnhakija voi lähteä toiseen EU-, ETA-maahan tai Sveitsiin hakemaan työtä ja samalla säilyttää oikeutensa yleistukeen enintään kolmen kuukauden ajan kuten ansiopäivärahan saajakin. Tämä oikeus koskee kuitenkin vain niitä työssäoloehdon täyttäneitä yleistuen saajia, joiden tukea rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotolla. Aktivointijakso Aktivointijakso on yleistuen saajille tarkoitettu uusi, tehostetun palvelun ajanjakso, joka käynnistyy työttömyyden pitkittyessä. Aktivointijakson aikana järjestettävät keskustelut on toteutettava lähtökohtaisesti kasvokkain työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Aktivointijakson alkaminen riippuu hakijan iästä ja maksettujen yleistukipäivien määrästä (mm. jaottelu alle 25-vuotiaat/25 vuotta täyttäneet/eri edellytykset). Kasvokkain tapaamisen velvoite Työvoimaviranomaisen on aktivointijakson aikana järjestettävä työnhakukeskustelut lähtökohtaisesti kasvokkain työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tästä voidaan poiketa vain painavasta syystä (kuten muun ohessa tiedossa oleva työttömyyden päättyminen, alkamassa oleva perhevapaa tai varusmiespalvelus, terveydellinen syy, joka estää liikkumisen). Aktivointijakson ensimmäisessä keskustelussa on arvioitava erityisesti työttömyyden pitkittymisen syitä. Asiakas ohjataan tarvittaessa monialaiseen palvelutarpeen arvioon tai muihin työllistymistä tukeviin palveluihin. Lisäksi työvoimaviranomaisen on arvioitava työntekijän työ- ja toimintakyky sekä elämänhallinnan mahdolliset ongelmat sekä esimerkiksi alle 25 -vuotiaiden kohdalla hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen. Aktivointijaksoa ei järjestetä muun ohessa niille yleistuen saajille, joille on jo laadittu monialainen työllistymissuunnitelma tai aktivointisuunnitelma, ja joissa on sovittu muista työllistymistä edistävistä palveluista.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==