18 KEY 2/2026 Vuosiloman kertyminen Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella: – 14 päivän sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää. – Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia. Sääntöjä ei sovelleta päällekkäin tai vuorotellen eri kalenterikuukausina. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy kaksi arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden, kertyy lomapäiviä kaksi ja puoli arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisKESÄLOMAMUISTIO 2026 vuoden, työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos vuosilomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, puolikkaat lomapäivät pyöristetään ylöspäin. Lomautuksen vaikutus vuosiloman kertymiseen Jos työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, ensimmäiset 30 työpäivää ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman ansainnassa. Jos työntekijä ennen lomautusta kuului 35 tunnin an-saintasäännön piiriin vuosilomien ansainnassa, ovat ensimmäiset 42 kalenteripäivää työssäolon veroista aikaa vuosiloman laskennassa. Jos työntekijä taas on lomautettu lyhentämällä työaikaa, lomautuspäivät ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta ovat työssäolon veroisia vuosiloman laskennassa. Vuosiloman antaminen Vuosilomapäiviä ovat maanantai – lauantai eli kuusi päivää viikkoa kohden. Lomapäiviä eivät kesälomakautena ole pyhäpäivät eikä juhannusaatto, joten ne eivät kuluta vuosilomaa. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten lomat annetaan samalla tavalla Työntekijän ansaitsemasta vuosilomasta 24 päivää (kesäloma) tulee antaa lomakaudella 2.5.–30.9. ja loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta annettu ilmoitus on sitova eikä työnantaja voi ilmoituksen jälkeen muuttaa loman ajankohtaa ilman työntekijän suostumusta. Jos työnantaja vastoin vuosilomalakia muuttaa loma-ajankohtaa, työntekijän on noudatettava työnantajan määräystä uudesta lomaajankohdasta tai muutoin kyseessä on luvaton poissaolo. Työntekijällä on tällöin kuitenkin mahdollisuus vaatia työnantajalta vahingonkorvausta loman ajankohdan muuttamisesta, kuten matkan peruuttamisesta aiheutuneista kuluista. Vuosiloman säästäminen Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on halutessaan oikeus säästää 24 päivää ylittävä lomanosa, jos tästä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle. Säästämisoikeus on pääsääntö ja vakavan haitan olemassaoloa arvioidaan säästämishetken tilanteen mukaan eli aiheutuuko itse säästämisestä vakavaa haittaa. Säästövapaasta ja säästettävien lomapäivien määrästä pitää keskustella työnantajan kanssa viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantaja tiedustelee työntekijöiden lomatoiveita. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Hallitus linjasi puoliväliriihessä tätä koskevasta muutoksesta ja tarkoituksena on, että jatkossa työnantaja voisi kieltäytyä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Lomapalkka ja lomaraha Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka saadaan kaupan alalla jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla näin saatu päiväpalkka vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomapalkkaa kaupan alalla laskettaessa siihen lisätään 31.3. mennessä vähintään vuoden kestäneissä työsuhteissa 12,5 % ja alle vuoden kestäneissä työsuhteissa 10 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta- ja lauantaityökorvauksista sekä muista tuntikohtaislisistä, esimerkiksi sunnuntaityökorotuksista. Lomaraha on 50 % loma-ajan palkasta ja se maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti ole sovittu toisin. Toisena vaihtoehtona kaupan alalla on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta ja toinen osa viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==