Suomen Merenkulku 126

6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART POHJOISMAAT JA ITÄMEREN MAAT KOOLLA HELSINGISSÄ TURVALLISUUDEN AJANKOHTAISTEN HAASTEIDEN ÄÄRELLÄ Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kansallisten viranomaisten pääjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. helmikuuta 2026 keskustelemaan alueen turvallisuuden ajankohtaisista haasteista. Tapaamisen keskiössä olivat Venäjän varjolaivaston toiminnan aiheuttamat riskit, satelliittipaikannusjärjestelmiin kohdistuvat GNSS-häiriöt sekä kriittisen infrastruktuurin, kuten merenalaisten kaapeleiden, suojaaminen. Venäjän varjolaivaston käyttö muodostaa edelleen merkittävän uhan turvalliselle merenkululle ja meriympäristölle kaikkialla EU:ssa. Samalla GNSShäiriöt heikentävät ilma- ja meriliikenteen turvallisuutta, sillä nykyaikainen liikenne on vahvasti riippuvaista satelliittipohjaisista paikannus- ja ajoitussignaaleista. Operatiiviset viranomaiset kohtaavat alueellisesti myös muita ei-toivottuja ilmiöitä, kuten droneilla tehtävää häirintää. Tänään Helsingissä pidetyn kokouksen avasi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ja sitä isännöi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki. TAVOITTEENA POHJOISMAIDEN JA ITÄMEREN MAIDEN TURVALLISUUDEN JA KRIISINKESTÄVYYDEN VAHVISTAMINEN Helsingissä pidetty kokous liittyi jatkotoimena liikenneministerien Luxemburgissa 4. kesäkuuta 2025 käymiin keskusteluihin, joissa Pohjoismaiden ja Itämeren maiden ministerit sopivat yhteisten toimien vahvistamisesta turvallisuuden ja kriisinkestävyyden parantamiseksi. Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki korostaa yhteistyön merkitystä alueen turvallisuuden vahvistamisessa. ”Turvallisuushaasteet eivät tunne valtionrajoja. Siksi viranomaisten tiivis yhteistyö ja yhteinen tilannekuva ovat keskeisiä, jotta voimme parantaa valmiuksiamme koko alueella”, sanoo Saarimäki. Kokouksessa vaihdettiin näkemyksiä ja käytiin operatiivista keskustelua ajankohtaisista turvallisuusilmiöistä sekä siitä, miten viranomaiset voivat vahvistaa yhteistyötään ja varautumistaan alueen turvallisuuskysymyksissä. Työtä turvallisuuden ja resilienssin parantamiseksi jatketaan Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kesken tiiviisti myös jatkossa.  PÄIVITETTY MÄÄRÄYS LAIVAVÄEN- PÄTEVYYKSISTÄ VOIMAAN 1.1.2026 Traficom on antanut uuden merenkulun määräyksen laivaväen pätevyyksistä. Määräys kumoaa aiemman samasta asiasta annetun määräyksen ja tulee voimaan 1.1.2026. Traficomin antamalla Laivaväen pätevyydet -määräyksellä (TRAFICOM/243346/03.04.01.00/2025) annetaan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) nojalla tarkemmat määräykset laivaväen pätevyyksistä. Määräys koskee muun muassa pätevyyskirjojen ja lisäpätevyyskirjojen myöntämistä, voimassaoloa, uusimista ja voimassaoloajan pidentämistä sekä muiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten myöntämien STCW-yleissopimuksen mukaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten tunnustamista. Määräyksen päivityksen keskeisenä tavoitteena on saattaa kansalliset vaatimukset vastaamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöslauselman MSC.560(108) mukaisia, päivitettyjä vaatimuksia merenkulkijoiden hätätilanteiden peruskoulutuksen sisällöstä. Hätätilanteiden peruskoulutukseen lisättiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseen liittyvää osaamista. Lisäksi määräykseen on tehty muita muutoksia, joilla täsmennetään määräyksen soveltamista. Muutoksilla helpotetaan muun muassa säiliöaluksilla ja IGF-aluksilla sekä polaarialueilla liikennöivillä aluksilla vaadittavien lisäpätevyystodistusten hakemista. 

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==