56 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Koska en itse ole palvellut matkustaja-aluksilla, on ollut mielenkiintoista tutustua tähän kertomukseen. Toimin kyllä liittotyössäni teoreettisesti matkustajaalusten turvallisuuden parissa, erityisesti Estonia-katastrofin jälkeen STCW-95:n yhteydessä IMO:ssa. Lisäksi tein monia matkoja laivoilla Ruotsiin ja Saksaan. Tallinnan liikenne alkoi oikeastaan kunnolla vasta eläkkeelle jäämiseni jälkeen. Hernesniemi aloitti työnsä Tallinnan-linjalla vuonna 1995 ms Alandia:lla ja ms Apollo:lla sijaisena yliperämiehenä. Kun Eckerö-konserni osti Gotlandfärjan vuonna 1982 ja se nimettiin ms Nordlandia:ksi ja Hernesniemi sai onnekseen työpaikan aluksella. Kirja perustuu hänen muistiinpanoihinsa laivalla vietetyltä ajalta. Matkoja kertyi kuusituhatta. Heti ensimmäisellä lähdöllä aluksen käyttöönoton jälkeen ilmeni ongelmia visiirin sulkemisessa. Tämä tapahtui vain viisi vuotta Estonia-onnettomuuden jälkeen, eikä kaikkia yksityiskohtia ollut ehditty huomioida aluksen käyttöönoton yhteydessä. Kirjoittaja selittää perusteellisesti, miten työ laivalla opitaan: harjoitus tekee mestarin ja lopulta mestaruutta. Hän toteaa, että työ laivalla tarjoaa elinikäisen mahdollisuuden kehittyä mestariksi – vaativien harjoitusten kautta. Hän kertoo ulkopuolisille miehistön tehtävistä, jotka eivät rajoitu vain aluksen ohjaukseen, lastaukseen ja purkuun tai huoltoon. Työhön kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen, joka on yksi tärkeimmistä tehtävistä erityisesti matkustaja-aluksilla. Siihen sisältyvät palontorjunta, harjoitukset pelastusveneillä ja pelastusvälineillä sekä aluksen evakuoinnin organisointi hätätilanteessa. Kirjassa viitataan sekä SOLAS- että STCW-yleissopimuksiin. Matkustaja-aluksilla tulee olla riittävästi koulutettua miehistöä paloturvallisuutta, pelastusveneiden miehitystä ja ensiapuryhmiä varten. Lisäksi turvallisuusharjoituksia pidetään viikoittain matkustaja-aluksilla. Tähän kuuluu myös yhteistyö viranomaisten kanssa ja suuremmat yhteisharjoitukset. Hernesniemi huomauttaa, että hänen opintojensa aikana näihin asioihin ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Esimerkiksi pelastusveneharjoituksia opetettiin lähinnä nimellisesti. Rahtialuksilta saatu kokemus yhdestä harjoituksesta kuukaudessa ei vastannut matkustaja-alusten vaatimuksia. Hänen oli ensin opeteltava itse, ennen kuin hän pystyi opettamaan muita. OLEMME PURJEHTINEET SAMALLA ALUKSELLA Väliotsikko on ilmaus, jota Hernesniemi kertoo merimiesten käyttävän varsin usein, jos joku kysyy, tunteeko toisen merimiehen. Tuttavuudet merimiesten välillä ovat usein tällaisia: joidenkin kanssa purjehditaan pidempään, toisten kanssa lyhyempiä aikoja. Merimiesten keskinäisiä suhteita on Kuusituhatta matkaa Harvoin saa käsiinsä yhtä hyvän kuvauksen työstä laivalla kuin sen, jonka merikapteeni Jaakko Hernesniemi on tehnyt vuonna 2025 ilmestyneessä kirjassaan. M/S Alandia. KUVALÄHDE: WIKIPEDIA (CC BY 4.0) / BILDKÄLLA: WIKIPEDIA (CC BY 4.0) ⋆ LUKUVINKKI ⋆
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==