52 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART 4. Ongelmat pelastusveneiden ja nostolaitteiden toiminnassa 5. Sähköjärjestelmien ja hätägeneraattoreiden viat 6. Öljynerotuslaitteiden virheellinen käyttö tai väärinkäyttö Usein kyse on puutteista laitteiden ylläpidossa tai henkilöstön koulutuksessa. SEURAAMUKSET JA SANKTIOT Mitä voidaan tehdä, jos tarkastuksessa aluksessa havaitaan vakavia puutteita? Viranomaisella on käytettävissään pakkokeinoja sen varmistamiseksi, että aluksen päällikkö varmasti ryhtyy vaadittujen tarkastuspuutteiden korjaamiseen. Tarkastuspöytäkirjassa on mahdollista määrätä puutteiden korjaamiseksi kolme kategoriaa. 1) Suoraan merenkulun turvallisuuteen vaikuttavat seikat, kuten esimerkiksi toimimaton kulkuvalo voidaan määrätä korjattavaksi ennen lähtöä. 2) Puutteet voidaan määrätä korjattavaksi määräajan, 14 päivän kuluessa tarkastuspäivästä tai annettuun määräpäivään mennessä. 3) Alus voidaan pysäyttää satamassa, kunnes puutteet on korjattu. Alus voidaan myös pysäyttää (engl. ”detention”) jos havaitaan, että edellisessä tarkastuksessa todettuja puutteita ei ole korjattu. Alukselle voidaan asettaa toimintakielto, (engl.”ban”). Jos pysäytykset uusiutuvat useasti, ”ban”- sääntö tulee voimaan kolmannesta pysäytyksestä. Kun alus pysäytetään, lähtee asiasta myös ilmoitus myös lippuvaltiolle ja aluksen katsastuksista vastaavalle luokituslaitokselle. Lisähuomiona voidaan todeta, että Paris MoU:n Black list-kategoriassa purjehtivat alukset ovat usein tiheämmän tarkastuksen kohteena. UUDET MÄÄRÄYKSET MUUTTAVAT PSC-TARKKAILUN KOHTEITA Aika ajoin kansainvälinen yhteistyöelin IMO tai sen jäsenjärjestöt tuottavat uusia yhteisiä päätöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa merenkulun olosuhteita. Eräänä tällaisen määräyksenä tuli Suomen lainsäädäntöön 1.7.2025 säädöksiä, jotka puolestaan perustuvat IMO:ssa sovittuihin kiristyviin päästörajoituksiin. Tämän johdannaisena Suomen aluevesillä astui 1.7. -25 voimaan tiukennettuja päästömääräyksiä, jotka on astuneet voimaan merenkulun ympäristönsuojelulain muutoksena. Uudistuksen tavoitteena on vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja sinne laskettavia haitallisia aineita. Tämänkaltaiseen uusien määräysten ja niiden noudattamisen valvonta ja opastaminen on osa PSC-valvonnan työtä. SUOMEN ROOLI JÄRJESTELMÄN OSANA. Suomalaisille aluksille suoritettavat tarkastukset muiden maiden satamissa ovat käytännössä saman Port State Control -järjestelmän (PSC) toimintaa, mutta toisen valtion viranomaisten tekemänä. Suomi kuuluu lippuvaltiona Paris MoU:n valkoiselle, ns White listalle, mikä kertoo korkeasta turvallisuustasosta, ja vähäisestä huomautusmäärästä. Tarkastukset ovat osa kansainvälistä yhteisjärjestelmää, jossa tieto jaetaan reaaliaikaisesti muiden maiden viranomaisten kanssa. Jokaisesta tarkastuksesta tehdään merkintä järjestelmään, joka on kaikkien 27 hallinnon käytettävissä. Kun suomalainen alus käy ulkomaisessa satamassa, se on tietenkin muiden valtioiden suorittamien satamavaltiotarkastusten kohteena. Tarkastukset perustuu samoihin kansainvälisiin IMO-sopimuksiin kuin Suomessa tehtävät tarkastukset, mutta sen suorittaa isäntävaltion viranomainen; esimerkiksi Ruotsissa Transportstyrelsen, Saksassa BG Verkehr tai Espanjassa Dirección General de la Marina Mercante. Koska Suomi on Paris MoU -järjestelmän jäsen, suomalaisaluksia tarkastetaan muiden jäsenmaiden satamissa yhteisten sääntöjen ja riskiperusteisen THETIS-järjestelmän mukaisesti. Suomalaiset alukset kuuluvat matalaan riskiluokkaan (Low Risk Ships), koska Lippuvaltiona Suomi on luokiteltu Paris MoU:n White listille, 1. Suomalaisilla varustamoilla on hyvä turvallisuushistoria. Esimerkiksi luokitettujen varustamojen ISM-auditoinnit ovat voimassa ja toiminta aluksilla tapahtuu niiden yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaisesti. 2. Tarkastuksissa on harvoin suomalaisille aluksille sattunut pysäytyksiä tai vakavia puutteita. Tämän vuoksi suomalaisalus tarkastetaan yleensä vain kerran 24–36 kuukaudessa, ellei tarkastukselle ole erityistä syytä kuten aikaisempi ilmoitus puutteista, onnettomuus, tai voimassa oleva Paris MoU:n tai kyseisen satamavaltion käynnissä oleva erityinen valvontakampanja. Suomalaiset alukset pärjäävät tarkastuksissa hyvin. Paris MoU:n vuosiraporttien mukaan Suomen lipun alla kulkevien alusten pysäytysprosentti on noin 0,3 %, mikä on selvästi alle alueen keskiarvon, joka on noin 2,4 %. Tavallisimmat huomautukset koskevat teknisiä yksityiskohtia, viivästynyttä pelastusvälineiden huoltoa tai asiakirjojen ajantasaisuutta. KÄYTÄNNÖN MERKITYS MERENKULUN HALLINNOLLE Jokaisesta tarkastuksesta tehdään merkintä THETIS-tietokantaan, josta lippumaiden hallinto saa tiedon automaattisesti. Jos alus pidätetään tai saa huomautuksia, lippumaan hallintoviranomainen, Suomessa Traficom käsittelee asian yhdessä varustamon ja luokituslaitoksen kanssa. Seuraava tarkastus tehdään yleensä valvottuna. Myös Aasian ja Tyynenmeren alueen PSC-järjestelmä -Tokyo MoU ja muut alueelliset MoU:t (mm. Karibia, Mustameri) jakavat tietoja sisäisesti ja keskenään, joten suomalaisalus voi olla tarkastuksen kohteena myös näillä alueilla. EU ja IMO pyrkivät harmonisoimaan näitä tietokantoja, jotta tasapuolisuuteen tähtäävä “same ship, same standards” toteutuu kaikkialla maailman merillä. KÄYTÄNNÖN MERKITYS VARUSTAMOILLE Suomalaisille varustamoille ulkomaiset PSC-tarkastukset ovat osa arkea ja varustamoiden laatutyötä – erityisesti Ro-Ro-, rahti- ja matkustaja-aluksille, jotka liikennöivät säännöllisesti Itämeren ja Pohjanmeren satamissa. Tarkastusten onnistuminen on myös maine- ja kilpailutekijä: Pitkäaikainen tarkastushistoria ilman puutteista kertovia merkintöjä parantaa varustamon luottoluokitusta ja voi vaikuttaa positiivisesti vakuutusmaksuihin ja jopa liikennöintisopimuksiin. Port State Control (PSC) – eli satamavaltion tarkastus on käytännössä merenkulun valvonnan turvaverkko. Se täydentää lippuvaltioiden omaa valvontaa ja luokituslaitosten tarkastuksia – sen avulla halutaan varmistaa, että maailman merillä liikkuvat vain turvalliset ja sääntöjen mukaiset alukset. PSC tarkastaja tutustuu komentosillalla aluksen vuotovakavuuskaavioon. / PSC-inspektören bekantar sig med fartygets läckstabilitetsplan på bryggan.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==