24 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Haapkylän mukaan monet tekijät uhkaavat herkkää ja haavoittuvaa Itämerta, jonka viimeaikaiset muutokset hän on nähnyt konkreettisesti sekä sukelluksillaan, että matkoillaan tutkimusalus Arandalla. - Vesi on samentunut, happikato uhkaa ja Itämeri lämpenee, mutta toivoa paremmasta on, Haapkylä analysoi. - Ravinnevalumaa Itämereen on saatu kansainvälisillä suojelutoimilla ja jätevedenpudistuksen tehostamisella vähennettyä radikaalisti, hän toteaa. Haapkylä kertoo kirjansa alussa tutkimusaluksen arjesta niin myrskyssä kuin tyvenessä. Lukija pääsee kirjaimellisesti kurkistamaan ’pintaa syvemmälle’. Haapkylän mukaan vuonna 2017 aiemmasta 59 metristä nykyiseen 66 metriin pidennetty ja uudistettu Aranda alus on vielä hyvässä iskussa, mutta lähestymässä 2030-luvulla käyttöikänsä päätettä. - Arandalle tulee nykyisellään ajoa vain reilut 100 päivää vuodessa, koska resursseja ja sitä kautta työtehtäviä on vähennetty rajusti. Kuitenkin alus on erittäin suorituskykyinen ja sen näytteenotossa kerätty tieto on hyvin tärkeää Itämeren tilan ymmärtämiseksi pitkällä aikavälillä. - Arandan pidennys 2017 paransi aluksen merikelpoisuutta ja sen myötä laboratoriotilaa tuli lisää. Tutkijoilla on toisin sanoen nykyään paremmat olosuhteet työskennellä Arandalla. Haapkylän mukaan iso kysymys on, pitääkö aikanaan Antarktiksella ja Huippuvuorilla käyneen Arandan seuraajan olla vielä polaarialus, vai riittääkö vähempi. - Tulevaisuudessa jäätalvet käyvät harvinaisemmiksi, Haapkylä arvioi. ITÄMERI SAMENTUU JA LÄMPENEE Jessica Haapkylän mukaan Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Yleisesti ottaen Haapkylä arvioi Itämeren ekologisen tilan nykyisellään keskinkertaiseksi, vaikkakin alueelliset erot ovat huomattavat. - Ravinnevalumaa mereen on saatu vähennettyä radikaalisti. Suurimpana ongelmana on Itämeren sisäinen kuormitus, eli syviltä hapettomilta pohjilta mereen liukeneva fosfori. - Toinen ongelma on hapettomuus. Esimerkiksi Suomenlahdella on hyvin laajat hapettomat pohjat, joilla ei elä juuri mitään, Haapkylä valottaa. Haapkylä muistuttaa, että vastaavasti Perämeri ja Selkämeri ovat vielä suhteellisen puhtaita, vaikkakin näilläkin merialueilla on viime vuosina havaittu muutoksia. - Selkämerellä on alkanut esiintyä jokakesäisiä sinileväkukintoja. Perämeren tilaa heikentävät erityisesti metsänhoito ja soiden ojitus, Haapkylä toteaa. Niin maailman valtamerien koralliriutoilla kuin tutulla Itämerellämme sukeltaneen Haapkylän mukaan vedet MERIBIOLOGI JA VALTAMERISUKELTAJA JESSICA HAAPKYLÄ: Rehevöityminen tekee Saaristomerestä ’hot spot’ – alueen Myös tietokirjailijana toimiva Jessica Haapkylä luennoi mielenkiintoisista merentutkimus matkoistaan ja Itämeren nykytilasta Turun Forum Marinumissa helmikuun lopulla. Hänen seikkaperäinen uutuuskirjansa ’Itämeri’ (Into) valottaa lähimeremme nykytilaa monipuolisesti ja samalla tarkasti. Jessica Haapkylä Huippuvuorten maisemissa. KUVA: ELINA NIEPPOLA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==