22 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Den europeiska sjöfarten skulle inte finnas utan återbetalningen av besättnings- kostnaderna Systemet för återbetalning av besättningskostnaderna, dvs. sjöfartsstöden, väckte återigen debatt i början av hösten, då finansministern föreslog betydande förändringar i systemet. Det som förvånade i debatten var inte så mycket de populistiska kommentarerna som att systemet och dess betydelse är något främmande även inom branschen. Det europeiska tonnaget försvagades avsevärt på 1980-talet och fartyg flaggades ut till andra stater. För att trygga sjöfarten och Europa skapade EU riktlinjer för sjöfartsstöden för att det egna tonnaget skulle kunna konkurrera på den globala marknaden. Besättningsstöd enligt riktlinjerna betalas ut för alla typer av fartyg i utrikesfart. I offentligheten har man emellanåt påstått att stödet inte betalas t.ex. för containerfartyg, men det stämmer inte. Statistiskt sett utgör stöden för containerfartyg en rätt så liten andel i Finland, eftersom containertransporterna i Finlands export och import sköts nästan uteslutande under andra EU-länders flagg. Dessa fartyg tillhör sina flaggstaters stödsystem och får stöd från sina hemländer. Totalt sett sker endast ca 10 procent av Finlands utrikeshandel med containrar. NEDSKÄRNINGARNA GER INGA BESPARINGAR I STATSKASSAN Alla europeiska sjöfartsländer utnyttjar modellerna enligt EU:s riktlinjer för att stödja sin egen flagg. Om alltså ett land försvagar sitt system flyttas fartygen till andra länders flagg. Återbetalningssystemet innebär helt enkelt att rederiarturvallisuustehtävä, on merenkulkija. EU suuntaviivojen mukaan, jokaisen merenkulkijan palkan sivukulut voidaan palauttaa. Meidän merenkulussamme työskentelevien tulee puolustaa tätä järjestelmää ja estää eri tehtävien arvottaminen. Mitä tapahtuisi Suomen merenkululle, jos matkustajaautolauttojen miehistötukia leikattaisiin ja alukset liputettaisiin Suomesta muualle? Matkustaja-autolautat jäisivät samaan liikenteeseen, mutta lippu muuttuisi ja samassa yhteydessä suuri osa suomalaisista merenkulkijoista jäisi työttömäksi. Järjestelmän heikentämisen vaikutukset olisivat erittäin laajat ja kauaskantoiset. Leikkausehdotuksissa väläyteltiin myös mallia, jossa juustohöylällä olisi veistetty tuesta kaikilta ulkomaanliikenteen aluksilta. Tämä malli olisi erittäin tuhoisa. Suomen lipun alla kulkevat rahtialukset ovat kustannuksiltaan monia kilpailijamaita huomattavasti kalliimpia, johtuen esimerkiksi muita maita merkittävästi vähäisemmästä NON EU työntekijöiden määrästä. Pienikin leikkaus voisi johtaa ulosliputuksiin. UKRAINAN TILANTEESTA SAATAVAT OPIT KÄYTTÖÖN Elämme turvallisuuspoliittisessa myllerryksessä ja sijainniltamme olemme varsin lähellä sotaa käyvää maata. Huoltovarmuuskeskus on tehnyt selvityksen Ukrainan merisodan opeista. Selvitys osoittaa, että sotaa käyvän maan meriliikenne pysähtyi käytännössä kokonaan puoleksi vuodeksi. Liikenne Ukrainan merisatamiin alkoi uudelleen vasta Mustanmeren viljasopimuksen tultua voimaan heinäkuussa 2022. Tällä hetkellä merikuljetusten volyymi noin 50 prosentin tasolla verrattuna määrään ennen sodan alkua. Ukrainalla on pitkä maaraja länteen, eikä se ole lainkaan Suomea vastaavalla tavalla riippuvainen merikuljetuksista – Suomen viennistä ja tuonnista miltei 96 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Suomen on turvattava merikuljetukset kaikissa oloissa, muuten me emme yksinkertaisesti pärjää. Venäjän merialueet, eli osa meidän Itämeremme rannoista, on Joint War Committeen toimesta julistettu sotariskialueeksi kohta jo neljä vuotta sitten. Suomi ei ole osa sotatoimia, mutta meidän ei pidä sulkea silmiämme siltä, mihin tilanne Itämerellä voi nopeastikin ajautua. Meidän pitää varautua siihen, että vientimme, tuontimme, hyvinvointimme ja etenkin turvallisuutemme on entistä enemmän oman suomalaisen tonniston varassa. Sota-alueelle ei kannata liikennöidä, jos saatavilla ei ole vakuutuksia tai vakuutustakuuta järkevällä hinnalla ja ehdoilla. On siis oletettavaa, että kriisin pahentuessa kuljetuksemme ovat entistä enemmän suomalaisen tonniston varassa ja tästä suomalaisesta tonnistosta on pidettävä huolta. MAIJA MATTILA TYÖ- JA LAKIASIOIDEN JOHTAJA, SUOMEN VARUSTAMOT RESERVIMAJURI FOTO: SUOMEN VARUSTAMOT
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==