FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 17 työnantajan ja työntekijän välistä vastuujakoa tavalla, joka heikentää työntekijän asemaa työelämässä. VAIKUTUKSET TYÖNTEKIJÄN OIKEUSASEMAAN Lakimuutos heikentää työntekijän asemaa monella tasolla. Kun irtisanomiskynnystä on madallettu ja työnantajan velvollisuuksia kevennetty, työsuhdeturva murenee rakenteellisesti. Työsuhde ei enää tarjoa samanlaista ennakoitavaa suojaa tilanteissa, joissa työnantaja on tyytymätön työntekijän suoriutumiseen tai toimintaan. Tämä lisää epävarmuutta ja muuttaa työntekijän asemaa helpommin vaihdettavaksi resurssiksi. Käytännössä irtisanominen ei enää edellytä vakavaa virhettä tai olennaista velvollisuuksien rikkomista. Riittää, että työnantaja katsoo työn tuloksen, yhteistyön tai käyttäytymisen jäävän odotuksista. Nämä ovat usein tulkinnanvaraisia arjen tilanteita, jotka riippuvat esihenkilön näkemyksistä ja työyhteisön ilmapiiristä. Kun niistä tulee aiempaa helpommin irtisanomisperusteita, työntekijän asema heikkenee erityisesti ristiriita- ja muutostilanteissa. Oikeusturvan kannalta muutos on ongelmallinen, koska irtisanomisen lainmukaisuus selviää yhä useammin vasta jälkikäteen. Asiallisen syyn käsite on väljä, eikä työntekijän ole helppo ennakoida omaa oikeudellista asemaansa. Moni joutuu hyväksymään irtisanomisen, vaikka perusteet olisivat kyseenalaisia, koska oikeusprosessiin ryhtyminen vaatii aikaa, rahaa ja jaksamista. Ilman ammattiliiton tukea oikeuksien puolustaminen on monelle käytännössä mahdotonta. Tässä ajankuvassa työntekijä jää todella yksin, jos hänet irtisanotaan ja ei ole liiton turvaa taustalla. Vaikutukset korostuvat erityisesti pitkäaikaisissa ja vastuullisissa tehtävissä, kuten merenkulun päällystötyössä. Aiemmin pitkä työsuhde ja moitteeton palvelushistoria painoivat työntekijän eduksi. Nyt niiden merkitys voi jäädä sivuun, jos työnantaja vetoaa luottamuksen heikkenemiseen tai yhteistyöongelmiin. Tämä on huolestuttavaa aloilla, joilla kokemus ja ammattitaito ovat suoraan yhteydessä turvallisuuteen ja työn laatuun. Kokonaisuutena potkulaki siirtää riskiä työnantajalta työntekijälle. Työsuhdeturva perustuu entistä vähemmän ennakoivaan suojaan ja yhä enemmän jälkikäteiseen oikeusprosessiin. Tämä ei lisää luottamusta eikä työhyvinvointia, vaan kasvattaa epävarmuutta. Siksi työehtosopimusten ja ammattiliiton tarjoaman oikeusturvan merkitys korostuu nyt enemmän kuin koskaan. ERITYISPIIRTEET MERENKULUN ALALLA Merenkulun alalla potkulain vaikutuksia on tarkasteltava erityisen tarkasti. Työ tehdään suljetussa ja vaativassa toimintaympäristössä, usein pitkillä työjaksoilla, ja siihen liittyy suuria turvallisuus- ja vastuukysymyksiä. Päällystötehtävissä tehdyt ratkaisut vaikuttavat suoraan aluksen, miehistön, matkustajien ja ympäristön turvallisuuteen. Siksi työnantajan ja työntekijän välinen luottamus sekä ennakoitava oikeudellinen suoja ovat välttämättömiä edellytyksiä työn sujumiselle. Irtisanomiskynnyksen madaltaminen lisää epävarmuutta alalla, jossa vaatimustaso on jo valmiiksi korkea. Merenkulussa työn arviointi on usein tilannesidonnaista ja jälkikäteen vaikeasti todennettavaa. Pienet miehistöt ja tiiviit työyhteisöt voivat kärjistää henkilökohtaisia ristiriitoja. Tällaisessa ympäristössä on erityisen tärkeää, ettei irtisanomista voida perustaa pelkkiin mielipiteisiin, yksittäisiin jännitteisiin tai esihenkilön kokemaan luottamuspulaan. Potkulain väljä asiallisen syyn käsite ei huomioi riittävästi näitä alan erityisolosuhteita. Suomen Laivanpäällystöliiton tarjoama merenkulun työntekijöiden suoja ei kuitenkaan perustu vain lakiin, vaan ennen kaikkea työehtosopimuksiin. Monissa liiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa irtisanominen edellyttää edelleen asiallista ja painavaa syytä, ja joissakin jopa erityisen painavaa syytä. Näillä kirjauksilla on haluttu turvata vähintään vanhan lain tasoinen, ja osin sitä vahvempi, irtisanomissuoja. Työehtosopimusten määräykset ovat työnantajia sitovia ja niillä estetään se, että lainsäädännön heikennykset siirtyvät sellaisenaan merenkulun arkeen. Potkulaki ei siis yksin määritä työntekijän asemaa alalla. Ratkaisevaa on se, mitä työehtosopimuksissa on sovittu ja miten niitä noudatetaan. Tässä tilanteessa liiton rooli korostuu. Tehtävämme on valvoa, että työnantajat noudattavat työehtosopimuksia ja että jäsentemme oikeudet toteutuvat myös muuttuneessa lainsäädännössä. Merenkulussa työehtosopimukset ovat edelleen vahvin suoja perusteettomia irtisanomisia vastaan. Järjestäytyneisyydellä voidaan jatkossakin turvata se, että irtisanomissuojaa ei lasketa potkulain asettamalle tasolle, vaan monin paikoin voidaan yhä edellyttää, että irtisanomisperusteen tulee olla myös painava. HALLITUKSEN PERUSTELUT JA NIIHIN KOHDISTUVA KRITIIKKI Hallitus perustelee potkulakia työmarkkinoiden joustavoittamisella ja työllisyyden parantamisella. Ajatuksena on, että matalampi irtisanomiskynnys vähentäisi työnantajien rekrytointiriskiä ja rohkaisisi palkkaamaan uusia työntekijöitä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hallituksen mukaan muutos ei salli mielivaltaisia irtisanomisia, vaan ainoastaan selkeyttää sääntelyä ja säilyttää asiallisuuden vaatimuksen. Näihin perusteluihin on kohdistettu laajaa kritiikkiä. Tutkimusnäyttöä työllisyyttä parantavista vaikutuksista ei ole esitetty, eikä kotimainen tai kansainvälinen kokemus tue väitettä, että irtisanomissuojan heikentäminen loisi työpaikkoja. Sen sijaan tiedetään, että heikompi työsuhdeturva lisää epävarmuutta ja heikentää työhyvinvointia ja sitoutumista. Kritiikkiä herättää myös se, että lakimuutos horjuttaa työmarkkinoiden perinteistä tasapainoa. Irtisanomissuoja on ollut vastapaino työnantajan laajalle määräysvallalle. Kun tätä suojaa heikennetään yksipuolisesti, vaaka kallistuu entistä selvemmin työnantajan puolelle. Lisäksi muutos lisää oikeudellista epävarmuutta. Asiallisen syyn käsite on väljä, ja yhä useampi irtisanominen päätyy todennäköisesti tuomioistuimen arvioitavaksi. Käytännössä riski ja epävarmuus siirtyvät työntekijälle, jolla ei aina ole voimavaroja lähteä pitkään oikeusprosessiin. Kokonaisuutena hallituksen perustelut jäävät hatariksi. Lakimuutoksen hyödyt ovat epäselviä, mutta sen haitat työntekijän asemaan ja työelämän vakauteen ovat selviä. Potkulaki näyttäytyykin ennen kaikkea poliittisena ratkaisuna, jossa työntekijän suojaa on heikennetty ilman riittäviä ja todennettavia perusteita.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==