1 26 28 VUOSIKERTOMUS 2025 32 ÅRSBERÄTTELSE 2025 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart s. 50 Port State Control – Satamavaltion tarkastus s. 53 Port State Control – Hamnstatskontroll KUVA / BILDER: DAN STENBÄCK / TRAFICOM
3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 SLPL:n rapuristeily / FSBF:s kräftskivakryssning 6 Traficom / Aaria 8 Jäsenmaksut vuonna 2026 / Medlemsavgiften 2026 9 SLPL voitti työtuomioistuimessa Finnpilotin työsuojeluvaltuutetun irtisanomisasiassa / FSBF vann i Arbetsdomstolen i ärendet om uppsägning av Finnpilots arbetarskyddsfullmäktigi ärendet om uppsägning av Finnpilots arbetarskyddsfullmäkt 10 Else-Mai Kirvesniemestä STTK:n puheenjohtaja/ Else-Mai Kirvesniemi är ny ordförande för STTK 11 Antti Palola on eläköitynyt pitkän työuran jälkeen / Antti Palola har gått i pension efter en lång yrkeskarriär 12 NFBK-Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 13 NFBK -Nordiska fartygsbefälskongress 18 Oikeusturvavakuutus vai ammattiliiton lakipalvelut / Rättsskyddsförsäkring eller fackförbundets juridiska tjänster 16 Potkulaki – mitä se on ja miksi se on vakava asia työntekijöille 18 Spark-lagen – vad är den och varför är den en allvarlig fråga för arbetstagare 21 Eurooppalaista merenkulkua ei olisi ilman miehistökustannusten palautusta 22 Den europeiska sjöfarten skulle inte finnas utan återbetalningen av besättningskostnaderna 24 Rehevöityminen tekee Saaristomerestä ’hot spot’ – alueens 25 Övergödningen gör Skärgårdshavet till ett ”hot spot”-område 28 VUOSIKERTOMUS 2025 32 ÅRSBERÄTTELSE 2025 37 UUSI AJANJAKSO- Liiton toimiston muutto Turusta Helsinkiin vuonna 1949 43 Muistokirjoitus 44 Liiton mökit jäsenille 2025 / Förbundets stugor för medlemmar 2025 48 Vietä loma Himoksella! / Tillbringa din semester i Himos! 49 EVERSHEDS / SUTHERLAND 50 Port State Control – Satamavaltion tarkastus varmistaa merenkulun turvallisuutta 53 Port State Control – hamnstatskontroll säkerställer sjöfartens säkerhet 56 LUKUVINKKI: Kuusituhatta matkaa 58 LÄSTIPS: Sextusen resor 60 NAUTILUS: Fighting FOCs at home and abroad 61 NAUTILUS: Calling time on silence, injustice, and exploitation 63 NAUTILUS: Fresh safety concerns around carrying EVs 64 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 66 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 15.6.2026 Materialet senast 19.5.2026 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, +358 40 512 2491 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, +358 40 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Susanna Kankainen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen, Juha Tuomi 1| 2026 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus tekoälyä hyötykäyttäen / Redaktionen assisterad av artificiell intelligens AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 800 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen / Hilda GS KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 10 28 50
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Globala krissituationer är omöjliga att förutse noggrant i förväg Lördag morgon 28.2.2026 attackerade USA och Israel Iran med luftangrepp vars syfte var att störta den iranska regeringen. Irans religiösa ledare Ali Khamenei dödades omedelbart under de första luftangreppen. I skrivande stund, två veckor senare, pågår kriget och Iran har svarat med egna luftangrepp mot många grannländer där till exempel USA har militärbaser eller annan betydande verksamhet. Iran har förbjudit sjöfart i Hormuzsundet på grund av detta. Även om sundet ligger i två länders farvatten, Irans och Omans, och även regleras av internationell sjörätt och Förenta Nationernas FN:s havsrättskonvention (UNCLOS), har Irans militära insatser utvidgats till att omfatta också handelsfartyg i sundet. Som ett resultat har sjöfarten av säkerhetsskäl stagnerat i sundet. Sundet är särskilt viktigt för sjötransporter. Särskilt för tankfartyg som transporterar råolja, bränsle och flytande naturgas. Ungefär 30 000 tankfartyg seglar genom sundet årligen, och ungefär 20 % av all världens olja transporteras genom Hormuzsundet. Begränsningen av sundets fria rörlighet fick också en omedelbar effekt i Finland, med stigande bränslepriser vid pumpen. Det finns för närvarande inga kända fartyg under finsk flagg i regionen, men det finns hundratals fartyg under andra flaggor ankrade i området. Sjöfararnas liv och säkerhet står på spel på grund av Irans motåtgärder. En sjöfarare kan inte lämna sitt fartyg när han själv bestämmer sig för det, och hamnar i denna situation vara ombord som en "måltavla" medan fientligheterna fortsätter i regionen. Finska sjöfarare har upplevt en liknande kris tidigare, under Gulfkriget, som pågick hela 1980-talet, då Iran och Irak var i krig med varandra och fientligheterna även då utvidgades till handelsfartyg i Hormuzsundet. Vi fördömer starkt, tillsammans med andra nationella och internationella sjöfarare- och sjöfartsorganisationer, dessa militära aktioner som utförs mot handelssjöfarten och sätter sjöfararens liv på spel! Jag önskar åt alla styrka och hopp Chefredaktör Johan Ramsland Globaalit kriisitilanteet ovat mahdottomia ennakoida tarkkaan etukäteen Lauantaiaamuna 28.2.2026 Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin ilmaiskuilla, joiden tarkoituksena oli kaataa Iranin hallitus. Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei sai surmansa heti ensimmäisten ilmaiskujen aikana. Tätä kirjoittaessani kaksi viikkoa myöhemmin sotatoimet jatkuvat, ja Iran on puolestaan vastannut omilla ilmaiskuillansa moneen lähiseudun maahan, missä esimerkiksi Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia tai muita merkittäviä toimia. Iran on kieltänyt laivaliikenteen Hormuzinsalmessa tämän takia. Vaikka salmi sijaitseekin kahden maan vesialueella, Iranin ja Omanin, ja tämän lisäksi kansainvälisellä merioikeudella ja Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n merioikeusyleissopimuksella (UNCLOS) onkin omat sääntelytoimensa, niin sotatoimet ovat Iranin puolelta ulottuneet kolmansien maiden kauppa-aluksiin. Näistä turvallisuussyistä alusliikenne on seisahtanut salmessa. Salmen merkitys on erityisen suuri merikuljetuksille, etenkin raakaöljyä, polttoainetta sekä nesteytettyä maakaasua kuljettaville säiliöaluksille. Vuositasolla noin 30.000 säiliöalusta seilaa salmen läpi, ja karkeasti 20 % kaikesta maailman öljystä kuljetetaan Hormuzinsalmen läpi. Salmen vapaan liikkumisen rajoittaminen vaikutti Suomessakin välittömästi nousevana polttoaineen hintana pumpulla. Alueella ei ole tällä hetkellä tiedossa olevia Suomen lipun alla seilaavia aluksia, mutta aluksia on alueella muiden lippujen alla ankkurissa satoja. Merenkulkijoiden elämä ja turvallisuus ovat vaakalaudalla Iranin vastatoimien takia. Merenkulkija kun ei voi poistua laivaltaan itse näin päättäessään, vaan tässä tilanteessa hän joutuu olemaan aluksella ”maalitauluna” sotatoimien jatkuessa alueella. Suomalaiset merenkulkijat ovat olleet mukana samankaltaisessa kriisitilanteessa aikaisemminkin Persianlahden sotavuosina Iranin ja Irakin käydessä keskenään sotaa lähes koko 1980-luvun, ja sotatoimet ulottuivat silloinkin Hormuzinsalmen kauppalaivaston liikenteeseen. Tuomitsemme ankarasti yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten merenkulkijoiden ja merenkulun järjestöjen kanssa kauppamerenkulkua vastaan suoritetut sotatoimet, jotka asettavat merenkulkijan elämän vaakalaudalle! Toivon kaikille jaksamista ja toiveikkuutta Päätoimittaja Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Työttömyyskassa Kumpulantie 3, 00520 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma, ke, to 9 –12 ti 12 –15 Merivälitys – Havsförmedling TURUN TYÖLLISYYSALUE MERITYÖNVÄLITYS Merityönvälityksessä asioidaan ensi sijassa puhelimitse ja sähköpostilla. Palvelumme on valtakunnallinen. YHTEYSHENKILÖ: Ville Käldström, p. 044 7965 015 merityonvalitys.tyollisyysalue@turku.fi www.tyomarkkinatori.fi Henkilökohtainen asiointi aina aikavarauksella. OSOITE: Yliopistonkatu 27 A, 20100 Turku ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE SJÖMANSFÖRMEDLING Med Sjömansförmedlingen uträttas ärenden per telefon och e-post. Vår service är nationell. KONTAKTPERSON: Ville Käldström, tel. 044 7965 015 sjomansformedling.sysselsattningsomrade@ turku.fi Tidsbokning krävs för att uträtta personliga ärenden på plats. ADRESS: Universitetsgatan 27A, 20100 Åbo ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN +358 40 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA +358 40 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: +358 40 5122 491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN +358 50 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN +358 40 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors suomenmerenkulkulehti@seacommand.fi Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Susanna KANKAINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Dan STENBÄCK Heidi TAURIAINEN Juha TUOMI Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA +358 40 512 2491 AARIA Arbetslöshetskassan Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån, ons, to 9 –12 ti 12 –15
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 SLPL:n rapuristeily Tampereella elokuussa 2026 tarkempi ajankohta on auki Olemme monena vuonna jo rapuristeilleet Hopealinjojen M/S Silver Sky:lla Laukontorin rannasta Pyhäjärvellä. Muista vuosista poiketen niin Hopelinjat eivät ole vielä vahvistaneet elokuun lopun risteilyaikatauluja, eli emme voi vielä vahvistaa teille tarkkaa ajankohtaa rapuristeilylle. Myös toinen alus voi tulla kyseeseen tarpeen mukaan Tavoite olisi, että risteily olisi lauantaina 22.8.2026, mutta voi olla, että ajankohta on joku toinen lauantai elokuun/syyskuun taitteessa Palaamme asiaan heti kun Hopelinjat vahvistaa ristely aikataulunsa. Laitamme tietoa Facebookiin, kotisivuille ja seuraavaan lehteen SMK 1/26 joka ilmestyy 15.6.2026. FSBF:s kräftskivakryssning i Tammerfors i augusti 2026, tidpunkten är ännu öppen Förbundet har ju traditionellt i flera års tid, haft kräftskivakryssning på Hopelinjats M/S Silver Sky från Laukontoris brygga längs med Pyhäjärvi. Detta år har tyvärr Hopelinjat inte kunnat fastslå sitt kryssningsprogram ännu för perioden som är slutet av augusti. Pga. av detta kan vi dessvärre inte fastställa förbundets kräftkryssningstidpunkt ännu. Kan också bli aktuellt med ett annat fartyg. Målsättningen är att ha kryssningen lördagen den 22.8.2026 men det kan bli aktuellt, att tidpunkten blir någon annan lördag i skiftet augusti/september Vi återkommer direkt med information efter att Hopelinjat har fastställt sin kryssningstidtabell. Vi sätter information på Facebook, hemsidan samt i nästa tidning FS 2/26 som utkommer 15.6.2026. Mukavaa kevättä! * * * Ha en fin vår! Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART POHJOISMAAT JA ITÄMEREN MAAT KOOLLA HELSINGISSÄ TURVALLISUUDEN AJANKOHTAISTEN HAASTEIDEN ÄÄRELLÄ Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kansallisten viranomaisten pääjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. helmikuuta 2026 keskustelemaan alueen turvallisuuden ajankohtaisista haasteista. Tapaamisen keskiössä olivat Venäjän varjolaivaston toiminnan aiheuttamat riskit, satelliittipaikannusjärjestelmiin kohdistuvat GNSS-häiriöt sekä kriittisen infrastruktuurin, kuten merenalaisten kaapeleiden, suojaaminen. Venäjän varjolaivaston käyttö muodostaa edelleen merkittävän uhan turvalliselle merenkululle ja meriympäristölle kaikkialla EU:ssa. Samalla GNSShäiriöt heikentävät ilma- ja meriliikenteen turvallisuutta, sillä nykyaikainen liikenne on vahvasti riippuvaista satelliittipohjaisista paikannus- ja ajoitussignaaleista. Operatiiviset viranomaiset kohtaavat alueellisesti myös muita ei-toivottuja ilmiöitä, kuten droneilla tehtävää häirintää. Tänään Helsingissä pidetyn kokouksen avasi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ja sitä isännöi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki. TAVOITTEENA POHJOISMAIDEN JA ITÄMEREN MAIDEN TURVALLISUUDEN JA KRIISINKESTÄVYYDEN VAHVISTAMINEN Helsingissä pidetty kokous liittyi jatkotoimena liikenneministerien Luxemburgissa 4. kesäkuuta 2025 käymiin keskusteluihin, joissa Pohjoismaiden ja Itämeren maiden ministerit sopivat yhteisten toimien vahvistamisesta turvallisuuden ja kriisinkestävyyden parantamiseksi. Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki korostaa yhteistyön merkitystä alueen turvallisuuden vahvistamisessa. ”Turvallisuushaasteet eivät tunne valtionrajoja. Siksi viranomaisten tiivis yhteistyö ja yhteinen tilannekuva ovat keskeisiä, jotta voimme parantaa valmiuksiamme koko alueella”, sanoo Saarimäki. Kokouksessa vaihdettiin näkemyksiä ja käytiin operatiivista keskustelua ajankohtaisista turvallisuusilmiöistä sekä siitä, miten viranomaiset voivat vahvistaa yhteistyötään ja varautumistaan alueen turvallisuuskysymyksissä. Työtä turvallisuuden ja resilienssin parantamiseksi jatketaan Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kesken tiiviisti myös jatkossa. PÄIVITETTY MÄÄRÄYS LAIVAVÄEN- PÄTEVYYKSISTÄ VOIMAAN 1.1.2026 Traficom on antanut uuden merenkulun määräyksen laivaväen pätevyyksistä. Määräys kumoaa aiemman samasta asiasta annetun määräyksen ja tulee voimaan 1.1.2026. Traficomin antamalla Laivaväen pätevyydet -määräyksellä (TRAFICOM/243346/03.04.01.00/2025) annetaan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) nojalla tarkemmat määräykset laivaväen pätevyyksistä. Määräys koskee muun muassa pätevyyskirjojen ja lisäpätevyyskirjojen myöntämistä, voimassaoloa, uusimista ja voimassaoloajan pidentämistä sekä muiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten myöntämien STCW-yleissopimuksen mukaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten tunnustamista. Määräyksen päivityksen keskeisenä tavoitteena on saattaa kansalliset vaatimukset vastaamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöslauselman MSC.560(108) mukaisia, päivitettyjä vaatimuksia merenkulkijoiden hätätilanteiden peruskoulutuksen sisällöstä. Hätätilanteiden peruskoulutukseen lisättiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseen liittyvää osaamista. Lisäksi määräykseen on tehty muita muutoksia, joilla täsmennetään määräyksen soveltamista. Muutoksilla helpotetaan muun muassa säiliöaluksilla ja IGF-aluksilla sekä polaarialueilla liikennöivillä aluksilla vaadittavien lisäpätevyystodistusten hakemista.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 EDUSKUNTA ON HYVÄKSYNYT KARENSSIEN MUUTOKSET Eduskunta on päättänyt karenssien muutoksista, jotka tulevat voimaan 1.3.2026. Lakimuutoksen myötä tietyt työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit pitenevät. Muutokset koskevat karensseja, joita työvoimaviranomainen määrää työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvän moitittavan menettelyn seurauksena. Muihin karensseihin ei tule muutoksia. Lakimuutoksen myötä työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika on näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Työnhakija voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi jo toisesta laiminlyönnistä. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun työnhakija täyttää kuuden viikon työssäolovelvoitteen. EDUSKUNTA ON HYVÄKSYNYT LAKIMUUTOKSEN YLEISTUESTA Työttömyyden perusteella maksettava yleistuki korvaa Kelan maksaman peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Lakimuutos tulee voimaan 1.5.2026. Yleistuen toimeenpanosta vastaa Kela. Uudistuksen tavoitteena on yksi yleistuki, joka sisältää elämisen perusosan, asumisosan sekä harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yleistuen käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korvataan työttömyyden perustella maksettavalla yleistuella. KENELLE JA KUINKA PALJON YLEISTUKEA MAKSETAAN? Yleistukea maksetaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan, jos hän ei ole työttömyyskassan jäsen hänen työssäolo- tai jäsenyysehtonsa ei ole täyttynyt tai hän on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Työttömyyden perusteella maksettava yleistuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Vuonna 2026 sen suuruus on 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa kuukaudessa. Yleistuki on tarveharkintainen eli sen saaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta. Yleistuki ei ole sama asia kuin perustulo. AAMOS VALMENNUSPALVELUJEN TYÖNHAKUKOULUTUKSIA AARIAN JÄSENILLE Tarjoamme jäsenillemme työnhakukoulutuksia yhteistyössä Aamos Valmennuspalvelut Oy:n kanssa. Kevään 2026 koulutussarjassa opit muun muassa laatimaan vaikuttavan työhakemuksen, onnistumaan työhaastattelussa ja ylläpitämään työnhakuinnostusta. Tilaisuudet järjestetään etäyhteydellä Teamsissa, ja ne ovat maksuttomia Aarian jäsenille. Lue lisää Aarian kotisivuilta: www.aariakassa.fi/apua-tyonhakuun/ RIKSDAGEN HAR GODKÄNT ÄNDRINGARNA I KARENSTIDERNA Riksdagen har beslutat om ändringar i karenstiderna, vilka träder i kraft den 1.3.2026. Genom lagändringen förlängs vissa tidsperioder utan ersättning inom utkomstskyddet för arbetslösa, det vill säga karenstider. Ändringarna gäller de karenstider som arbetskraftsmyndigheten ålägger på grund av klandervärt förfarande i anslutning till jobbsökning eller deltagande i arbetskraftsservice. Det sker inga ändringar i övriga karenser. Enligt lagändringen skulle en arbetssökande förlora sin rätt till arbetslöshetsförmån för en bestämd tid redan efter den första försummelsen som gäller jobbsökning eller deltagande i arbetskraftsservice. Den karenstiden skulle i dessa fall vara sju kalenderdagar lång. Vid en andra försummelse kunde rätten till arbetslöshetsförmån förloras tills vidare. Rätten till arbetslöshetsförmån skulle återfås efter att arbetssökande uppfyller sex veckors arbetskrav. RIKSDAGEN HAR GODKÄNT LAGÄNDRINGEN OM ALLMÄNT STÖD Allmänt stöd som betalas på grund av arbetslöshet ersätter grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet som betalas av FPA. Lagändringen träder i kraft 1.5.2026. FPA ansvarar för verkställigheten av det allmänna stödet. Målet med reformen är att införa ett enda allmänt stöd, som omfattar en grunddel för levnadskostnader, en del för boendet samt en behovsprövad del som ett sistahandsskydd. I det första skedet av införandet av allmänt stöd ersätts grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet med allmänt stöd som betalas på grund av arbetslöshet. VEM KAN FÅ ALLMÄNT STÖD OCH HUR MYCKET? Allmänt stöd betalas till en arbetslös arbetssökande som inte har rätt till inkomstrelaterad dagpenning som betalas av en arbetslöshetskassa, om hen inte är medlem i en arbetslöshetskassa, hen inte uppfyller arbetsvillkoret eller medlemsvillkoret, eller hen redan har fått inkomstrelaterad dagpenning under maximal tid. Allmänt stöd som betalas på grund av arbetslöshet är lika stort som grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet. År 2026 är beloppet 37,21 euro per dag, det vill säga cirka 800 euro per månad. Det allmänna stödet är behovsprövat, det vill säga att utbetalning förutsätter ett ekonomiskt behov. Allmänt stöd är alltså inte detsamma som basinkomst. JOBBSÖKNINGSUTBILDNINGAR FÖR AARIAS MEDLEMMAR I SAMARBETE MED AAMOS VALMENNUSPALVELUT Vi erbjuder våra medlemmar jobbsökningsutbildningar i samarbete med Aamos Valmennsupalvelut. Under utbildningsserien våren 2026 får du bland annat lära dig att skriva en övertygande jobbansökan, lyckas på en arbetsintervju och upprätthålla motivationen i jobbsökningen. Utbildningarna ges på finska. Utbildningarna hålls på distans via Teams och är kostnadsfria för Aarias medlemmar. Läs mer om utbildningarna och anmäl dig: www.aariakassa.fi/sv/hjalp-med-jobbsokande/ Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER Aaria Työttömyyskassa UUTISIA
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Medlemsavgiften 2026 Förbundets medlemsavgift år 2026 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten, oavsett om du arbetar till sjöss eller på land. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan Aaria. De som seglar på utländskt flaggade fartyg som inte betalar medlemsavgift till berörda lands fack eller ITF-medlemsavgifter är medlemsavgiften 0,9% av grundlön, tillägg och övertidslön. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron från förbundets kansli office@seacommand.fi eller genom e-tjänster. Eller om du betalar utan referens: Kontonummer Oma sp FI71 4108 0011 3373 37 (endast för medlemsavgifter) Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: du går i pension/ sjukpension du är företagare du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 90 €/kalenderår. Över 70-åriga understödande medlemmarnas medlemsavgift sjunker till 45 euro. Till alla understödande medlemmar har postats automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse finns på sidan www.seacommand.fi/se/medlem/ansokningsblanketter Jäsenmaksut vuonna 2026 Liiton jäsenmaksu on vuonna 2026 1,4% kaikesta ennakonpidätyksen alaisista tuloista, työskentelet sitten merellä tai maissa. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu. Ulkomaalaisissa aluksissa palvelevat, jotka eivät maksa jäsenmaksua lippumaahan tai ITF:n jäsenmaksuja, on jäsenmaksu 0.9% peruspalkasta, lisistä ja ylityökorvauksista. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot verkkoasioinnin kautta, ellet ole niitä alkuvuonna saanut postitse. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi. Tai jos maksat ilman viitettä: Tilinumero Oma Sp FI 71 4108 0011 3373 37 (vain jäsenmaksuille) Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Maksa siis jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa aina palkkakuitistasi, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. Työnantajat voivat tilata jäsenmaksujen viitteet ja selvityslistat osoitteesta selvityspalvelu@futunio.fi. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: opiskelet (koko opiskelun ajaksi): mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle toimit yrittäjänä kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 90 € /kalenterivuosi. Sen kalenterivuoden jälkeen, kun täytät 70v, on jäsenmaksu 45 €/vuosi. Kaikille kannattajajäsenille on postitettu viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. HAKEMUKSET Jäsenhakemukset, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeet, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomukset löytyvät osoitteesta www.seacommand.fi/fi/jasenyys/hakemuskaavakkeet/
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 Luotsausalueen luotsausten määrä oli vähentynyt voimakkaasti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko Finnpilotilla ollut työehtosopimuksen mukaiset perusteet lomauttaa ja irtisanoa luotsina työskennellyt työsuojeluvaltuutettu. Tuomiossa katsottiin, ettei tuotantoyksikön toimintaa ollut keskeytetty kokonaan eikä työsuojeluvaltuutetun työ ollut kokonaan päättynyt työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Työsuojeluvaltuutetun kanssa ei ollut myöskään yhteisesti todettu, ettei hänelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työnantaja oli menetellyt yleissopimuksen vastaisesti lomauttaessaan työsuojeluvaltuutetun. Työsuojeluvaltuutetulla on suojattu asema. Liitto pitääkin äärimmäisen vakavana sellaista toimintaa, että henkilöstön edustajien työsuhdeturvaa ja työehtosopimuksia rikotaan. Liitto puolustaa tällaisissa asioissa vakaasti jäseniä, henkilöstön edustajia ja reagoi sopimusten rikkomiseen. Asiassa oli myös kyse siitä, oliko taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suoritettu irtisanominen johtunut tosiasi- Antalet lotsningar inom lotsningsområdet hade minskat kraftigt efter att Ryssland inlett sitt anfallskrig mot Ukraina. I ärendet var frågan om Finnpilot haft sådana grunder enligt kollektivavtalet som berättigade till permittering och uppsägning av den arbetarskyddsfullmäktig som arbetade som lots. I domen konstaterades att verksamheten vid produktionsenheten inte hade avbrutits helt och att arbetarskyddsfullmäktigens arbete inte hade upphört i sin helhet på det sätt som avses i det allmänna avtal som tillämpas som en del av kollektivavtalet. Det hade inte heller gemensamt konstaterats med arbetarskyddsfullmäktigen att arbetsgivaren inte kunde erbjuda honom arbete som motsvarade hans yrke eller annars lämpligt arbete. Arbetsgivaren hade handlat i strid med det allmänna avtalet genom att permittera arbetarskyddsfullmäktigen. Arbetarskyddsfullmäktigen har en skyddad ställning. Förbundet ser därför mycket allvarligt på sådant agerande där personalrepresentanters anställningstrygghet och kollektivavtal åsidosätts. Förbundet försvarar i dessa situationer sina medlemmar och personalrepresentanter med fast beslutsamhet och reagerar på avtalsbrott. SLPL voitti työtuomioistuimessa Finnpilotin työsuojeluvaltuutetun irtisanomisasiassa assa työntekijän henkilöön liittyvästä syystä. Tuomiossa katsottiin, ettei työnantajalla ollut ollut ilmoittamiaan perusteita irtisanomisen kohdentamiseksi työntekijään. Työntekijän valikoitumiseen irtisanottavaksi olivat vaikuttaneet hänen oletettu terveydentilansa ja työnantajan käsitys hänen fyysisestä toimintakyvystään. Tällaisia epäilyksiä ei ollut aikaisemmin ilmaistu ja kyseisellä henkilöllä oli tuore merimieslääkärintodistus. Irtisanominen oli ollut työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastainen, koska se oli perustunut epäasiallisiin, työntekijän henkilöön liittyviin syihin. Lisäksi työnantajan katsottiin syrjineen työntekijää tämän oletetun terveydentilan perusteella. Työnantaja tuomittiin maksamaan korvauksia perusteettomasta lomauttamisesta ja irtisanomisesta huomattavat korvaukset. RATKAISU: TT 2025:25 24.9.2025 I ärendet gällde det också om uppsägningen som skett på ekonomiska och produktionsmässiga grunder i verkligheten hade berott på orsaker som hänförde sig till arbetstagarens person. I domen konstaterades att arbetsgivaren inte haft de angivna grunderna för att rikta uppsägningen mot arbetstagaren. Att just denna arbetstagare valdes ut för uppsägning påverkades av antaganden om hans hälsotillstånd och arbetsgivarens uppfattning om hans fysiska arbetsförmåga. Sådana misstankar hade inte tidigare framförts och personen hade ett färskt sjömansläkarintyg. Uppsägningen hade stått i strid med uppsägningsskyddsavtalet som tillämpas som en del av kollektivavtalet, eftersom den grundade sig på osakliga, personrelaterade skäl. Därtill ansågs arbetsgivaren ha diskriminerat arbetstagaren på grund av hans antagna hälsotillstånd. Arbetsgivaren dömdes att betala betydande ersättningar för den ogrundade permitteringen och uppsägningen. AVGÖRANDE: AD 2025:25, 24.9.2025 FSBF vann i Arbetsdomstolen i ärendet om uppsägning av Finnpilots arbetarskyddsfullmäktig
Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n 18.12.2025 kokoontunut uusi edustajisto Helsingissä. Kirvesniemellä ei ollut vastaehdokkaita. Puheenjohtajakausi on nelivuotinen ja päättyy joulukuussa 2029. STTK:n puheenjohtajana kolme kautta vuodesta 2013 toiminut Antti Palola ei enää asettunut ehdolle. Kirvesniemi on tätä ennen työskennellyt STTK:n jäsenjärjestö Tehyn toiminnanjohtajana ja aiemmin järjestön edunvalvontajohtajana. Tehyä ennen hän toimi Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtajana. SUOMEEN TARVITAAN YHDESSÄ SOVITTU TYÖMARKKINAMALLI JA AITOA NEUVOTTELUKULTTUURIA Kirvesniemi toivoi linjapuheessaan nykyistä parempaa yhteistyötä palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen välille. – Suomi on isojen ja vakavien ongelmien äärellä. Meillä on talouden haasteita ja turvallisuuspoliittisia uhkia. Työelämässä ilmastonmuutos ja tekoäly kiihdyttävät muutosta. Tarvitsemme enemmän yhteiseen hyvään kuin eriarvoistumiseen keskittyviä voimia ja toimia, hän totesi. ”Täsmätoiveen” hän esitti Elinkeinoelämän keskusliiton tulevalle toimitusjohtajalle. – Toivon, että voimme lähteä uudelle, yhteistyötä rakentavalle tielle. Tarvitsemme Suomen työmarkkinoille yhdessä sovitun työmarkkinamallin ja mahdollisuuden aitoihin neuvotteluihin. Emme mallia, jonka ovat päättäneet yksin Suomen hallitus ja EK, ja joka ei selvästikään toimi. Paremmalla yhteistyöllä on mahdollista löytää tasapainoinen näkemys suomalaisesta mallista ja elvyttää kolmikantainen lainsäädäntötyö, joka tämän hallituksen aikana on lyöty kanveesiin. Kirvesniemi kiteytti järjestönsä ydintehtävän nyt ja tulevaisuudessa siihen, että ihmisille on tehtävä parempi elämä. Se tarkoittaa, että niin työelämässä kuin yhteiskunnassakin on lisättävä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. – STTK on valmis tekemään hartiavoimin töitä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Mutta meille ei kelpaa Suomen nykyisen hallituksen linja, jossa talkoisiin velvoitetaan vain palkansaajia ja heikompiosaisia. Valet gjordes av STTK:s nya representantskap, som sammanträdde i Helsingfors 18.12.2025 Kirvesniemi hade inga motkandidater. Mandatperioden är fyra år och löper ut i december 2029. Antti Palola, som har varit ordförande för STTK i tre perioder sedan 2013, ställde inte längre upp för omval. Kirvesniemi har senast arbetat som verksamhetsledare för STTK:s medlemsorganisation Tehy och dessförinnan som organisationens intressebevakningsdirektör. Före Tehy var hon direktör för servicesektorn på Fackförbundet Pro. FINLAND BEHÖVER EN GEMENSAMT ÖVERENSKOMMEN ARBETSMARKNADSMODELL OCH EN GENUIN FÖRHANDLINGSKULTUR I sitt linjetal önskade Kirvesniemi ett bättre samarbete mellan löntagarnas och arbetsgivarnas centralorganisationer. – Finland står inför stora och allvarliga problem. Vi möter ekonomiska utmaningar och säkerhetspolitiska hot. I arbetsElse-Mai Kirvesniemestä STTK:n puheenjohtaja Valinnan teki STTK:n 18.12.2025 kokoontunut uusi edustajisto Helsingissä. Else-Mai Kirvesniemi är ny ordförande för STTK Vicehäradshövding Else-Mai Kirvesniemi har valts till ny ordförande för STTK 18.12.2025. livet driver klimatförändringen och artificiell intelligens på förändringarna. Vi behöver fokusera mer kraft och åtgärder på det gemensamma bästa, i stället för på sådant som skapar ojämlikhet, sa hon. Hon framförde ett specifikt önskemål till Finlands Näringsliv EK:s blivande vd. – Jag hoppas att vi kan hitta en ny väg där vi bygger upp samarbetet. Vi behöver en gemensamt överenskommen arbetsmarknadsmodell på den finländska arbetsmarknaden och en möjlighet till genuina förhandlingar. Inte en modell som regeringen och EK ensamma har beslutat om, och som det är uppenbart att inte fungerar. Genom ett bättre samarbete är det möjligt att hitta en balanserad syn på den finländska modellen och återuppliva lagstiftningsarbetet på trepartsbasis, som legat nere för räkning under den här regeringens tid. Kirvesniemi sammanfattade sin organisations kärnuppgift, nu och i framtiden, som att den ska se till att människor får ett 10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 PALKKATASA-ARVON EDISTÄMISEEN LISÄÄ KONKRETIAA Kun naisen euro on edelleen vain reilut 84 senttiä, tätä kehitystä ei Kirvesniemen mukaan voi kukaan kehua eikä kiittää. – Palkkatasa-arvo ei tule toteutumaan edes lapsiemme lapsille, jos vauhti ei kasva. STTK edellyttää – ja jatkossa myös itse esittää – entistä enemmän konkreettisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon ja työmarkkinoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Hän muistutti ammattiyhdistysliikkeen tehtävästä puolustaa oikeusvaltiota. Se tarkoittaa, että julkinen valta toimii lainsäädännön rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksia kunnioittaen. – Tässä ajassa vastakkainasettelu on voimistunut. Se ilmenee vähättelynä, syrjintänä, loukkaavana puheena ja tekoina, jotka kohdistuvat ihmisen rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen. Ajallemme tuntuu olevan täysin hyväksyttyä jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Eikä vastakkainasettelu ole vain Suomen ongelma, sillä vastaava kehitys näkyy niin Euroopassa kuin valtameren takanakin. Tällainen kehitys täytyy pysäyttää. TEKSTI: STTK / KUVA: JOHAN RAMSLAND bättre liv. Det innebär att jämlikheten, likabehandlingen och rättvisan måste stärkas i såväl arbetslivet som samhället. – STTK är redo att arbeta hårt för att trygga välfärdssamhället. Men vi kan inte acceptera den nuvarande regeringens linje, som går ut på att det bara är löntagarna och de som har det sämre ställt som är tvungna att delta i talkot. MER KONKRETA ÅTGÄRDER FÖR ATT FRÄMJA LÖNEJÄMSTÄLLDHET När kvinnans euro fortfarande bara är drygt 84 cent, anser Kirvesniemi att ingen kan berömma eller vara tacksam för den här utvecklingen. – Lönejämställdheten kommer inte att förverkligas ens för våra barns barn, om inte takten ökar. STTK förutsätter – och kommer i fortsättningen också själv att föreslå – allt fler konkreta åtgärder för att främja lönejämställdhet samt jämlikhet och likabehandling på arbetsmarknaden. Hon påminde om att det hör till fackföreningsrörelsens uppgifter att försvara rättsstaten. Det innebär att den offentliga makten ska agera inom lagens gränser med respekt för demokratin och de grundläggande rättigheterna. – I dagens samhälle har motsättningarna blivit kraftigare. Det tar sig uttryck i förakt, diskriminering, kränkande tal och handlingar som riktar sig mot människors ras, nationalitet, kön, sexuella läggning eller andra personliga egenskaper. I vår tid verkar det vara helt accepterat att dela in människor i vi och dem. Och motsättningarna är inte bara ett problem i Finland, för motsvarande utveckling sker både i Europa och på andra sidan världshavet. Den här utvecklingen måste stoppas. TEXT: STTK / BILD: JOHAN RAMSLAND Antti Palola puhumassa liiton luottamushenkilöiden koulutuksessa 8.10.2025. / Antti Palola håller tal på förbundets förtroende- personskolning 8.10.2025. Antti Palola on eläköitynyt pitkän työuran jälkeen Palola on eläköitynyt liitomme kattojärjestön STTK:n puheenjohtajan paikalta. Hänen työuransa on ollut erittäin merkityksellinen Suomen merenkululle sekä Ay-liikkeen agendojen keihäänkärkenä jo melkein 50 vuotta. Palolan ura kiteytettynä: - Seilasi miehistöasemassa 1977–1982 - Valmistui perämieheksi 1982 - Valmistui merikapteeniksi 1985 - Seilasi kansipäällystössä 1982–1996 - Åbo navigationsinstitutin tuntiopettaja 1990–1996 - Åbo navigationsinstitutin rehtori 1996–1998. - Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtaja 1998–2005 - Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja 2005–2013 - Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja 2013–2025 Suomen Laivanpäällystöliitto halua kiittää sinua Antti Palolaa tästä kaikesta. Kiitos Antti! TEKSTI JA KUVA: JOHAN RAMSLAND Antti Palola har gått i pension efter en lång yrkeskarriär Palola har gått i pension från sin post som ordförande från vårt förbunds takorganisation STTK. Hans yrkeskarriär har varit mycket betydelsefull för finsk sjöfart och han har länge fungerat som en spjutspets för fackföreningsrörelsens agenda i nästan 50år Palolas yrkeskarriär i sammanfattning: - Seglade i manskapspositioner 1977–1982 - Styrmansexamen 1982 - Sjökaptensexamen 1985 - Seglade i däcksbefälspositioner 1982–1996 - Timlärare vid Åbo Navigationsinstitut 1990–1996 - Rektor för Åbo Navigationsanstalt 1996–1998 - Viceverksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund 1998–2005 - Ordförande för Löntagarorganisationen Pardia 2005–2013 - Ordförande för Centralorganisationen STTK 2013–2025 Finlands Skeppsbefälsförbundet vill tacka dig Antti Palola för allt detta. Tack Antti! TEXT OCH BILD: JOHAN RAMSLAND
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Merenkulullisesti mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että Kuningas Eerik Pommerilainen myönsi laajennetut kaupunkioikeudut 1400-luvun alussa. Kaupunki alkoi perimään tulleja Juutinrauman läpi kulkevilta laivoilta. Tullien perimisen vahvistajana, Kronborgin linna oli vahvistettu suurella tykki määrällä, joilla surutta upotettiin aluksia, jotka yrittävät olla suorittamatta tullimaksuja. Tullimaksujen periminen lopetettiin vuonna 1857, mikä tiesi taloudellisia vaikeuksia. Kongressin aikana käsiteltiin monia aiheita, josta voidaan mainita nämä: - Työehtosopimusten kaudet ja rakenteet ja palkantarkastukset - Työvoimaan pohjoismainen saatavuus ja houkuttelevaisuus tulevaisuudessakin - Seksuaalinen häärintä merenkulussa Kaikki pohjoismaiset liitot esittelivät myös omia maakohtaisia viime hetken tapahtumiaan, haasteitaan ja merenkulun poliittista tilannettaan omassa maassaan yleisellä tasolla. Suomen hallitusohjelma ja leikkaukset herättivät paljon keskustelua tälläkin kertaa. Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa Suomessa, verrattuna muihin pohjoismaihin, missä työntekijöiden työelämän ehtoja on heikennetty liukuhihnalla koko Suomen nykyisen hallituksen kautena. TUTUSTUMINEN M/S TYCHO BRAHE ALUKSEEN Saimme tilaisuuden tutustua Scandlines-varustamon M/S Tycho Brahe matkustaja-autolauttaan, joka liikennöi Helsingør, Tanska – Helsingborg, Ruotsi linjalla. Matka Juutinrauman yli on 3nm pitkä ja aluksen lähdöt ovat, joka 30min päätesatamasta. Linjalla operoi 5 autolauttaa ja lähtöjä yhteensä vuorokaudessa 56kpl eli 28 kpl suuntaan. Alus on rakennettu 1991 nimenomaan tähän liikenteeseen sisaraluksensa kanssa, M/S Aurora af Helsingborg. Alukset muutettiin 2018 täyssähköaluksiksi (akkuja). Alusten pituus on 111 m ja leveys 28 m. Kapasiteetti on 1250 matkustajaa ja 150 henkilöautoa. Huippunopeus 14solmua. Alustyyppi on ”double-ended” eli keula ja perä samanmuotoisia ja komentosilta molemmissa päissä. Kansipäällystö työskentelee 1:2 järjestelmässä, 3 päivää töitä ja 6 päivää vapaata. NFBK-Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 26.–28.1.2026 Helsingør, Tanska Kongressi pidettiin tällä kertaa Helsingør, Tanskassa. Helsingør on pieni 46.000 asukkaan kunta, joka sijaitsee Kööpenhaminasta noin 45 km pohjoiseen Juutinraumaan kapeimmasta kohdasta, vain 4 km Ruotsin rannikolta. Helsingørista on väitetty, että on löytynyt mainintoja jo vuodelta 79 eaa. Varmuudella Helsingør mainittiin ensimmäistä kertaa kuningas Valdemar II:n aikana vuonna 1231 TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Pohjoismaisten liittojen edustajat. / Representanter för de nordiska sjöfacken.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 En intressant detalj ur ett maritimt perspektiv var att kung Erik av Pommern beviljade staden utökade statsrättigheter i början av 1400-talet. Staden började uppbära tullavgifter från fartyg som passerade genom Öresund. För att upprätthålla uppbörden av tullar befästes Kronborgs slott med ett stort antal kanoner, som användes för att sänka fartyg som försökte undvika att betala tull. Uppbörden av tullar upphörde 1857, vilket ledde till ekonomiska svårigheter. Många ämnen diskuterades under kongressen, bland annat: - Kollektivavtalsperioder och strukturer samt löneregleringar - Nordisk arbetskraftstillgång och attraktivitet i framtiden - Sexuella trakasserier inom sjöfarten Alla nordiska förbund presenterade också sina egna landspecifika händelser, utmaningar och sjöfartens allmänna politiska situation i sina diverse länder. Det finska regeringsprogrammet och nedskärningarna väckte mycket diskussion även denna gång. Vi befinner oss i en unik situation i Finland, jämfört med andra nordiska länderna, där arbetarnas arbetsvillkor försvagats på löpande band under den nuvarande finska regeringens mandatperiod. BESÖK OMBORD PÅ M/S TYCHO BRAHE Vi fick möjlighet att bekanta oss med Scandlinesrederiets färja M/S Tycho Brahe, som trafikerar rutten Helsingør, Danmark - Helsingborg, Sverige. Resan över Öresusund är endast 3nm lång och fartyget avgår var 30:e minut från ändhamn. Linjen trafikeras av 5 färjor och det är totalt 56 avgångar per dag, m.a.o. 28 avgångar i varje riktning. Fartyget byggdes 1991 specifikt för denna linje med sitt systerfartyg, M/S Aurora af Helsingborg. Fartygen konverterades till helt elektriska fartyg (batterier) år 2018. Fartygen är 111 m långa och 28 m breda. Kapaciteten är 1250 passagerare och 150 personbilar. Toppfart 14 knop. Fartygstypen är "doubleended", vilket innebär att fören och aktern har samma form och att det finns en kommandobrygga i båda ändar av fartyget. Däcksbefälet jobbar i ett 1:2 system med 3 dagar jobb och 6 dagar ledigt. NFBK -Nordiska fartygsbefälskongress 26.–28.1.2026 Helsingør, Danmark Denna gång hölls kongressen i Helsingør, Danmark. Helsingør är en liten kommun med 46 000 invånare, belägen cirka 45 km norr om Köpenhamn vid Öresunds smalaste punkt, bara 4 km från den svenska kusten. Det har hävdats att omnämnanden av Helsingør har hittats så tidigt som 79 f.Kr. Helsingør omnämndes första gången med säkerhet under kung Valdemar II:s regeringstid år 1231. TEXT OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND M/S Tycho Brahe. M/S Tycho Brahe:n päällikkö Patrick Nowicki ja Tanskan liiton Helle Ruberg. / M/S Tycho Brahe:s befälhavare Patrick Nowicki ja Danska förbundets Helle Ruberg. Kronborg linna. / Kronborg slott.
14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Työelämän ristiriitatilanteet koskettavat myös merenkulkualaa. Työsuhteen päättyminen, palkkasaatavat, sopimusten tulkinnat tai epäasiallinen kohtelu voivat johtaa tilanteisiin, joissa työntekijä joutuu pohtimaan oikeudellisten keinojen käyttämistä. Tällöin esiin nousee kysymys siitä, riittääkö oma oikeusturvavakuutus vai onko ammattiliiton tarjoama oikeusapu parempi vaihtoehto. Oikeusturvavakuutusta pidetään usein varmana turvana työriitojen varalle. Todellisuudessa vakuutukseen liittyy merkittäviä rajoituksia, joita ei aina tiedosteta ennen kuin riita on jo käsillä. Vakuutus korvaa vain osan oikeudenkäyntikuluista ja sisältää yleensä omavastuuosuuden. Lisäksi vakuutuksissa on enimmäiskorvausmäärä, jonka ylittyvät kustannukset jäävät työntekijän maksettaviksi. Jos asia hävitään, työntekijä voi joutua vastaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluista, jotka voivat nousta huomattaviksi. ERIKOISOSAAMISTA TUKENASI Merenkulussa huomionarvoista on myös erikoislainsäädäntö. Merityösopimuslaki, merityöaikalaki ja merimiesten vuosilomalaki eroavat tavanomaisesta työoikeuden sääntelystä. Näiden lisäksi alalla on paljon erikoissääntelyä kuten merimieslääkärintarkastuksiin ja alusten varustelua koskien. Kolmannen kerroksen tekee vielä alalla ja mahdollisesti eri varustamoissa soveltuvat työehtosopimukset. Siinä vaiheessa, kun oma työsuhde tai oikeudet ovat koetuksella, haluat oikeudellista avustusta tiimiltä, joka ymmärtää tämän kokonaisuuden ja jolla on asiantuntevuutta merialan erikoissääntelystä. Muiden perus oikeusturva-apupalveluiden kautta saat ehkä työoikeudellista neuvontaa, mutta laajaa merioikeuden tuntemusta harvoin löytyy – keskiverto työoikeusjuristilla sitä ei käytännössä ole laisinkaan. Työsuhteisiin tavanomaisesti liittyy työehtosopimukset. Kun työsuhderiidoissa apunasi on työehtosopimusten osapuoli, tuntemus sopimusten sisällöstä ja niiden tulkinnasta sekä vakiintuneista tulkinnoista on hallussa. Asiasi voidaan saattaa liitojen kautta myös työtuomioistuimeen, joka on työoikeuteen erikoistunut tuomioistuin. Toisinaan riitaisan sopimusehdon tulkintaerimielisyydessä tulee selvitettäväksi, miten ehtoa on vakiintuneesti sovellettu ja mitä osapuolet ovat ehtoa sopiessaan tarkoittaneet. Tällaiset seikat eivät ole työehtosopimusta lukemalla selvitettävissä, joten ulkopuolisen oikeusavun käsissä oikeudelliseen riitaan sisältyy aina riski, ettei tällaisia asioita voida huomioida. Siinä kohtaa, kun oma toimeentulo on mahdollisesti koetuksella, toivottavaa on saada mahdollisimman asiantuntevaa ja alan erityispiirteet ja käytännöt hallitsevan tiimin tueksi – tällaista Suomen Laivanpäällystöliitto tarjoaa. OIKEUDENKÄYNNIN TALOUDELLINEN RISKI ON TODELLINEN Taloudellisissa riskeissä monelle voi tulla yllätyksenä liiton oikeusturvan ja itse otetun ulkopuolisen oikeusturvavastuun Arbetslivets konfliktsituationer berör även sjöfartsbranschen. Ett anställningsförhållandes upphörande, lönefordringar, tolkning av avtal eller osakligt bemötande kan leda till situationer där arbetstagaren måste överväga att ta till juridiska åtgärder. Då uppstår frågan om den egna rättsskyddsförsäkringen är tillräcklig eller om den rättshjälp som erbjuds av fackförbundet är ett bättre alternativ. Rättsskyddsförsäkringar uppfattas ofta som ett tryggt skydd vid arbetsrättsliga tvister. I praktiken är de dock förenade med betydande begränsningar som inte alltid är kända innan en tvist redan uppstått. Försäkringen ersätter endast en del av rättegångskostnaderna och innehåller vanligen en självrisk. Därtill finns ett högsta ersättningsbelopp, och kostnader som överskrider detta belopp måste arbetstagaren själv stå för. Om målet förloras kan arbetstagaren dessutom bli skyldig att ersätta motpartens rättegångskostnader, vilka kan uppgå till betydande belopp. SPECIALKOMPETENS SOM STÖD Inom sjöfarten måste även den särskilda lagstiftningen beaktas. Sjöarbetsavtalslagen, lagen om sjöarbetstid och lagen om sjömäns semester skiljer sig från den allmänna arbetsrättsliga regleringen. Utöver detta finns omfattande specialbestämmelser bland annat om sjömansläkarundersökningar och fartygsutrustning. Ytterligare ett lager utgörs av de kollektivavtal som tillämpas inom branschen och eventuellt vid olika rederier. När den egna anställningen eller de egna rättigheterna är hotade vill man ha juridisk hjälp av ett team som förstår denna helhet och som har sakkunskap om sjöfartens specialreglering. Via allmänna rättsskyddstjänster kan man möjligen få arbetsrättslig rådgivning, men en bred kunskap om sjörätt är sällsynt – i praktiken saknar den genomsnittliga arbetsrättsjuristen sådan kompetens. Anställningsförhållanden regleras i regel av kollektivavtal. När man i arbetstvister får hjälp av en part som själv är avtalspart i kollektivavtalet, finns gedigen kännedom om avtalens innehåll, deras tolkning och den etablerade tillämpningspraxisen. Ärenden kan genom förbunden även föras till arbetsdomstolen, som är en specialdomstol för arbetsrättsliga frågor. Ibland måste man vid tvister om tolkningen av ett avtalsvillkor utreda hur villkoret har tillämpats i praktiken och vad parterna ursprungligen avsett när avtalet ingicks. Sådana omständigheter framgår inte enbart genom att läsa kollektivavtalet. Vid extern rättshjälp finns därför alltid en risk att dessa faktorer inte beaktas. När den egna försörjningen står på spel är det av största vikt att få stöd av ett så sakkunnigt team som möjligt, med kännedom om branschens särskilda förhållanden och praxis – ett sådant stöd erbjuder Finlands Sjöbefälsförbund. DEN EKONOMISKA RISKEN MED RÄTTEGÅNG ÄR VERKLIG Många överraskas av skillnaden mellan fackets rättsskydd och en privat tecknad rättsskyddsförsäkring. Externa Oikeusturvavakuutus vai ammattiliiton lakipalvelut – Rättsskyddsförsäkring eller fackförbundets juridiska tjänster –
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==