PALVELUESIMIES 4/2024 9 Minkälaiset ovat ravintola- ja matkailualan näkymät kohti tulevaa talvea? Mennyt kesähän oli sään puolesta erinomainen, mutta ilmeisesti alalla odotuksia heikompi myynnillisesti. Kesä ei ollut ihan sitä, mitä alalla etukäteen toivottiin. Toisaalta Suomen talous ei rullaa mitenkään vauhdikkaasti, eikä ihmisten ostovoima ole parhaissa kantimissa. Jos ihmiset säästävät, se on voinut kohdistua juuri vapaa-ajan palveluihin, eli matkailu- ja ravintola-alaan. Näkymät kohti talvea ovat arvioita siitä, mitä mahdollisesti on tulossa. Tuleva pikkujoulukausi kertoo jo paljon, ja siihen lähdetään alalla aina suurin toivein, mutta MaRan jäsenkyselyn mukaan vain 20% alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verHAASTATTELUSSA MARA RY:N TYÖMARKKINAJOHTAJA OLLI VARMO rattuna . Kuluttajien luottamusindikaattorin perusteella elättelemme toiveita piristymisestä, vaikka luottamus on edelleen matalalla tasolla . Ihmisten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat monet alan ulkopuoliset tekijät (asuntolainojen korot, inflaatio). Haluaisimme ajatella näin, mutta viime vuosista on tarttunut mukaan pessimismiä, kun on ensin taisteltu koronan kanssa ja sitten Venäjä päätti aloittaa sodan, mikä on vaikuttanut matkailuun merkittävästi. Tuntuu, että menemme kriisistä toiseen koko ajan. Jos pääsisimme normaalimpaan tilanteeseen, tunnelin päässä voisi vielä näkyä valoa. Ravitsemistoiminnan puolella sekä liikevaihto että volyymi eli myynnin määrä vaikuttavat tämän vuoden osalta olevan pakkasella, vaikka alkuvuoden osalta luvut ovat vasta arvioita. Volyymi on pakkasella jopa liikevaihtoa enemmän ja ihan joka kvartaalissa, eli juhlatunnelmissa emme mene kohti vuoden loppua. Toivomme tietenkin, että tilanne kohenisi. Se mitä on kuulunut, on aika kaksijakoista. Toisilla kauppa käy hyvin, mutta erityisesti pienemmiltä ravintoloita on tullut viestiä, että pikkujoulumyynti ei ole lähtenyt hyvin käyntiin, juuri kun sen pitäisi olla parhaimmillaan. Jäsenkyselymme mukaan noin puolet yrityksistä ennustaa syys-marraskuun liikevaihtonsa pienenevän verrattuna viime vuoteen . Tässä toki vaikuttavat myös tämän vuoden kokemukset, koska mistään ei oikein ole tullut positiivisia viestejä. Pörssiuutiset ovat olleet heikkoja, teollisuuden tilauskanta ei ole kummoisissa kantimissa. Mikään ei luo sellaista optimismia, että ’nyt aletaan käyttää rahaa’ esimerkiksi pikkujoulujen järjestämiseen. Muutosneuvotteluita on käyty paljon, ja se heijastuu kaikkialle. Alueellisia eroja toki on. Näyttää siltä, että Lappiin esimerkiksi on tulossa ihan hyvä talvi. Maran työvoimapula? Työvoimapulasta on ikään kuin erotettava kaksi linjaa: krooninen työvoimapula – alalla on pitkällä aikavälillä mitattuna liian vähän työvoimaa ja piikit – esimerkiksi koronan aiheuttama työvoimakato ja se työvoiman kysyntäpiikki, minkä palveluiden avautuminen taas aiheutti. Krooninen työvoimapula on olemassa koko ajan. Näin matalasuhdanteen aikana työvoimapula ei ole yhtä akuutti, mutta heti kun kysyntä alkaa piristyä, todetaan taas, ettei tekijöitä ole tarpeeksi. Tällä hetkellä olemme suvantovaiheessa. Keskusteluissa on nostettu esiin, että erityisesti pääkaupunkiseudulla on ravintoloita, joissa ei enää saa palvelua suomen kielellä. Onko tämä se, mitä kohti muuallakin Suomessa mennään? Totta kai tämä liittyy jollain tavoin myös työvoimapulaan. Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, ravintola-alalla tämä ei ole mikään uusi ilmiö. Meillä on aina ollut myös ulkomaisia työntekijöitä. Nyt on enemmänkin koronan jälkeen ollut ongelmana, ettei kotimarkkinoilta ole saatavissa työvoimaa, joten yritykset ovat suorittaneet kansainvälisiä rekrytointeja. En ole muissa suurissa kaupungeissa törmännyt vielä tähän, mutta Helsingissä on toisiaan ravintoloita, joissa palvelua saa vain englanniksi. Tällöin myös ravintolayrittäjä voi olla tullut ulkomailta, eikä hänellä ole tarvetta hakea juuri suomenkielisiä työntekijöitä. Helsingissä en ole joutunut tilanteisiin, jossa tämä olisi aiheuttanut ongelmia. Miten Venäjän nyt jo yli 1000 päivää käynnissä ollut hyökkäyssota vaikuttaa Suomen matkailu- ja ravintolaalaan? Se näkyy hyvin vahvasti yöpymisissä. Venäjältähän on Suomeen tullut paljon turisteja. Puhutaan sadoista tuhansista venäläisturistien yöpymisistä. Nyt tammi – lokakuussa 2024 venäläisten yöpymisiä on ollut noin 13 400, eli pudotus on ollut melkoinen. Eikä siis pelkästään venäläisten, vaan myös esimerkiksi aasialaisten matkailijoiden määrä on lentoreitteihin liittyvien ongelmien takia vähentynyt . Nimekkäätkin ravintolat ovat vaikeuksissa. Onko syyllinen kustannusten nousu vai heikko kysyntä? Molemmat. Kustannukset ovat nousseet parissa vuodessa todella paljon. Ravintolaruokien tukkuhinnat ovat nousseet selkeästi enemmän kuin kuluttajien. Kustannukset ovat nousseet niin paljon, että se aiheuttaa vaikeuksia liiketoiminnan harjoittamiselle. Ja samaan aikaan kun kaikki kustannukset ovat nousseet, myös kuluttajien ostovoima on kärsinyt. Nämä kaksi yhdessä ovat aiheuttaneet ongelmia jopa Helsingissä pitkään toimineille, tasokkaille ravintoloille. Kaiken tuottaminen maksaa enemmän ja asiakkaita on vähemmän. SAK:n ulostulo 10% palkankorotustavoitteineen – miltä tuntuu MaRassa? Jos korrektisti sanon, niin ovathan vaatimukset aika kovat. Kaikki alat ovat aina eri tilanteissa, mutta meillä on jo useamman vuoden ajan mennyt varsin heikosti, lukuun ottamatta koronan jälkeistä lyhytaikaista piristymistä. Minun on siksi vaikea nähdä mitään perustetta näin korkealle palkankorotusvaatimukselle, alkaen siitä, ettei yrityksillä ole mahdollisuuksia maksaa tällaisia korotuksia. Toki vanha sanonta on, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Tällaisissa neuvotteluissa on toki luonnollista, että tavoitetaso on korkealla, mutta en näe tällaisia korotuksia realistisina. 6% ensimmäisenä vuonna 150€ minimillä - en näe mitenkään mahdollisena saada ratkaisua aikaiseksi tällaisilla luvuilla. Ja kun ollaan työmarkkinoilla, täysin objektiivisen näkemyksen saaminen asiaan on mahdotonta. Kun vaaditaan kymmenen prosentin korotuksia kahdelle vuodelle ja talous sakkaa koko Suomessa, erityisesti meidän alallamme talous on huonossa jamassa, minun on hankala ymmärtää vaatimusten järkiperusteita. Nämä ovat tietenkin asioita, joita neuvottelupöydissä käydään läpi. Ja toivon toki, ettei tästä tule mitään laajempaa lakkoaaltoa. Palkansaajapuolen vaatimus on sen verran korkea, että siinä saattaa olla vähän pahanmielenlisää alkuvuoden epäonnistuneista lakoista ja hallituksen työelämäuudistuksista, ihan puhtailla taloudellisilla parametreilla tämä ei ole perusteltavissa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==