Palveluesimies 4 2024

8 PALVELUESIMIES 4/2024 Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupanalan esimiesliitto KEY järjestivät lokakuussa työssä jaksamisprojektinsa päätösseminaarin, johon oli kerätty monipuolisesti asiantuntijoita pohtimaan aihetta omista näkökulmistaan ja antamaan ajatuksia myös yleisölle. Vastuullinen kauppa huolehtii myös esihenkilöistään Seminaarin avasi Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, joka samalla lausui yhteisen projektin päätössanat. – Tämä nyt päättyvä hanke on tuonut hyvää vuoropuhelua meidän liittojen välille. Olemme myös saaneet aikaiseksi lehtisen Vastuullinen kauppa huolehtii myös esihenkilöistään. Olemme keränneet yksiin kansiin esihenkilöiden ja yritysten hyödynnettäväksi hyviä käytänteitä, konkreettisia asioita esihenkilöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseksi. Lehtisessä on lisäksi teemaan liittyviä asiantuntijanäkökulmia, ja PAMin, KEYn ja Kaupan liiton avainhenkilöiden puheenvuorot. Hyvinvoiva esimies vaikuttaa koko työyhteisöön ja ylipäätään työpaikan arkeen. Jos esimies ei jaksa, se heijastuu muuhun henkilöstöön. Hyvinvoiva työyhteisö kantaa, luo hyvää mainetta ja houkuttelee osaavaa työvoimaa, josta tänä päivänä kilpaillaan. Esihenkilöistä huolehtimalla parannetaan koko henkilöstön saatavuutta ja koko alan mainetta, Anna Lavikkala toteaa. Lavikkalan mukaan tekoäly valittiin seminaarin aiheeksi paitsi sen ajankohtaisuuden vuoksi, myös siksi, että se kytkeytyy tiiviisti yhteishankkeen työhyvinvointiteemaan hyvin tiiviisti. Miten tekoäly vaikuttaa johtamiseen ja millaisia näkökulmia tekoälyn kanssa toimiessa on otettava huomioon. Algoritmit johtavat? Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski esitteli omassa puheenvuorossaan tutkimustuloksia algoritmisesta johtamisesta. Algoritmisella johtamisella tarkoitetaan, että johtamisen ja esihenkilötyön tehtäviä täydennetään tai korvataan digitaalisilla työkaluilla, automaattisilÄLYKÄS HUOMINEN – MITEN TEKOÄLY MUUTTAA JOHTAMISTA KAUPAN ALALLA? la järjestelmillä tai tekoälyllä. - Tämä ei ole arkea vain alustatyössä, vaan yleistyy vauhdilla myös tavanomaisilla työpaikoilla. Vastuuta työtehtävien jakamiseen ja aikatauluttamiseen, työn tavoitteiden asettamiseen ja työn valvontaan voidaan antaa digitaalisille järjestelmille. Algoritmit voivat myös arvioida työsuorituksiamme ja päättää palkitsemisesta. Rutiiniluontoisten tehtävien siirtäminen algoritmeille voi tehostaa ja selkeyttää esihenkilön omaa työtä ja vapauttaa aikaa alaisille. Työntekijöille digitaalisilla työkaluilla johtaminen voi tarkoittaa lisääntynyttä tukea ja kohtaamisia ihmisesihenkilön kanssa mutta näyttäytyä myös kuormittavana työn valvontana, lisääntyneenä aikapaineena tai kaventuneina mahdollisuuksina hallita omaa työtä. Tekoälyn hyödyntäminen esihenkilötyössä Dosentti, HTT, DI Marko Kesti pohti puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten tekoäly voisi olla avuksi esihenkilön ydintehtävässä eli lähijohtamisessa. – Tekoälyn merkitys tulee kahta kautta. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa esihenkilöä tekemään hallinnollisia tehtäviään tehokkaammin. Näin voimme vapauttaa esihenkilön aikaa lähijohtamiseen opettamalla tekoälyä hoitamaan töitä, joita se voisi hallita. Tekoäly myös opastaa esihenkilöä toimimaan fiksummin tiimin vuorovaikutuksessa. Marko Kestin tiimi on ollut kehittämässä Aimoa, tekoälyavusteista mentoria johtajille ja esihenkilöille. Aimo on simulaatiomallinnus, joka perustuu vahvistusoppimisen tekoälyyn. – Esihenkilö voi hyödyntää myös mallioppimiseen perustuvaa Aimo-tekoälyä. Aimo-tekoälyohjelmaan syötetään tiimin tiedot, ja tämän jälkeen Aimo kyselee, minkä tyyppisiä haasteita tiimissä on ja minkälaisia positiivisia asioita on saatu aikaiseksi. Tämän jälkeen Aimo muodostaa tiimistä digitaalisen kaksosen, jonka avulla tiimiä voi simuloida. Aimo antaa esihenkilölle ehdotuksia toimenpiteistä tiimin kehittämiseksi ja analysoi, ovatko henkilöstöriskit lisääntymässä. Se antaa konkreettisen toimenpidelistauksen ja arvioi toimenpiteen taloushyödyn. Tekoäly vastaa, vaikka olisi väärässä Chief Data and AI Officer Hugo Gävert keskittyi puheenvuorossaan siihen, valitseeko tekoäly parhaat ja miten. Ja mitä tekoäly tekee, kun se tekee päätöksiä. – Meillä tulee tuhat hakemusta sisälle, ja niistä pitäisi valita sata tai vaikka yksi. Kellään ei ole aikaa lukea hakemuksia läpi, joten miten tällaisessa tilanteessa voisi käyttää tekoälyä apuna? Suoraviivaisesti se käy näin: tekoäly laitetaan lukemaan kaikki hakemukset läpi ja poimimaan niihin tehtäviin tärkeimmät hakukriteerit ja toimittamaan data esimerkiksi excel-muotoisena niin, että siitä on helppo poimia tehtävään sopivia henkilöitä. Niin pitkälle en menisi, että pyytäisin tekoälyä kertomaan, kuka on tehtävään paras. Tekoälyllä on hyvä itseluottamus, se vastaa aina eikä ymmärrä voivansa olla väärässä eikä osaa epäillä itseään. Eikä tekoäly ainakaan vielä osaa käsitellä sataa tai tuhatta hakemusta yhdellä napin painalluksella. Se saattaa käsitellä viisi hakemusta ja sanoa, että tee itse loput. Tekoäly tarjoaa arjen työkaluja Tilaisuuden moderaattorina toiminut tekoäly-yrittäjä ja Houston Analyticsin Chief Growth Officer Antti Merilehto puhui muun muassa tekoälyn vastuullisuudesta, eettisyydestä ja luottamuksellisuudesta. Ja siitä, että tekoäly on jo arjessamme, ei enää huomenna vaan nyt. – Kun esimerkiksi puhutaan algoritmisesta johtamisesta, on puhuttava myös siitä, onko se lainmukaista. Enää emme vaan voi sanoa, että ’it-osasto hoitaa’, vaan on kokeiltava ja opeteltava, miten nämä järjestelmät toimivat, ja päästään siihen arjen tekoälyn käyttöön. Tekoäly luo hyviä työvälineitä, mutta myös niitä käytetään väärin. Kannattaa siis aina vähän rapsuttaa pintaa, lukea ja etsiä itsekin lähteitä, ei vaan kysyä chat gpt:ltä. Mutta vastuullinen tapa on ottaa tekoäly käyttöön ja kokeilla. Tässä asiassa me kaikki olemme tutkimusmatkailijoita Konkretiaa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen palasi vielä päätössanoissaan esihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamisen tavoitteisiin ja työn läikkymiseen vapaa-ajalle. Hän myös toivoi, että liitot saavat hankkeesta konkreettista apua ja ymmärrystä omiin toimiinsa ja siihen, mitä tämä työpaikoilla tarkoittaa. Seminaarin avasi Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala. Hugo Gävert. Antti Merilehto moderoi seminaarin. Marko Kesti.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==