PALVELUESIMIES 4/2024 7 Lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta selvitti asiallisen ja epäasiallisen työnjohtovallan rajoja. na työntekijät käyttävät toisistaan myös halventaviksi tai loukkaaviksi ymmärrettäviä nimityksiä, mutta sitä rajaa, mikä on kyseisellä työpaikalla tavanomaista, ei saa kuitenkaan ylittää. Se, mikä on tavanomaista, ei sinänsä määräydy yksittäisen työntekijän mielipiteen mukaan, selventää Valkonen. Myös pomon oman pomon harjoittama epäasiallinen käytös on Valkosen mukaan tuttua edunvalvonnassa. Tyypillisesti esihenkilön esihenkilön epäasiallinen toiminta ilmenee esihenkilön moittimisena sitoutumattomuudesta työpaikkaan, vääränlaisista ajatuksista tai tunteista. Työturvallisuuslain vastaista on jättää esihenkilö riittävästi perehdyttämättä tehtäviinsä ja todeta, että tämän tulee vain osata itse tehtäväkuvaansa kuuluvana hoitaa asiat. On myös tilanteita, joissa esihenkilö on viety suoraan palaverista ambulanssilla teho-osastolle, ryhmäpäällikkö laittanut kehityskeskustelussa taustalle pornograafisen videon, henkilöstöjohtaja esittänyt irtisanomisilmoituksen toistuvasti ”vitsinä” taikka kaupallinen johtaja heitellyt ohi ajaessaan kahvikupin myymäläpäällikön auton tuulilasiin. -On rikos toistuvasti haukkua ja nöyryyttävästi alaistaan tuottamattoman työn tekemisestä ja huonosti tehdyistä töistä kertomatta kestäviä perusteluja arvostelulleen, muistuttaa Valkonen. Tukku- ja vähittäiskauppa kolmantena Työsuojelupiirin lakimies Aki Eriksson mukaan asiakasyhteydenotoista tukku- ja vähittäiskaupan osuus häirintään ja työn kuormittavuuteen liittyen on kolmannes. Häirintään liittyviä yhteydenottoja on vuositasolla noin 1700, joista valvontapyyntöjen osuus on reilut parisataa ja tarkastukseen johtavia tilanteita alle sata. Poliisille asti häirintätapauksia ei silti mene kuin muutama vuositasolla. -Yhteydenottoja tulee paljon tilanteista, jotka eivät ole häirintää. Satunnainen asiaton käyttäytyminen tai kielenkäyttö taikka yksittäiset erimielisyydet eivät ole häirintää. Työnantajan työtä ja työnjohtoa koskevat perustellut päätökset ja ohjeet eivät ole epäasiallista työnjohtovallan käyttöä. Myöskään työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely ei ole sitä, kuten eivät asialliset työnjohdolliset kurinpitotoimet. Työntekijän ohjaaminen perustellusti työkyvyn arviointiin tai muut työkyvyn tukemisen toimenpiteet ovat myös asiallista työnjohtovallan käyttöä. Esihenkilötyön kuormituksen seuranta ontuu Myös työolosuhteiden liiallinen kuormitus voi olla häirintää. Jos työssä onnistumisen edellytykset eivät ole ylemmän johdon laiminlyödessä työolosuhteiden kehittämisen kunnossa, voi sekin täyttää epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Toiminnanjohtaja Valkosen mukaan monissa kaupan yrityksissä käydään tällä hetkellä vuoropuhelua keväisen psykososiaalista kuormitusta koskevan kyselyn vaikutuksista esihenkilötyöhön. Hänen mukaansa tilanne ei ole valtaosassa kaupan yrityksiä lain edellyttämässä tilassa. -Aluehallintoviraston hankkeessa 2019-2023 todettiin, että tukku- ja vähittäiskaupassa työturvallisuuslaissa tarkoitettu vaarojen arviointi on lain vastaisesti esihenkilötyön osalta suorittamatta 63 %:sti ja työterveyslain mukaiset työpaikkaselvitykset asianmukaisesti tekemättä 67 %:n osalta. Tältä osin ollaan edelleen samassa tilassa. Monessa yrityksessä myönnetään suoraan, ettei vaarojen arviointia ole esihenkilön toimenkuvan tasolla tehty. Kun riskien kartoitus tehdään vain työyhteisö- tai ryhmätasolla, ei lakia noudateta. Anonyymit selvitykset eivät täytä vaatimusta tehdä lain tarkoittama riskien arviointi. Ylipäätään selvitykset tai kehityskeskustelut ovat vain eräs seurantatyökalu. Ei mielletä, ettei raha tai resurssit ole peruste olla tekemättä mitään. Ei tunnisteta sitä, että velvoite on työnantajan, ei esihenkilön. Keskusteltaessa seuraavan sopimuskierroksen tavoitteista esiin nousivat esihenkilötyön päivystämisen kirjavat päivystämiskäytännöt ja toimimattomat sijaisjärjestelyt, vastentahtoisen työnkierron kuormittava vaikutus, useasta toimipaikasta samanaikaisesti vastaamisen taakka, etätyö ja ajan varaaminen hallinnollisten esihenkilötöiden suorittamiseksi, viimeksi mainitun noustessa muita keskeisimmäksi. Kalliorinne peräänkuulutti toimintatapoja Pamin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne muistutti puheenvuorossaan viime sopimuskierroksen kokemuksista. Kalliorinne totesi, että painostusta ja uhkaamista työnantajan taholta oli ennenkuulumattoman paljon. -Oli huomattava joukko työntekijöitä, joita työnantaja suoranaisesti painosti, pelotteli ja kiristi. Lakkolistoja kerättiin painostavalla tavalla, uhkailtiin urakehityksellä, turvauduttiin ulkopuolisen työvoiman käyttöön, työntekijöitä siirreltiin myymälästä varastoon ja toisiin kohteisiin, myös esihenkilöitä siirreltiin vastentahtoisesti, kiertely lakkoasioissa kiellettiin, tontilla oloa ei sallittu, lakkotiedottaminen pyrittiin estämään ja materiaalia laitettiin roskiin, työntekijöitä lahjottiin ja palkittiin, Kalliorinne kuvasi. - Vähemmän oli niitä, jotka sisäisissä ohjeistuksissaan linjasivat ennalta, ettei työntekijöitä saa työnjohto-oikeuden nojalla laillisesti siirtää lakon ulkopuolella olevista kohteista tekemään lakonalaista työtä. Ryhmissä pohdittiin toimintatapoja toisia kunnioittavaan, jännitteitä vähentävään ja työtaisteluoikeuden toteutumisen varmistavaan toimintaan työpaikoilla lakkotilanteen toteutuessa tilanteessa, jossa esihenkilöt eivät itse osallistu työtaistelutoimiin. Kalliorinne totesi, että esihenkilöiden rooli on tärkeä, mutta hankala. Kalliorinteen mukaan monia asioita voidaan kuitenkin tehdä toisin ja toista kunnioittaen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==