Palveluesimies 4 2024

PALVELUESIMIES 4/2024 11 LAKIMIES VASTAA Teemu Närhi lakimies, VT Sami Hiltunen työehtoasiantuntija Minut on lomautettu osa-aikaisesti. Miten minun luontaiseduille käy? Erityisesti autoedun kohtalo kiinnostaa. Kävellen korpee(n) Työnantajalla ei ole velvollisuutta pitää luontoisetuja työntekijän käytössä tämän palkattoman poissaolon ajalta, kuten lomautuksen ajalta. Syy on se, että palkanmaksu lakkaa. Luontoisedut luetaan osaksi palkkaa, joten Minusta on tehty työpaikan ilmoituskanavassa ilmoitus, jossa työntekijä on väittänyt minun käyttäytyneen epäasiallisesti häntä kohtaan työpaikalla. Oma esihenkilöni ei ilmoituksen johdosta järjestetyssä palaverissa suostunut yksilöimään ilmoittajaa taikka ilmoittajan väitettyä psyykkistä sairastumista, vaan hän ilmoitti minua kuulematta pitävänsä ilmoittajan kertomusta uskottavana. Työnantajalla on nollatoleranssi kaikenlaiseen loukkaavaan kohteluun ja kiusaamiseen ja työsuhteeni tullaan kuulemma päättämään, ellen itse irtisanoudu. Voidaanko työsuhteeni todella päättää pelkän väitetyn epäasiallisen käyttäytymisen perusteella? Kiusaaja vai kiusattu Työnantajat haluavat usein saada matalalla kynnyksellä tiedon mahdollisista taloudellisia, oikeudellisia tai maineeseen liittyviä riskejä aiheuttavista väärinkäytöksistä ja monille työpaikoille on luotu ilmoituskanava, jolla työntekijät voivat nimettömästi ja todisteita esittämättä tuoda työnantajan tietoon epäilyksensä tai kokemuksensa epäasiallisesta kohtelusta. Pelkästään tätä kautta saadun ilmoituksen perusteella ei voida kehenkään kohdistaa työnjohdollisia sanktioita. Työnantajan tulee varmistua myös siitä, että ilmoitettuja tapahtumia selvittävät henkilöt osaavat tasapuolisesti selvittää epäilysten tai subjektiivisten kokemusten taustalla olevat tosiasialliset tapahtumat sekä erottaa ne objektiivisesti toisistaan. Esihenkilön taholta koetun häirintäkokemuksen taustalla on usein työn järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät epäasialliseksi tai loukkaavaksi koetut tapahtumat. Tällaiset tilanteet eivät ole laissa tarkoitettua häirintää tai epäasiallista kohtelua pelkästään siksi, että työntekijä subjektiivisesti ne sellaiseksi kokee. Riittävään varmuuteen häirinnäksi tai epäasiallisiksi kohteluksi koetuista tapahtumista ei voida päätyä vain sen perusteella, että toisen osapuolen kertomus katsotaan uskottavaksi ja vaihtoehtoiset tapahtumainkuvaukset jätetään selvittämättä. Jos yksiselitteistä objektiivista näyttöä ei ole ja toisen osapuolen kertomuksen tukena vedotaan vain esimerkiksi hänen epäasiallisesta kohtelusta johtuvaan psyykkiseen oireiluun, ei tämä vielä osoita tapahtumien menneen nimenomaan kokijan kertomalla tavalla. Työpaikalle saadaan ja on myös sinänsä hyvä asettaa ns. nollatoleranssi epäasialliseen kohteluun ja häirintään, mutta tämä ei ratkaise työsopimuslain pakottavien säännösten tulkintaa. Työsuhdetta ei voida päättää pelkän epäasiallisen käyttäytymisen epäilyn taikka normaalisti edes satunnaisen yksittäisen tapahtuman perusteella, vaikka työntekijä työskentelisi erityistä luottamusta edellyttävässä ammatissa. Työsuhteen päättämisen konkreettinen peruste on aina kyettävä vikana tai laiminlyöntinä näyttämään. Epäasiallista käyttäytymistä koskevat tilanteet ovat niin moninaisia ja moniasteisia, että myös varoituksen antaminen on säännönmukainen edellytys ennen työsuhteen päättämismahdollisuuden harkintaa tai siirtomahdollisuuden arviointia. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon muun muassa toimenpiteen aihe, toimenpiteen suuntautuminen, tilanteen kesto, työntekijän aikaisempi käyttäytyminen, työsuhteen kestoaika ja työntekijän suhtautuminen tekoonsa. Lisäksi työntekijälle tulee ennen työsuhteen mahdollista päättämistä varata tosiasiallinen tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä ja kertoa kaikki päättämisharkinnan syyt. Oikeusriidassa ilmoituksen tekijä ei tällöin myöskään käytännössä voi jäädä tuntemattomaksi. niitä ei enää lomautusaikana tarvitse antaa. Tästä säännöstä tekee poikkeuksen asuntoetu, joka säilyy työsopimuslain mukaisesti käytössä myös palkattoman poissaolon aikana. Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa myös lomautuksen aikana. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä kohtuullista vuokraa asunnon käytöstä lomautetulta työntekijältä. Työnantaja ja lomautettu voivat kuitenkin sopia luontoisetujen käytöstä myös lomautusaikana. Lomautettu voi siis käyttää luontoisetuja vain, jos tästä on sovittu työnantajan kanssa. Osapuolet voivat autoedun osalta sopia, että lomautettu saa edelleen käyttää työautoaan lomautuksen aikana, mutta hän maksaa siitä työnantajalla vuokraa. Jos työnantaja antaa työntekijälle työauton käyttöön lomautuksen ajaksi ilman vastiketta, tulee tällaisesta autoedusta maksaa normaalisti tulovero ja palkan sivukustannukset. Voidaan siis sopia, että työntekijä maksaa auton leasingvuokran vakuutuksineen ja veroineen, jolloin veronalaista luontoisetua ei synny. Puhelinedun osalta voidaan sopia, että työntekijä maksaa itse puhelinlaskunsa tai vaihtoehtoisesti työntekijä saa pitää luontoisedun käytössään veronalaisena luontoisetuna. Autoedun luontaisetu päättyy, kun auto avaimineen palautetaan työnantajan hallintaan, samoin mm. puhelimen osalta. Asiassa on huomioitava myös autoedun verotuksellinen näkökulma osalomautuksessa, kuten kysyjän tilanteessa. Autoetu lasketaan verottajan ohjeiden mukaan myös lomautuspäiviltä, jos auto on työntekijän käytettävissä eikä autoedun keskeytyksestä ole nimenomaisesti erikseen sovittu. Ravintoetu arvostetaan sen sijaan käypään arvoonsa vain lomautuksen niiltä päiviltä, jona sitä hyödynnetään. Lomautuksen aikana käytössä olevista eduista johtuva ennakonpidätys sekä työeläke- ja työkyvyttömyysmaksut veloitetaan rahapalkasta taannehtivasti lomautuksen päätyttyä, ellei veloitusta voida tehdä palkanmaksun yhteydessä, kuten osalomautustilanteissa usein vielä voidaan. Veronalaista etua ei synny, jos työntekijä maksaa luontoisedusta vähintään sen luontoisetuarvoa vastaavan määrän. On hyvä kuitenkin muun ohessa myös huomata, että mikäli työntekijä ei lomautusaikana maksa luontoisedun käytöstä työnantajalle veronlaista määrää vastaavaa korvausta, vaikuttavat luontaisedut osalomautustilanteessa esimerkiksi työttömyysetuuden määrään.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==