Jodi on koko elimistöllemme välttämätön hivenaine.
Erityisen tärkeä se on kuitenkin kilpirauhasen normaa­
lille toiminnalle. Kilpirauhanen on kurkunpään alapuo­
lella sijaitseva pieni elin, joka valmistaa, varastoi ja
vapauttaa verenkiertoon hormoneja, jotka säätelevät
mm. aineenvaihduntaa, aivojen toimintaa, kasvua ja
kehitystä (erityisesti keskushermoston), yleistä vire­
ystasoa, sydämen sykettä ja elimistön lämpötaloutta.
Ne vaikuttavat myös mm. kolesterolitasoon, painoon,
lihaksiin, suolistoon, ihoon, hiuksiin ja kynsiin sekä
muistitoimintoihin. Kilpirauhanen käyttää ravinnosta
saamastamme jodista kolmanneksen kilpirauhashor­
monien rakennusaineeksi. Jodin saannin tulisi olla
nykysuositusten mukaan aikuisella ainakin 150 mik­
rogrammaa vuorokaudessa, jonka on todettu jäävän
suurimmalla osalla väestöstä vajaaksi. Syynä näyttäisi
olevan suomalaisten nykyiset ravitsemustottumukset.
OJASTA ALLIKKOON?
Suomen maaperä on jodiköyhää, joten jo 1920-luvulla
tajuttiin suomalaisten saavan liian vähän jodia ravin­
nosta tai vedestä. Jodinpuutteesta johtuva struuma,
eli kilpirauhasen laajeneminen olikin kansantauti,
kunnes keittosuolaan alettiin lisäämään jodia, jonka
ansiosta ongelma saatiin menestyksellisesti vähen­
nettyä minimiin. Asiassa tosin mentiin lähes ojasta
allikkoon, kunnes tajuttiin, että suolan liikakäyttö on
sekin terveydelle haitallista. On kuitenkin todettava,
että nykytilanteemmekaan ei ole ihanteellinen: suo­
laa on alettu käyttää maltillisemmin ja suositusten
rajoissa, mutta useasti sekin vähä lisätään ruokaan
mieluummin jodittoman merisuolan, ruususuolan tai
muiden gourmet-suolojen muodossa, jolloin olemme
taas luisuneet riskialueelle jodin saannin vähyydes­
sä. Yllättäen myöskään ne, jotka syövät teollisesti
valmistettuja kaupan valmisruokia tai suurtalouskeit­
tiön ruokaa, eivät ole paremmassa asemassa. Tämän
tyyppinen ruoka valmistetaan Suomessa useimmiten
”
Suomalaisilla jodin puutosta – jodin saantia on parannettava.” ”Vain harva suomalainen
saa riittävästi jodia.” Tämän kaltaisia otsikoita on hiljattain julkaistu tiedotusvälineissä
yhä useammin. Samalla moni kokee kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä oireita, vaikka
verikokeet näyttävät arvojen olevan normaalit. Miten tähän tilanteeseen on tultu ja mitä
vaikutusta jodin saannilla on terveyteemme?
käyttämällä suolaa, johon ei ole lisätty jodia.
Esimerkiksi maitotuotteet, kananmunat ja kala ovat
toki luontaisia jodin lähteitä, mutta haasteena on nii­
den riittävästä syömisestä erikseen huolehtiminen
ja se, että juuri näille ruoka-aineryhmille moni on
allerginen. Merilevä sisältää erityisen paljon jodia.
Siksi esim. Japanissa ei ole lainkaan jodin puutosta vä­
estön keskuudessa. Merilevävalmisteita käytetäänkin
lisäravinteena jodin tarpeen täyttämiseksi Suomessa
ja muissa sellaisissa maissa, joissa levän syöminen ei
muuten kuulu paikalliseen ruokakulttuuriin.
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi syntyy,
kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia
määrää kilpirauhashormonia tyroksiinia. Diagnosoitu
kilpirauhasen vajaatoiminta ja sen hoitoon määrätty
tyroksiinilääkitys on n. 5 %:lla väestöstä. Vajaatoimin­
ta todetaan helposti verikokeella.
Tyroksiinilääkityksen käyttö on aina lääkärin val­
vonnassa tapahtuva, reseptillä säädelty henkilökoh­
tainen hoitoprosessi, joka on usein myös elinikäinen.
AJANKOHTAISTA TIETOA:
KILPIRAUHANEN JA SUOMALAISTEN
LIIAN VÄHÄINEN JODIN SAANTI
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINNAN
OIREITA OVAT MM.
•
voimakas ja jatkuva väsymys
•
jatkuva viluisuus ja palelu
•
painonnousu ruokavalion kontrolloinnista huolimatta 
•
ummetus
•
sydämen sykkeen hidastuminen
•
ihon kuivuminen
•
silmien, kasvojen ja säärien turpoaminen
•
muistihäiriöt, masennus, ahdistus, mielialan muutokset
Siksi tyroksiinilääkitys kuuluu vain niille, joille lääkäri
sen on määrännyt. Viime aikoina on tosin käyty vil­
kasta keskustelua siitä, miksi moni kokee edellä mai­
nitun kaltaisia oireita, vaikka verikokeet näyttävät yk­
siselitteisesti, ettei kilpirauhasen vajaatoimintaa ole.
RIITTÄVÄN JODINSAANNIN VARMISTAMINEN
Liian alhainen jodin saanti saattaa aiheuttaa kilpi­
rauhasen vajaatoimintaa muistuttavia oireita. Kun
sairauden mahdollisuus on suljettu pois, kannattaa­
kin riittävästä jodin saannista huolehtia, ja seurata,
tapahtuuko oireissa ja yleisessä hyvinvoinnissa posi­
tiivista muutosta. On hyvä muistaa, että ruokasuolan
määrän lisäämistä ruokavaliossa ei missään vaiheessa
ole suositeltu runsaan suolankäytön haittojen takia.
On tietenkin hyödyllistä ottaa kotikeittiössä suola­
valikoimaan myös jodioitu suola, vaikkei suolan ko­
konaismäärä kotiruuassa kasvakaan. Lisäksi jodia voi
saada esim. levävalmisteista. Kuten monet muutkin
kehollemme välttämättömät hivenaineet, myös jodi
on haitallista liian suurina annoksina, joten esim. jo­
dipitoisia lisäravinteita käytettäessä on tärkeää nou­
dattaa annettuja ohjeita. Näin jodipitoinen ravintolisä
ja normaali, terveellinen ruokavalio yhdessä voivat
muodostaa hyvän yhdistelmän riittävän jodinsaannin
turvaamiseksi.
Lue lisää matala-aktiivisesta kilpirauhasesta:
www.luontaistuntijat.fi/content/ajankohtaista