YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI KOHTI KASVUA -HANKE TULI TARPEESEEN ”Pitää uskaltaa antaa vastuuta myös muille” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN HELI NYKÄNEN: KULTAINEN ORAS -PALKITTU KAROLIINA KIVISTÖ: ”Vertaistuki on voimavara” YRITTÄJÄ NAINEN1 2025 Joko sinulla on tekoälytiimi?
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Samalla puolella. Yrittäjä, muista vakuuttaa itsesi. lahitapiola.fi/yrittajanhenkiloturva Mitä tapahtuisi, jos sinä sairastuisit tai loukkaantuisit ja joutuisit sairauslomalle? Kestäisikö yrityksesi, tai pankkitilisi? Kun ennakoit, on yksi huolenaihe vähemmän – ja tulevaisuus vähän helpompi.
3 YRITTÄJÄNAINEN YRITTÄJÄNAINEN KUVA LAURA VESA 4 PÄÄKIRJOITUS Meidän on rohkaistava myös tyttöjä yrittäjyyteen, kirjoittaa toimitusjohtaja Carita Orlando. 5 AJASSA Työministerin terveiset, kuulumisia liittokokouksesta ja muuta ajankohtaista. 8 VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Heli Nykänen on kasvanut yhdessä yrityksensä kanssa. 11 KULTAINEN ORAS Karoliina Kivistö saa somessa kiitosta rohkeudesta. 14 JULKISET HANKINNAT Tulkkipalveluyrittäjä Tiia Keskinen ja kuntoutusyrittäjä Pirita Hämäläinen kertovat, mikä julkisen sektorin kilpailutuksissa mättää. 17 MAAHANMUUTTAJAYRITTÄJÄ Sisustussuunnittelija Wendy Kyyhkynen aikoo laajentaa toimintaansa Espanjaan. 19 EDUNVALVONTA Pienyrittäjän arjessa EU-sääntely voi tarkoittaa loputonta paperityötä ja uhkaa toiminnan jatkumiselle. 22 KALLIGRAFIAKUNINGATAR Menestystä voi mitata myös nähdyillä auringonnousuilla, sanoo Aini Mäensivu. 24 MUILLA MAILLA Milla Mouhu välittää kiinteistöjä Wienissä. 25 HYÖTYTIETOA YRITTÄJÄLLE Heljä Kokko neuvoo, miten pienyrittäjä voi rakentaa itselleen tiimin tekoälyapulaisista. 27 KOHTI KASVUA Suomen Yrittäjänaisten hanke haluaa pysäyttää naisyrittäjäkadon. TÄSSÄ NUMEROSSA ”Meille on ollut tärkeää, että kehitys tapahtuu kotimaassa.” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN HELI NYKÄNEN KERTOO SIVUILLA 8–10, MITEN HÄNESTÄ TULI PALKITTU TEKNOLOGIAYRITTÄJÄ. ”Rakastan liikkua ja liikuttaa muita”, SANOO KULTAINEN ORAS -PALKITTU KAROLIINA KIVISTÖ SIVUILLA 11–12. 1 2025
4 YRITTÄJÄNAINEN JULKAISIJA Suomen Yrittäjänaiset toimisto@yrittajanaiset.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Carita Orlando carita.orlando@yrittajanaiset.fi TUOTTAJA Annamari Typpö annamari.typpo@eilabertta.fi ULKOASU Kirsi Hamnell kirsi@ainidesign.fi ILMOITUSVARAUKSET JA JUTTUVINKIT toimisto@yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO PunaMusta Oy, Lahti KANNEN KUVA Laura Vesa Yrittäjänainen 1/2025 PÄÄKIRJOITUS 4041 0089 NUORTEN asenteet työtä ja yrittäjyyttä kohtaan kertovat paljon tulevaisuuden suunnasta. Nuoret ja yrittäjyys – Tulevaisuusraportti 2025 osoittaa, että kiinnostus yrittäjyyteen kasvaa: jo 51 prosenttia nuorista näkee sen mahdollisena uravaihtoehtona, ja lähes 70 prosenttia pitää yrittäjyyttä tärkeänä koko Suomen kannalta. TULOKSET ovat rohkaisevia, mutta raportti paljastaa myös merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Pojista 62 prosenttia voisi toimia yrittäjänä tulevaisuudessa, kun tytöistä vain 42 prosenttia. Tytöt kokevat useammin, että yrittäjyys on liian riskialtista tai vie liikaa aikaa muulta elämältä. Nämä erot kertovat asenteista, rakenteista ja kulttuurisista odotuksista, jotka vaikuttavat siihen, kuka uskaltaa nähdä itsensä yrittäjänä. TULEVAISUUDEN yrittäjyys kasvaa ympäristössä, jossa kokeilu, oppiminen ja epäonnistuminen ovat sallittuja. Siksi yrittäjyyskasvatus kouluissa on avainasemassa: sen tulee kannustaa nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja luottamaan omaan osaamiseensa. Myös roolimalleilla ja mentoroinnilla on valtava merkitys: näkyvät naisyrittäjät auttavat nuoria tyttöjä näkemään, että yrittäjyys kuuluu kaikille. YRITTÄJYYDESTä on myös uskallettava puhua arvostavasti ja realistisesti. Kun nuoret näkevät yrittäjyyden keinona rakentaa oman näköistään elämää, ei pelkkänä riskinä, he Tytöt pelkäävät riskejä, pojat näkevät mahdollisuuksia CARITA ORLANDO SUOMEN YRITTÄJÄNAISTEN TOIMITUSJOHTAJA uskaltavat ottaa ensimmäisen askeleen. Matalan kynnyksen rahoitusmuodot, maksuton ja laadukas yritysneuvonta, yhteisölliset tukiverkostot ja joustavat mahdollisuudet kokeilla yritysideaa luovat turvaa ja rohkeutta. YRITTÄJYYS ei kasva tyhjiössä. Päätökset koulutuksesta, tukimuodoista, yrittämisen mahdollisuuksista ja elinvoimasta tehdään tänään, ja juuri ne ratkaisevat, millaisia yrittäjiä meillä on tulevaisuudessa. JOS HALUAMME, että yritystoiminnan jatkuminen, innovaatio ja yhteiskunnallinen voima ovat vahvoja myös tulevalla sukupolvella, meidän on panostettava tasa-arvoon, rohkaisuun ja esteiden purkamiseen jo nyt.
5 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia yrittäjänaisen elämästä. Terveisiä liittokokouspäiviltä! Lahdessa valittiin uusi hallitus, palkittiin yhdistysaktiiveja ja vaadittiin kustannusvertailua ja palveluseteleitä sote-palveluihin. Suomen Yrittäjänaisten liittokokouksessa Lahdessa tehtiin tärkeitä henkilövalintoja. Liiton hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Sanna Sadeluoto Helsingin Yrittäjänaisista. Erovuorossa olleet Emmi Kaijala Oulun seudun yrittäjänaisista, Anne Niemi Seinäjoen Yrittäjänaisista ja Senja Vähäkangas Tunturi-Lapin Yrittäjänaisista valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hallituksessa jatkavat Sofia Björkroth Helsingin Yrittäjänaisista, Irina Kallio Vantaan yrittäjänaisista, Elina Liimatainen Keski-Suomen Yrittäjänaisista ja Wilma Väre Forssan Seudun Yrittäjänaisista. Vuoden yhdistysaktiivin palkinnon pokkasi Lahden Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Riikka Forss, jonka johdolla yhdistys on vahvistunut merkittävästi: jäsenistö on löytänyt uusia ja innostavia tapoja osallistua toimintaan, ja yhteistyötä on rakennettu sekä paikallisten kumppaneiden että päättäjien kanssa. Vuoden yhdistyksenä palkittiin Forssan Seudun Yrittäjänaiset, joka on tehnyt edunvalvonnasta konkreettista ja vaikuttavaa. Yhdistyksen toiminta ei jää vain sanoiksi, vaan näkyy tekoina: tapaamisina kaupunginjohtajan ja oman alueen ministerin kanssa, aktiivisena yhteistyönä muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa ja jatkuvana, avoimena vuoropuheluna jäsenten tarpeista. Liittokokouksessa vaadittiin myös, että palveluseteleitä hyödynnetään nykyistä laajemmin ja että yksityiset yritykset otetaan vahvemmin mukaan hyvinvointialueiden palveluiden tuottamiseen. Palveluiden monipuolinen tarjonta vahvistaa asiakkaan valinnanvapautta, auttaa alueita vastaamaan kasvaviin kustannuspaineisiin ja vaikuttaa suoraan sote-alalla toimivien naisyrittäjien toimintamahdollisuuksiin. "Palveluseteli ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Nyt tarvitaan rohkeutta ja tiedolla johtamista, jotta hyvinvointialueet voivat tehdä kestäviä ja kustannustehokkaita päätöksiä", totesi Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala. Riika FOrss << Kuvassa, ylärivissä vasemmalta oikealle: Sanna Sadeluoto, Senja Vähäkangas, Irina Kallio, Elina Liimatainen, Katja Rajala (puheenjohtaja), Emmi Kaijala ja Anne Niemi. Kyykyssä vasemmalta: Wilma Väre ja Sofia Björkroth. Riikka Forss >>
6 YRITTÄJÄNAINEN PUHEENJOHTAJALTA Ajassa KUVA HEIDI JÄRVI Kasvun juuret löytyvät rohkeudesta Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten Suomen talous saataisiin jälleen kasvuun ja velkakierre katkaistua. Kasvun taikasauvaa etsitään milloin mistäkin, mutta usein unohtuu, mistä terve ja kestävä kasvu oikeasti syntyy. Kasvu alkaa siitä, että raha lähtee liikkeelle ja kulutus kasvaa. Mutta ennen kaikkea se syntyy rohkeiden yrittäjien mielissä ja työpöydillä. Yrittäjällä on visio, jonka toteuttamiseen hän uskaltaa ryhtyä. Usein epävarmuuden ja riskien keskellä, näitä arvioiden. Naiset ovat osaavia ja koulutettuja, mutta tutkimusten mukaan he eivät aina luota itseensä samalla tavalla kuin miehet. Silti Yrittäjägallupin mukaan naisyrittäjillä on enemmän kasvuhaluja kuin miehillä. Tämä kertoo potentiaalista, jota täytyy tukea ja sysätä liikkeelle. Monissa yhteyksissä kuulee myös puhuttavan, että naisilta puuttuvat esikuvat menestyneistä naisyrittäjistä. Etenkin nuorille esikuvat ovat tärkeitä, kun he pohtivat omia valintojaan. Me Suomen Yrittäjänaisissa haluamme strategiamme mukaisesti olla kasvun ja uudistumisen tukipilari. Olemme vastanneet tähän konkreettisesti Kohti kasvua -hankkeella, joka tarjoaa työkaluja, tietoa ja tukea yrittäjille. Osallistujamäärät ovat ylittäneet odotuksemme ja vahvistaneet käsitystämme siitä, että innostukselle ja avulle on todellinen tarve. Aktiivisen edunvalvontatyön kautta pyrimme vaikuttamaan siihen, että yrittämisen toimintaympäristö olisi suotuisa. Naisyrittäjyyden kasvuohjelman avulla viestimme päättäjille, mitkä tekijät edistävät sitä, että yrittäminen, työllistäminen ja riskinotto kannattavat. Kasvu ei ole vain taloudellinen mittari. Se on asennetta, rohkeutta ja halua rakentaa parempaa huomista. Tässä me Suomen Yrittäjänaiset olemme vahvasti mukana. Katja Rajala puheenjohtaja Suomen Yrittäjänaiset ” Me Suomen Yrittäjänaisissa haluamme strategiamme mukaisesti olla kasvun ja uudistumisen tukipilari.”
7 YRITTÄJÄNAINEN Suomi kasvaa yritysten kautta Yrittäjyys on yksi pääministeri Orpon hallituksen keskeisimmistä painopisteistä. Jo hallitusohjelmassa linjasimme lukuisista konkreettisista toimista yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi. Olemme lisäksi pitkin hallituskautta päättäneet uusista merkittävistä toimista, joilla tuetaan ennen kaikkea kasvua. Vaikka yhtä hopealuotia kasvun luomiseksi ei ole, väitän, että tämä hallitus on tehnyt Suomen pitkäaikaisen talouskasvun puolesta enemmän ja rohkeammin kuin on vuosikymmeniin nähty. Lisäämme työmarkkinauudistuksilla yritysten rekrytointirohkeutta, alennamme yhteisöveroa, laajennamme tappioiden vähennysoikeutta sekä kevennämme ansiotuloverotusta. Olemme käynnistäneet myös kasvuyrittäjyysohjelman, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kasvuhakuisten pk-yritysten määrä vuoteen 2033 mennessä. Lisäksi puramme sääntelyä, sujuvoitamme lupaprosesseja ja helpotamme omistajanvaihdoksia muun muassa perintö- ja lahjaverotuksen muutoksilla. Erityisesti naisyrittäjyyden tukeminen on tärkeä osa tasa-arvoista ja kestävää talouspolitiikkaamme. Nais- Naisyrittäjyys on merkittävä osa Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, kirjoittaa työministeri Matias Marttinen. yrittäjyys on merkittävä osa Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Siksi pidän tärkeänä, että perkaamme tarkasti läpi, mitkä tekijät koetaan yrittämisen tai yrityksen kasvamisen esteeksi. On yksiselitteisesti väärin, että erityisesti juuri naisyrittäjät kohtaavat haasteita esimerkiksi rahoituksen saannissa ja stereotyyppisissä asenteissa. Meillä on Suomessa valtava määrä käyttämätöntä poten- tiaalia: ihmisiä, joilla olisi paljon annettavaa talouskasvun ja innovaatioiden edistämiseen. Hallituksessa haluamme tukea nais- yrittäjiä ja löytää toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin lisäämään naisyrittäjien määrää nykyisestä ja innostaa ja rohkaista heitä kasvattamaan omaa yritystään ja menestymään. Olen aloittanut tämän työn kokoamalla yhteen nais- yrittäjyyden asiantuntijoita pyöreän pöydän keskusteluun. Kannustan myös teitä yrittäjänaisia lähettämään palautetta ja ehdotuksia siitä, mitä voisimme vielä tehdä. Selvää on, että nimenomaan yritykset ja yrittäjät lopulta luovat Suomeen kasvua ja työpaikkoja. Vieraskynä ” Olen aloittanut tämän työn kokoamalla yhteen naisyrittäjyyden asiantuntijoita pyöreän pöydän keskusteluun.”
8 YRITTÄJÄNAINEN VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. Yhdessä kehitetty, yhdessä kasvatettu Vuoden yrittäjänaiseksi 2025 valittu Heli Nykänen on rakentanut miehensä kanssa ohjelmistoyrityksen, joka on kasvanut kahden hengen start-upista 50 osaajan työllistäjäksi TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT LAURA VESA T urkulalainen ohjelmistoyrittäjä Heli Nykänen on kasvanut yhdessä yrityksensä kanssa. Siksikin valinta vuoden yrittäjänaiseksi tuntuu hyvältä. "Ihan mahtavat fiilikset! On hienoa, että tällaisia tunnustuksia jaetaan. Ne voivat rohkaista aloittelevia yrittäjiä, erityisesti niitä, jotka toimivat naisyrittäjille epätyypillisillä aloilla tai haluavat kasvattaa yritystään työllistämisen kautta", Nykänen sanoo. Vuonna 2007 perustetun Tehden Oy:n kasvutarina on vaikuttava. Kahden hengen yrityksenä aloittanut Tehden työllistää nykyisin Turussa noin 50 henkeä, ja sen kehittämä ohjelmistotuote on käytössä eri puolilla Suomea. Mutta kuten Nykänen itse korostaa, menestys ei ole yksin tehty. "Tämä on palkinto kaikille, jotka ovat olleet mukana. Puolisoni kanssa syntyivät, tehtiin pienemmällä liekillä, mutta vuonna 2011 päätettiin, että nyt ryhdytään oikeasti kehittämään tuotetta." Tehden Oy kehittää pilvipohjaisia kassa-, ajanvaraus- ja toiminnanohjausratkaisuja erityisesti kaupan sekä palvelu- ja liikunta-alan pk-yrityksille. Vuonna 2013 Tehden toi markkinoille ohjelmistonsa ensimmäisen version, joka sisälsi kassaohjelman, ajanvarausohjelman ja laskutusjärjestelmän. Nyt arkipäivää olevat pilvipohjaiset yritysohjelmistot olivat tuolloin Suomessa vielä harvinaisia. Tehden oli edelläkävijä, joka toi pilvipalvelut suomalaisten pk-yritysten ulottuville. Sen ansiosta pk-yritykset saivat esimerkiksi kassaohjelman tai ajanvarausohjelman käyttöönsä edullisella kuukausimaksulla, ilman isoa kertainvestointia. olemme jakaneet vastuun ja huolen, ja tehdeniläiset ovat olleet korvaamattomia." Nykäsen yrittäjätarina sai alkunsa opiskeluvuosina, kun hän kohtasi puolisonsa ja yrittäjäkumppaninsa yliopistolla. He opiskelivat ja tekivät töitä rinta rinnan, ja työkokemusten kautta syntyi ajatus ohjelmistotuotteesta, joka palvelisi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. "Meillä oli halu kehittää tuote, joka olisi joustava ja sen hintainen, että sen pystyy myös pienempi yritys ottamaan käyttöön. Minulla ei ollut kokemusta IT-alalta, mutta miehelläni oli, joten hän otti vastuulleen ohjelmistokehityksen ja minä liiketoimintapuolen." Yrittäjätaustaa tai -koulutusta kummallakaan ei ollut, intoa sitäkin enemmän. "Eihän sitä kokeilematta tiedä, mitä voi syntyä. Ihan alussa, kun lapset
9 YRITTÄJÄNAINEN HÄN WWW.TEHDEN.COM ” Vuonna 2011 päätettiin, että nyt ryhdytään oikeasti kehittämään tuotetta ” HELI NYKÄNEN Heli Nykänen • Syntynyt vuonna 1975. • Perusti Tehden Oy:n vuonna 2007 yhdessä puolisonsa Teemu Juntusen kanssa. • Tehden on ohjelmistotalo, joka tarjoaa liiketoimintaa tehostavia yritysohjelmistoja. Sen liikevaihto vuonna 2024 oli 3,8 miljoonaa euroa. • Yrityksen suurin asiakas on Broman Group -konserni, johon kuuluu tunnettuja ketjuja, kuten Motonet ja AD VaraosaMaailma. • Ohjelmistot suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun saakka Suomessa, minkä ansiosta yritykselle on myönnetty Avainlippu-merkki.
10 YRITTÄJÄNAINEN Tehdenin ohjelmistot toimivat suoraan selaimessa ja sisältävät muun muassa kassatoiminnot, ajanvarauksen, asiakashallinnan, laskutuksen, varastonhallinnan sekä osto- ja myyntitilaukset. Asiakas voi valita juuri ne osat, joita tarvitsee – ja järjestelmä skaalautuu yrityksen mukana. Nyt yrityksellä on kuutisensataa asiakasta, joihin kuuluu muun muassa myymäläketjuja, kuntosaleja, kampaamoita, liikuntakeskuksia, museoita, pyöräkauppoja ja muita erikoismyymälöitä. Kasvu kahden hengen start-upista keskisuureksi yritykseksi vaati työntekijöiden palkkaamista. Tehden haki Tekesiltä tuotekehityslainaa ja sai sen. Siitä alkoi määrätietoinen kasvu. Pian yritys palkkasi kymmenen ohjelmistokehittäjää. Se ei sujunut ihan ongelmitta. "Ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on aivan liian vaikeaa. Byrokratia iskee heti, ja yksinyrittäjänä se voi tuntua ylivoimaiselta. Tukea ja selkeää tietoa pitäisi olla enemmän tarjolla", Nykänen sanoo. Tehdenissä on kuitenkin alusta asti pidetty kiinni siitä, että yritys työllistää ihmisiä nimenomaan Suomessa. "Ohjelmistoalan yrityksille tulee paljon tarjouksia ostaa ohjelmisto- kehitystä ulkomailta, mutta meille on ollut tärkeää, että kehitys tapahtuu kotimaassa. Siksi meille myönnettiin viisi vuotta sitten Avainlippu", Nykänen sanoo. Yksi menestyksen kulmakivistä on henkilöstö. "Olemme panostaneet siihen, että meillä on hyvä työskennellä ja että henkilöstö jakaa yrityksen yhteiset arvot. Tehden on perheyritys, ja meille on ollut tärkeää mahdollistaa työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen. Osaavat tehdeniläiset ovat mahdollistaneet yrityksen kasvun”, Nykänen sanoo. Tällä hetkellä Tehdenissä on käynnissä kansainvälistymishanke, jonka tavoitteena on hakea kasvua myös Suomen ulkopuolelta. Taaksepäin katsoessaan Nykänen toteaa yhdeksi menestyksen avaimeksi myös sen, ettei kaikkea ole tarvinnut kantaa yksin. "On tosi tärkeää, että yrittäjällä on joku luottohenkilö. Minulla se on ollut puoliso, mutta yhtä hyvin se voi olla yrittäjäystävä tai yrityksen hallituksen puheenjohtaja." Työllistämiseen liittyvät kysymykset ovatkin olleet yrittäjyydessä Nykäsen mukaan suurimpia haasteita. "Osin ne ovat liittyneet liiketoiminnalliseen puoleen – siihen, miten organisoidaan porukka niin, että päästään hyviin tuloksiin. Mutta kaikkein eniten on täytynyt selvitellä juuri työllistämiseen liittyviä asioita. Miten missäkin tilanteessa kuuluu toimia, mitä velvoitteita on – se vaatii paljon." Parasta yrittäjyydessä on Nykäsen mukaan mahdollisuus ratkoa itse eteen tulevia ongelmia ja nähdä toisten onnistuvan. "On hienoa esimerkiksi seurata, miten joku aloittaa meillä opiskelijana ja etenee sitten urallaan. Tai kun saa kiitosta hyvästä työilmapiiristä. Ne hetket ovat korvaamattomia." Nykänen myöntää, että alkuvaiheessa hän yritti tehdä kaiken itse – ja täydellisesti. "Se johti jaksamisongelmiin. Yrittäjävuosien suurin oppi onkin ollut se, että pitää uskaltaa antaa vastuuta VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. myös muille. Kun yritys kasvoi, tehtäviä oli pakko jakaa, ja kun huomasi, että muut hoitivat asiat ihan yhtä hyvin, oli helpompi luopua ohjaksista." Vuosi sitten Nykänen siirtyi toimitusjohtajan tehtävästä hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen tilalleen johtoon nousi yrityksessä kymmenen vuotta eri tehtävissä ollut Tanja Uotila, ja muutos sujui luontevasti. "Se oli pitkään kypsytelty päätös, ja ajoitus oli oikea. Nyt minulla on uudet haasteet hallituksen puheenjohtajana." Jaksamisesta huolehtiminen on yrittäjälle tärkeää. Nykänen pitää huolta itsestään tanssimalla. Hän harrastaa zumbaa ja latinalaistansseja ja on tänä syksynä aloittanut myös bollywoodin. Tanssi sopii mainiosti pään nollaukseen. "Tanssissa täytyy keskittyä, muuten tippuu kärryiltä. Silloin ei voi ajatella työasioita." Myös perhe ja ystävät ovat tärkeitä, samoin Yrittäjänaisten yhteisö. "Tilaisuuksista saa uutta tietoa ja ennen kaikkea vertaistukea. On tärkeää, että voi puhua yrittämiseen liittyvistä asioista sellaisten kanssa, jotka tietävät, mitä se on." Meille on ollut tärkeää mahdollistaa työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen, sanoo Heli Nykänen.
11 YRITTÄJÄNAINEN KULTAINEN ORAS Näin minä yritän Haluan liikuttaa ihmisiä Karoliina Kivistö perusti Stretch Kuntosalin Forssaan rohkeasti omilla ehdoillaan. Kultainen Oras -palkinto tuo uskoa siihen, että intohimo ja ideat kantavat – myös silloin, kun epäilijöitä riittää. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT KATI LÄNSIKYLÄ Nuorelle yrittäjänaiselle myönnettävän Kultainen Oras -kannustuspalkinnon pokkasi tänä vuonna tammelalainen liikunta-alan yrittäjä Karoliina Kivistö. Tunnustus tuli Kivistölle yllätyksenä. ”Tämä tuli ihan puskista. Ajattelin, että mahdollisuus voittaa on hyvin pieni”, hän kertoo. Kivistön tie yrittäjäksi alkoi yhdeksän vuotta sitten. Forssan seudun pienuus sai vasta valmistuneen personal trainerin etsimään omaa väyläänsä liikunta-alalla. Aluksi Kivistö teki ohjauksia ja valmennuksia paikallisella salilla
12 YRITTÄJÄNAINEN kevytyrittäjänä, sitten toiminimellä osa-aikaisesti. Nuoremman lapsen hoitovapaan aikana kypsyi päätös kokeilla siipiä täysipäiväisenä yrittäjänä. Hyppy kannatti. Kaksi vuotta sitten edessä oli vieläkin suurempi loikka, kun Kivistö osti miehensä kanssa huutokaupasta kuntosalilaitteet ja perusti Stretch Kuntosalin. Ajatus omasta salista oli kytenyt mielessä pitkään, mutta sen toteutuminen oli tuntunut vain kaukaiselta haaveelta. Stretch Kuntosali on monipuolinen liikuntakeskus. Tarjolla on kuntosalipalveluiden lisäksi ryhmäliikuntaa, pilatesta, joogaa, juoksukursseja, yksilö- valmennusta ja kehonkoostumusmittauksia. Yritys työllistää 18 ohjaajaa, jotka toimivat laskuttavina ammatinharjoittajina. Ryhmäliikuntaa järjestetään kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa, ja asiakaskunta on monimuotoinen: nuorimmat ovat äitiensä matkassa kulkevia vauvoja, vanhimmat yli 80-vuotiaita. ”Meillä käy ihan kaikenikäisiä ja -kokoisia asiakkaita. Täällä on hyvä fiilis ja kaikki ovat tervetulleita”, Kivistö sanoo. Yrityksen toimintaa ohjaa kaksi mottoa: paikallinen ja palveleva sekä itsensä voittajille. Kivistö kuvaa itseään idearikkaaksi ihmiseksi, jolla riittää ideoita enemmän kuin niitä ehtii toteuttaa. Siitäkin syystä hän nautti yrittäjän itsenäisyydestä. ”Ketjuilla on tarkat raamit, mutta me saadaan tehdä mitä huvittaa ja otetaan siitä kaikki ilo irti.” Vaikka lähipiiriltä on tullut kannustusta, epäilijöitäkin on riittänyt. Oman salin perustaminen herätti kysymyksiä ja huolta kannattavuudesta. ”Sanottiin, että olen hullu, ja kehotettiin kyselemään kokemuksia niiltä, jotka ovat tehneet konkurssin”, Kivistö kertoo. ”Mutta minulla oli jo monen vuoden kokemus alalta, joten tiesin, mikä toimii ja mikä ei. Analysoin tarkasti, mikä muilla oli mennyt pieleen.” KULTAINEN ORAS Näin minä yritän Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Kivistö saa paljon palautetta rohkeudestaan. Erityisesti nuoret ja naiset kiittävät esimerkistä. ”Jonkun täytyy uskaltaa, että nuoremmatkin uskaltavat. On ollut hienoa huomata, että oma tekeminen voi rohkaista muita.” Tulevaisuudessa siintää pilates- studion perustaminen ja laitepilatespalveluihin laajentaminen. Se on osa jatkuvaa kehittämistä, joka on ollut yritystoiminnan ytimessä alusta asti. ”Rakastan liikkua ja liikuttaa muita. Onnelliset asiakkaat ja hyvinvoinnin lisääminen omalle seudulle – se on parasta yrittäjyydessä.” Vinkiksi muille nuorille yrittäjille Kivistö antaa yksinkertaisen neuvon: ”Rohkeasti vaan. Siinäpähän sitä oppii. Kannattaa valmistautua huolellisesti, kysyä neuvoja viisaammilta ja hakeutua samankaltaisten joukkoon. Vertaistuki on voimavara.” Karoliina Kivistö • Syntynyt vuonna 1992. • Perusti Stretch Kuntosalia pyörittävän KK Wellness Oy:n vuonna 2023. • Yritys tarjoaa kuntosali- ja ryhmäliikuntapalveluja, henkilökohtaista ohjausta ja valmennusta, Firstbeat- ja Inbody-mittauspalveluja ja ravintovalmennusta.
13 YRITTÄJÄNAINEN Edunvalvonta Julkisista hankinnoista puhutaan paljon – ja aivan syystä. Julkiset palvelut kattavat valtavan kirjon toimintoja siivouksesta terveydenhuoltoon ja tulkkauksesta taloushallintoon. Kyse on siis myös mittavista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. Suomen Yrittäjänaiset muistuttaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi avata palvelunsa aidolle kilpailulle. Sen sijaan, että palveluita tuotetaan yhä enemmän itse, ne tulisi kilpailuttaa avoimesti ja reilusti. Tämä tarkoittaa paitsi tehokkaampaa resurssien käyttöä ja säästöjä veronmaksajille myös elinvoimaa paikallisille yrityksille ja työpaikkoja eri puolille Suomea. Todellisuus ei kuitenkaan useinkaan vastaa tätä ihanteellista visiota. Tulkkipalveluja tarjoava Vantaan tulkkikeskus on esimerkki yrityksestä, joka on joutunut vuosien mittaan tarkastelemaan kriittisesti julkisten palvelujen hankintaprosessia – ja Kilpailutuksessa voittaa 0,01 euron tarjous – mutta palvelua ei tule Tulkkipalveluyrittäjä toivoo, että julkisissa hankinnoissa kuultaisiin palveluiden todellisia käyttäjiä. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVA SONJA LAHTINEN pitkälti vetäytymään kilpailutuksista. "Me emme alun perin edes tienneet, että olimme astumassa julkisten hankintojen kentälle. Yritys syntyi halusta tarjota laadukasta palvelua ja olla hyvä työnantaja", kertoo toimitusjohtaja Tiia Keskinen. Vuonna 2012 perustettu Vantaan tulkkikeskus on kasvanut nopeasti. Sen rekisterissä on lähes tuhat tulkkia ja kääntäjää, jotka palvelevat yli 70 kielellä. Alkuvuosina moni asiakas löysi palvelun, koska yrityksen nimi muistutti Vantaan kaupungin omaa tulkkausyksikköä. Tämä johti siihen, että tilauksia tuli ilman sen suurempia kilpailutuksia. "Emme tietenkään hyödyntäneet nimeä harhaanjohtavasti, mutta se avasi meille ovia. Nyt ajat ovat muuttuneet", Keskinen toteaa. Nykyisin kilpailutukset ovat kovaa peliä, jossa vain harva pienyrittäjä pysyy mukana. Hinnat on poljettu pohjalukemiin, ja kilpailutuskriteerit ovat karanneet käsistä. "Kilpailutusten hinnoittelu menee nyt raksapuolen logiikalla: mitä halvempi, sen parempi. Aiemmin saimme yhdestä tunnista 70–80 euroa, nyt puhutaan 40 eurosta. Työmäärä on kasvanut, mutta kannattavuus romahtanut." Useissa tarjouskilpailuissa liikevaihtorajaksi on asetettu miljoona euroa, vaikka sopimuksen arvo olisi Työmäärä on kasvanut, mutta kannattavuus romahtanut, sanoo Tiia Keskinen.
14 YRITTÄJÄNAINEN vain muutamia satoja tuhansia euroja ja se jakautuisi usealle vuodelle. Tämä sulkee automaattisesti ulos kaikki uudet tai pienemmät yritykset. "Se on absurdi vaatimus. Miten uusi yritys voisi täyttää sen?" Kilpailutuksissa on nähty myös keinotekoista hinnoittelua. "Yhdessä kilpailutuksessa ilmoitustulkkauksen hinnaksi tarjottiin 0,01 euroa. Toimija voitti, mutta ei sitten tarjonnutkaan palvelua. Näin asiakkaat jäävät ilman", Keskinen kertoo. Ilmoitustulkkaus on tulkkauspalvelu, jossa tulkki välittää lyhyen viestin asiakkaalle puhelimitse. Palvelu sopii erityisesti pienten arkisten asioiden tiedottamiseen. Keskinen mainitsee myös Espoon viimeisimmän kilpailutuksen, jossa piti tarjota sekä läsnä- että etätulk- kausta, ja niille oli määritelty yhteinen hinnan painoarvo. "Kaikki kokeneet toimijat tekivät niin, että läsnäolotulkkauksen hinnaksi tarjottiin 25 euroa ja etätulkkauksen 45 euroa, jolloin tarjous nousi sijoituksissa. Mutta kun tilaaja sitten tilaa läsnätulkkausta, palveluntarjoaja myy ei-oota ja ehdottaa etätulkkausta tilalle." Keskinen sanoo suoraan, että kilpailutuksista on tullut peli, jossa pärjäävät vain kovimmat pelurit. "Jos ei puljaa ihan sikana, häviää kaikki kilpailutukset. Meilläkin on tehty tarjouksia sillä mentaliteetilla, että kakkoseksi ei kannata huonolla hinnalla jäädä. Jos voittaa, saa ainakin volyymia." Kriteerien kiristyminen on vähentänyt merkittävästi kilpailutusten osallistujia. "Alalla oli aiemmin 15 aktiivista tarjoajaa. Nyt kilpailuihin osallistuu ehkä kolme. Monet pienemmät yritykset ovat jo kaatuneet. HUSin viimeisessä kilpailutuksessa mukaan pääsi vain kaksi suomalaista toimijaa." Keskisen mukaan kilpailutusten suunnittelu tehdään usein virkamiesvetoisesti, ilman aitoa ymmärrystä palvelun arjesta. "Markkinavuoropuheluun pitäisi suhteutua paljon vakavammin. Nyt se on lähinnä dokumenttien kommentointia sähköpostilla. Toivoisin, että keskusteluissa olisivat mukana myös ne, jotka palveluja käyttävät: sairaanhoitajat, päiväkodin henkilökunta, tulkkausta tilaava viranomainen. He tietävät, mikä toimii ja mikä ei", Keskinen sanoo. Hän toivoo, että myös pienet ja uudet yritykset kutsuttaisiin mukaan kertomaan, mitä ne voisivat tarjota nyt tai tulevaisuudessa. "Ei pidä olettaa, että jos halutaan miljoonan palvelu, sen tuottamiseen tarvitaan viiden miljoonan liikevaihto. Pienet toimijat pystyvät yllättävän paljoon, kun heille annetaan mahdollisuus." Yrittäjän mukaan hyvä keskus- teluyhteys voisi tuoda esiin myös uusia ideoita ja innovaatioita. "Ajatellaan vaikka kukkakauppaa, joka voisi tulla kertomaan, että meillä Edunvalvonta Fakta • Vantaan tulkkikeskus on perustettu vuonna 2012. • Yrityksen rekisterissä on lähes 1 000 tulkkia ja kääntäjää. • Palvelut kattavat yli 70 kieltä. • Yritys on aiemmin ollut vahvasti mukana julkisissa hankinnoissa mutta on viime vuosina vetäytynyt niistä kannattamattomuuden vuoksi. on tällainen kuljetusrobotti, voisiko tätä hyödyntää? Tällaista keskustelua pitäisi olla koko ajan, ei vain tarjouskilpailujen alla." Keskinen ehdottaa konkreettisena ratkaisuna varasijamallia ja usean sopimustoimittajan valintaa, jolloin sijoille kakkosesta eteenpäin voitaisiin valita kevyemmillä referensseillä ja liikevaihtovaatimuksilla. "Se antaisi uusille yrityksille mahdollisuuden päästä kiinni työhön ja kerätä referenssejä. Nyt siihen ei ole mitään mahdollisuutta, jos ei heti voita." Moni pienyrittäjä on jo vetäytynyt julkisista kilpailutuksista. "Me olemme tehneet linjauksen, että emme pidä julkista sektoria enää kärkiasiakkaanamme. Se ei ole kannattavaa eikä järkevää. Ja se on todella sääli, sillä pitkään se oli meille tärkeä asiakas." Jos suunta ei muutu, Keskisen mukaan koko ala on vaarassa. "En usko, että uusia yrittäjiä enää tulee. Miksi tulisi, jos ei ole mitään keinoa päästä alkuun? Jos palveluntarjoajat vähenevät, riskinä on, että asiakas jää kokonaan ilman palvelua." Yrittäjän viesti päättäjille: "Käykää keskustelua kasvokkain, ihmisenä ihmiselle. Meillä pienissä yrityksissä on paljon annettavaa, mutta se ei tule esiin, jos ei anneta tilaisuutta kertoa.
15 YRITTÄJÄNAINEN Edunvalvonta Pienyrittäjän osaaminen uhkaa valua hukkaan Suomessa tehdään vuosittain yli 47 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja. Kyse ei ole vain suuresta summasta yhteistä rahaa vaan myös merkittävästä pk-yrityksiä koskettavasta asiasta, erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Suomen Yrittäjänaiset korostaa, että julkisten hankintojen on oltava aidosti avoimia ja suunniteltu niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua niihin tasavertaisesti. Tämä edellyttää kilpailutusten selkeyttämistä, kohtuullisia kriteerejä ja yrittäjien kuulemista jo hankintaprosessin alkuvaiheessa. Näin voidaan lisätä paikallista elinvoimaa, edistää naisyrittäjyyttä ja varmistaa, että veronmaksajien varat käytetään tehokkaasti ja avoimesti. Seinäjokelaisen VERSO Kuntoutus Oy:n perustaja ja yrittäjä Pirita Hämäläinen on toiminut 13 vuotta erityisesti neurokirjon lapsille ja heidän perheilleen suunnattujen kuntoutuspalveluiden kehittäjänä ja tarjoajana. Palvelut ovat vuosien mittaan laajentuneet kaikenikäisiin asiakkaisiin, ja mukaan on tullut myös verkkovälitteisiä koulutuksia ja materiaaleja muille alan ammattilaisille. "Suomi on hyvinvointivaltio ja meilläkin oli pitkään ajatus, että kaikki kuntoutuspalvelut, jotka vaativat paljon resursseja, olisi hyvä järjestää julkisilla varoilla. Mutta olemme joutuneet ennakoimaan sitä, ettemme voi olla täysin julkisen rahan varassa, Julkiset hankinnat kaipaavat korjausliikettä – erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVA KRISTA LUOMA Jos olisimme olleet pelkästään hyvinvointialueen varassa, meitä ei enää olisi, Pirita Hämäläinen sanoo.
16 YRITTÄJÄNAINEN Edunvalvonta ja siksi meidän on pitänyt alkaa tarjota palveluita myös suoraan kuluttajille", Hämäläinen kertoo. VERSO Kuntoutus on kehittänyt vuosien varrella paljon uusia palveluja, joita ei ole ollut aiemmin markkinoilla. Niiden tarjoaminen julkisen sektorin kautta on hankalaa, koska kilpailutukseen valitaan yleensä perinteisiä palveluja – niitä joita on aina ennenkin ostettu. "Me olemme vähän erikoistapaus siinä mielessä, että kehitämme uusia palveluita. Niitä ei ole koskaan kilpailutettu, vaan niitä on ostettu yksittäisinä pienhankintoina. Julkiset kilpailutukset eivät ole huomioineet tällaista kehittämistyötä. Se tekee uusien palvelujen kehittämisestä ja tuottamisesta haastavaa." Hankintalaissa säädetään innovaatiokumppanuudesta, joka yhdistää samaan hankintamenettelyyn tutkimus- ja kehittämispalvelun sekä tästä lopputuloksena syntyneen idean tai prototyypin toteuttamista koskevan hankinnan. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia, joiden avulla tuotetta tai palvelua on mahdollisuus kehittää jatkuvasti. Näin kunnat ja hyvinvointialueet voivat itse vaikuttaa siihen, millaisiksi heidän käyttämänsä palvelut kehittyvät. Samalla edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa. Hämäläinen on useaan otteeseen esittänyt kunnalle tai kuntayhtymälle innovaatiokumppanuutta, mutta siihen ei ole tartuttu. "Jo yli kymmenen vuotta sitten ehdotin ensimmäisen kerran, että kehitettäisiin palveluita yhdessä kuntien kanssa. Nämä palvelut ovat sellaisia, joita ei normaalissa palveluvalikossa ole. En tiedä, olinko aikaani edellä, mutta ei se ottanut tulta. Nyt taas painotetaan vahvasti hintaa. Se menee usein laadun edelle, mikä on tietenkin aika surullista." Hankintojen pilkkominen pienempiin osiin olisi Hämäläisen mukaan yksi ratkaisu. "Silloin pienyrittäjät voisivat osallistua helpommin. Nyt kilpailutetaan kokonaisuuksia, jotka eivät palvele kaikkia. Meiltä on jäänyt paljon palveluita pois vain siksi, etteivät ne sovi kilpailutuksen kriteereihin." Dynaamiset hankintajärjestelmät ja palvelusetelit ovat hänen mukaansa parantaneet tilannetta jonkin verran. "Dynaaminen järjestelmä on selkeästi tasa-arvoisempi. Siihen voi hakea mukaan myös kesken kauden, eikä tarvitse odottaa kolmea vuotta seuraavaa kilpailutusta. Se on joustavampaa ja reilumpaa." Muitakin pieniä yrityksiä haittaavia esteitä kilpailutuksissa usein on. "Joissain kilpailutuksissa on ollut liikevaihtoraja. Jos ei yllä siihen, jää heti ulkopuolelle. Sellainen sulkee pienyrittäjät täysin pois pelistä", Hämäläinen toteaa. Hämäläinen korostaa, että pienyrittäjien mukanaolo palvelutarjoomassa toisi paitsi osaamista myös lisää vaihtoehtoja asiakkaille. "Meillä on valtavasti osaamista ja pitkä kokemus, jota hyvinvointialueella ei aina ole. Me emme korvaa julkisia palveluja vaan täydennämme niitä. Mutta nyt näyttää siltä, että hyvinvointialueet haluavat tuottaa kaiken itse, vaikka heillä ei ole tekijöitä." Hämäläinen nostaa esiin myös järjestelmän sisäiset ristiriidat, kuten säännön, jonka mukaan hyvinvointialueen työn- tekijä ei voi tarjota samalle alueelle palveluita oman yrityksensä kautta eikä esimerkiksi osa-aikaisesti yrittävä voi hakeutua hyvinvointialueelle palkkatöihin. Tämä tekee yrittämisen ja palkkatyön yhdistämisestä mahdotonta ja saattaa johtaa tilanteeseen, jossa osaajat jäävät ilman työtä tai ajautuvat kokonaan toiselle alalle. "Meillä on valtavasti korkean koulutuksen saaneita asiantuntijoita, jotka jäävät tästä syystä ainakin osittain ilman työtä. Se on aika huolestuttavaa, jos osaaminen valuu pois alalta tai ainakin omalta hyvinvointialueelta. Asiakkaat unohtuvat helposti tässä keskustelussa. Raha puhuu, mutta kuka kantaa huolta siitä, että kaikkia palveluita ei enää ole saatavilla?" Hämäläinen toivoo hyvinvointialueen päättäjiltä enemmän konkreettista yhteistyötä ja ennakoitavuutta. "Yrittäjät kuulevat usein päätöksistä vasta, kun ne on jo tehty. Se vaikeuttaa suunnittelua ja aiheuttaa stressiä. Olisi hyvä, että kuultaisiin myös yrittäjiä ja nähtäisiin, mitä osaamista kentällä oikeasti on. Se ei välttämättä ole päättäjille aina selvää." VERSO Kuntoutuksen onni on Hämäläisen mukaan se, että maksajatahoja on useita. "Jos olisimme olleet pelkästään hyvinvointialueen varassa, meitä ei enää olisi." Jos pienyrityksiä katoaa, katoaa myös osaaminen. Se on riski, jota ei pitäisi ottaa. Fakta • VERSO Kuntoutus Oy on perustettu 2012 Seinäjoella. • Tarjoaa psykologin, psykoterapeutin ja musiikkiterapeutin palveluita. • Kehittänyt uusia kuntoutuspalveluita erityisesti neurokirjon lapsiperheille. • Työllisti aiemmin seitsemän henkilöä, nyt kolme.
Sisustussuunnittelija Wendy Kyyhkynen auttaa asiakkaitaan tekemään kodeistaan viihtyisiä ja omannäköisiä. Yrittäjyys on hänelle keino toteuttaa unelmia ja rakentaa tulevaisuutta. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVA HELIANNA MALINEN Suomalaisempi kuin suomalainen Kun Wendy Kyyhkynen muutti Venezuelasta Suomeen nuorena aikuisena, hän rakastui heti arkkitehtuuriin ja kulttuuriin. Myöskään pohjoinen ilmasto ei pelottanut, päinvastoin. ”Mieluummin kylmä kuin kuuma. Olen enemmän suomalainen kuin suomalainen mieheni”, Kyyhkynen sanoo ja nauraa. Alku oli silti haastava. Kyyhkynen oli aloittanut Espanjassa arkkitehtuurin opinnot, mutta ne keskeytyivät Suomeen muuton vuoksi, sillä opis-
Wendy Kyyhkynen • W. K. Interior Design on perustettu vuonna 2019. • Yritys tarjoaa sisustussuunnittelua, asunnon myynti- stailausta ja tapahtuma- stailausta. kelun jatkaminen uudessa kotimaassa oli hankalaa. Kun perhekin sitten kasvoi, hoitoala tarjosi nopeimman tien työelämään. Haave sisustussuunnittelijan työstä jäi kuitenkin kytemään, ja vähitellen siitä tuli ammatti. ”Olen vielä osittain töissä hoitoalalla, mutta toivon, että ensi vuonna voin tehdä tätä sataprosenttisesti.” Yrittäjyys tuli elämään ajan kanssa. ”Perheessäni on paljon yrittäjiä, mutta en silti ollut ajatellut, että minustakin tulisi yrittäjä. Mieheni kuitenkin tuki ja kannusti, ja niin aloitin vähitellen toiminimellä.” Kyyhkynen on kokenut yrittäjäksi ryhtymisen Suomessa helpoksi. ”Täällä siihen kannustetaan, ja kun työskentelee toiminimellä, byrokratiaa on vähän. Espanjassa on paljon enemmän esimerkiksi pakollisia maksuja.” W. K. Interior Designin asiakaskunta on moninainen: joukossa on yrityksiä, kiinteistönvälittäjiä ja yksityisiä asiakkaita. Työ on luovaa, vaikka asiakkaiden toiveet asettavatkin luovuudelle rajat. ”Kyse on kuitenkin ihmisten kodeista. Niiden pitää olla enemmän heidän näköisiään kuin minun. Minun kädenjälkeni voi näkyä tuotteissa, tyylissä ja tunnelmassa, mutta lopulta koti on asiakkaan.” Yrittäjyydessä parasta ovat Kyyhkysen mielestä vapaus ja uudet kohtaamiset. ”Pystyn hallitsemaan omaa aikaani ja saan tutustua monenlaisiin ihmisiin. Se on iso rikkaus. Uskon omiin unelmiini ja pystyn toteuttamaan niitä yrittäjyyden kautta. Jos ei itse usko omaan yritykseensä, ei siihen usko kukaan muukaan.” Energiaa antaa rakkaus työhön ja kirkas visio tulevaisuudesta. ”Tykkään niin paljon siitä, mitä teen. Näen, miten yritys voi kasvaa. Toivon, että voin tulevaisuudessa palkata jonkun avuksi, etten ole vain minä yksin”, Kyyhkynen sanoo. Seuraava askel kasvun tiellä on toiminnan laajentaminen Espanjaan, jossa Kyyhkysen äiti ja sisko asuvat edelleen. Ensimmäiset projektit käynnistyvät jo ensi vuonna. Vapaa-ajallaan Kyyhkynen hakee voimaa liikkumisesta: hän harrastaa pilatesta, barrea, joogaa sekä painoharjoittelua. ”Liikunta pitää kehon kunnossa.” Kyyhkynen haluaa rohkaista myös muita maahanmuuttajataustaisia naisia yrittäjyyteen. ”Alussa voi tuntua vaikealta, mutta eihän mikään tässä elämässä ole helppoa. Jos ei heti uskalla lähteä sataprosenttisesti liikkeelle, sen voi tehdä vähitellen. Rohkeasti vain!” • Helposti omaksuttavaa tietoa ja käytännön työkaluja arkeesi. • Valmennusta, vertaistukea ja inspiroivia kohtaamisia muiden naisyrittäjien kanssa. • Digiosaamisen vahvistamista ilman teknostressiä. • Uusia näkökulmia ja ideoita, joita et ehkä olisi yksin keksinyt. Kipinää naisyrittäjyyteen Oletko sinä naisyrittäjä, joka kaipaa uutta virtaa, konkreettisia työkaluja ja vertaistukea arjen haasteisiin? Tervetuloa mukaan Kipinää naisyrittäjyyteen maksuttomaan valtakunnalliseen ohjelmaan, jonka toteuttajina ovat Suomen Yrittäjänaiset ja Suomen Yrittäjäopisto. Kipinää naisyrittäjyyteen tarjoaa • Verkostoitumista muiden samanhenkisten yrittäjien kanssa ja ehkä jopa uusia yhteistyökuvioita. TILAA UUTISKIRJE Kipinää naisyrittäjyyteen - Suomen Yrittäjäopisto Tule mukaan! Saat ihanan hengähdyshetken arjen pyörityksen ulkopuolella – ja samalla viet yritystäsi eteenpäin! www.kipinaanaisyrittajyyteen.fi
19 YRITTÄJÄNAINEN Direktiivit ajavat yrittäjän ahtaalle Edunvalvonta EU-sääntelyllä on hyvät tarkoitusperät, mutta pienyrittäjän arjessa se voi tarkoittaa loputonta paperityötä ja uhkaa toiminnan jatkumiselle. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT MARJA VIRMAKOSKEN KOTIALBUMI Hallitusohjelmissa on jo vuosikymmeniä luvattu keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Sama kirjaus löytyy myös nykyisen hallituksen ohjelmasta. Pienyrittäjien arjessa tilanne näyttäytyy kuitenkin toisin. Uudet EU-direktiiveihin perustuvat velvoitteet lisäävät paperityötä ja kuluja tavalla, joka voi syödä koko toiminnan kannattavuuden. Esimerkit vuokramökkien välityspalvelusta sekä viikonloppuretriittien järjestämisestä osoittavat, kuinka raskas sääntely kurittaa nimenomaan pieniä toimijoita. Lapissa toimiva vuokramökkien välittäjä Marja Virmakoski kuvaa, kuinka vuonna 2023 voimaan tullut EU:n DAC7-direktiivi on vaikuttanut hänen työhönsä. Direktiivi asettaa uusia due diligence- ja raportointivelvoitteita digitaalisille verkkokauppa-, vuokraus- ja ruoantoimitusalustoille. Direktiivin mukaan alustaoperaattorin pitää kerätä ja ilmoittaa oman maansa verohallinnolle tietoja alustaa käyttävistä myyjistä, palvelujen tarjoajista ja vuokraajista. "Meidän pitää ilmoittaa, kenen mökkejä on vuokrattu ja millä summilla. Aiemmin siihen riitti verkkolomake, joka oli selkeä ja nopea täyttää. Nyt sen sijaan edellytetään XML-tiedostoa, joka on käytännössä ohjelmointikieltä. Kun näin sen ensimmäisen kerran, katsoin sitä ihan hoo moilasena", Virmakoski kertoo. Pienyrittäjällä ei ole aikaa seurata verottajan sivuja ja arvailla, mikä uusi säädös koskee juuri häntä. Silti vastuu pysyä ajan tasalla sysätään yrittäjälle, vaikka järjestelmä, jonka pitäisi helpottaa arkea, tekee siitä entistä raskaampaa, Marja Virmakoski kritisoi.
20 YRITTÄJÄNAINEN Edunvalvonta Verohallinto perustelee XML-formaattiin siirtymistä DAC7-direktiivillä, joka on korvannut aiemmin voimassa olleen puhtaasti kansallisen välitettyjen palveluiden vuosi-ilmoitusvelvollisuuden. Samalla direktiivi on laajentanut tiedonantovelvollisuutta ja tuonut muutoksia ilmoittamiskanaviin. "Vuosi-ilmoitus pitää toimittaa Verohallinnolle sähköisesti, ja se annetaan XML-muodossa, koska meidän on toimitettava tiedot myös muihin EU-maihin tässä muodossa”, veroasiantuntija Elina Kajander Verohallinnosta kertoo. Virmakosken hämmennys ei päättynyt uuteen järjestelmään. Tammikuussa hän yritti kolme kertaa tehdä ilmoitusta verohallinnon antamien ohjeiden mukaan ja pyysi lisäapua. Silti raportit eivät menneet läpi ennen kuin keväällä, kun viranomainen viimein vastasi – ja lätkäisi päälle 200 euron myöhästymismaksun. Koska ilmoitus oli hyväksytty vasta määräajan jälkeen, maksu oli ulosottokelpoinen, vaikka valitusprosessi oli kesken. "Meille sanotaan aina, ettei loma tai kiire ole riittävä syy viivästyttää ilmoituksen antamista. Viranomaiselle itselleen se näköjään kuitenkin kelpaa syyksi. Se ei tunnu yhdenvertaiselta", Virmakoski toteaa. Verohallinnon Kajander ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta korostaa, että viranomaiselta on saatavilla ohjausta ja neuvontaa raportointiin liittyen. ”Verohallinnolla on sähköpostilaatikko raportoivan alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuutta koskeville kysymyksille, ja tarjoamme myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen neuvontaan esimerkiksi Teams-tapaamisten muodossa. Lisäksi vero.fi-sivuilta löytyy tekninen soveltamisohje ja XML-muotoisia esimerkkejä”, Kajander sanoo. Hän muistuttaa, että määräaika vuosi-ilmoituksen antamiseen perustuu Suomen lainsäädäntöön, joka pohjautuu EU-direktiiviin. Tästä syystä lisäaikaa ei voi myöntää. Ilmoitus on annettava Verohallinnolle raportointikautta seuraavan Tältä näyttää XML-formaatti, jota vuosi-ilmoituksissa nykyisin pitää käyttää. vuoden tammikuun loppuun mennessä, ja laiminlyönteihin sovelletaan verotusmenettelylain mukaista sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntimaksua koskevaa säännöstä. Virmakosken mukaan todellinen ongelma on se, että järjestelmä on tehty suurten toimijoiden ehdoilla. Raskas sääntely kurittaa nimenomaan pieniä toimijoita.
21 YRITTÄJÄNAINEN Edunvalvonta "Jos haluan jatkaa vuokramökkien välittämistä, minun pitää ostaa ohjelmisto, joka kääntää tiedot oikeaan muotoon. Se maksaa 600 euroa plus vuosimaksut. Saan vuokravälityksestä ehkä pari tuhatta euroa vuodessa, joten siinä ei ole mitään järkeä. Mieluummin lopetan koko homman." Myös moni luovan tai hyvinvointialan pienyrittäjä, joka järjestää viikonlopun mittaisia kursseja tai retriittejä, törmää EU-lainsäädännön kääntöpuoleen. Kun tapahtumaan sisältyy ohjelman lisäksi vähintään yksi muu palvelu – esimerkiksi majoitus tai ruokailu – laki tulkitsee sen matkapaketiksi. Tällöin järjestäjän pitäisi liittyä vakuusrekisteriin, asettaa maksukyvyttömyyden varalta vakuus ja raportoida toiminnastaan säännöllisesti, aivan kuten suuret matkatoimistot tekevät. Kuluttajan näkökulmasta laki on ymmärrettävä ja tarpeellinen. Mutta pienen yrityksen mittakaavassa se voi johtaa absurdeihin tilanteisiin. Esimerkiksi hyvinvointikurssin järjestäjä voi joutua laskemaan vakuuden määräksi kymmeniä tuhansia euroja, vaikka toiminta olisi sivutoimista ja liikevaihto vain muutamia tuhansia euroja vuodessa. Usein kurssien ja retriittien maksut jakautuvat niin, että ohjelmasta vastaa yrittäjä ja majoitus sekä ruokailut hoidetaan suoraan palveluntarjoajan kanssa. Lain mukaan tällaiset yhdistelmät kuitenkin katsotaan matkapaketiksi, jolloin järjestäjälle syntyy samat velvoitteet kuin isoille matkatoimistoille. KKV:n ylläpitämään vakuusrekisteriin liittyminen tuo myös vuosittaisia maksuja. Valvontamaksu on pienimmilläänkin yli 400 euroa vuodessa, ja sen lisäksi peritään maksukyvyttömyyssuojamaksu, joka on 0,024 prosenttia myynnistä. Suurille toimijoille summa on marginaalinen, mutta pienimuotoista kurssitoimintaa harjoittavalle se voi olla ratkaiseva lisäkulu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan taustalla on EU:n matkapakettidirektiivi, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita varmistamaan matkustajien maksujen ja paluukuljetusten turvaamisen. ”Direktiivissä ei jätetä liikkumavaraa maksukyvyttömyyssuojan alarajan suhteen, kansallisia poikkeamia ei siis ole näköpiirissä”, ryhmäpäällikkö Tom Vihonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) toteaa. Vihonen painottaa, ettei KKV voi tulkita lakia tai muuttaa sen soveltamista, mutta pyrkii helpottamaan tilannetta lain sallimissa rajoissa. Lainsäädännön sallimissa puitteissa on konkreettisempana keinona vuosia sitten kokeiltu yhteisvastuullisuutta, jolloin ryhmälle matkanjärjestäjiä olisi kullekin tullut pienempi osuus vakuudesta omalle vastuulleen, mutta tämä kokeilu lopetettiin yritysten toiveesta. ”Olemme tietoisia alan haasteista ja toiveista. KKV pyrkii vakuuspäätöksiä tehdessään huomioimaan esimerkiksi toiminnan kausivaihtelut eikä edellytä samaa vakuusmäärää ympäri vuoden, kuten joissain muissa jäsenvaltioissa toimitaan”, Vihonen kertoo. Sekä DAC7-direktiivi että matkapakettilaki on laadittu kuluttajansuojan ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Tavoitteet ovat tärkeitä: matkustajien rahojen turvaaminen konkurssitilanteessa ja verotulojen varmistaminen. Ongelma syntyy, kun samat vaatimukset kohdistuvat sekä suuriin että pieniin toimijoihin. Kansainväliset alustajätit ja isot matkanjärjestäjät hoitavat velvoitteet osana arkea, mutta sivutoiminen vuokravälittäjä tai yhden naisen hyvinvointiyritys saattaa joutua lopettamaan, koska hallinnollinen taakka käy ylivoimaiseksi. "Paperityöhön menee valtavasti aikaa, joka on pois asiakaspalvelusta ja varsinaisesta työstä. Lisäksi kulut nousevat suhteettomiksi. Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin", Virmakoski sanoo. ”Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin.” Paperityöhön menee valtavasti aikaa, joka on pois asiakaspalvelusta ja varsinaisesta työstä, Marja Virmakoski sanoo.
22 YRITTÄJÄNAINEN Kalligrafiakuningatar Aini Mäensivu haluaa vapauttaa yrittäjänaiset pienentämästä itseään TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT MAIJA VUORISTO Hyvä yrittäjyys tarkoittaa, että saa tehdä juuri sitä, mikä huvittaa Kasvu Elämä on liian lyhyt, jotta eläisimme toisten odotusten mukaan.” Näin kiteyttää kalligrafiakuningattarenakin tunnettu Aini Mäensivu oman yrittäjyysfilosofiansa ytimen. Sen viestin hän toi myös Suomen Yrittäjänaisten kevätseminaariin, joka järjestettiin perinteiseen tapaan Helsingissä toukokuun lopulla. Mäensivu, Kalligrafia- studion perustaja, bisnesmentori ja Diili 2024 -voittaja, on elävä esimerkki siitä, miten harrastuksesta voi rakentaa vaikuttavaa ja omannäköistä liiketoimintaa. Hän haastaa suomalaisia naisyrittäjiä astumaan rohkeasti esiin, lopettamaan itsensä pienentämisen ja tähtäämään kasvuun omilla ehdoillaan. Mäensivu työskenteli nuorena aikuisena tapahtuma-alalla ja vietti seitsemän vuotta Englannissa, jossa hän työskenteli muun muassa hääbisneksessä. Kun arki alkoi kyllästyttää, hän pakkasi rinkkansa ja lähti lähes vuoden mittaiselle reppureissulle Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Palattuaan kolmekymppisenä Suomeen Mäensivu vaihtoi hääjärjestelyt kalligrafiastudion pyörittämiseen. Siitä syntyi uusi ura ja oma yritys. Yhtäkkiä hän huomasi olevansa tilanteessa, jossa kaikki lapsuuden unelmat oli toteutettu: asuminen ulkomailla, maailmanympärysmatka ja oma yritys. ”Se oli upeaa, mutta yllättäen myös kriisi. Mitä seuraavaksi?” Mäensivu muistelee. Yritystoiminta käynnistyi vauhdikkaasti, mutta nuori nainen ymmärsi nopeasti, ettei se yksin riitä. ”Hyvä yrittäjyys ei ole vain byro-
23 YRITTÄJÄNAINEN Kasvu kratian vaatimusten täyttämistä. Se on vapautta, intohimoa ja oman näköistä elämää.” Tätä vapautta Mäensivu on etsinyt ja rakentanut systemaattisesti. Hän on siirtynyt fyysisistä asiakastöistä yhä voimallisemmin digituotteisiin, opettanut kalligrafiaa yli 2 000 ihmiselle ja rakentanut yrityksestään paikkariippumattoman. ”Halusin elää niin, että voin talvella työskennellä palmujen alla ja kesäisin nauttia Suomesta. Se ei onnistunut sattumalta vaan strategisella suunnittelulla”, Mäensivu sanoo. Mäensivu listaa viisi estettä, jotka usein jarruttavat naisyrittäjiä. 1. Ensimmäinen kasvun este on jumittaminen. Mäensivu kuvaa tilannetta sisäisen suunnittelijan ja toimijan taisteluna: suunnittelija on strateginen ajattelija, joka visioi, suunnittelee ja miettii mahdollisimman täydellisiä ratkaisuja – mutta saattaa samalla jarruttaa etenemistä, koska mikään ei tunnu vielä riittävän hyvältä. Toimija puolestaan tekee, tarttuu toimeen ja vie ideat käytäntöön, usein epäröimättä. "Meissä kaikissa on molemmat puolet, ja molempia tarvitaan", Mäensivu painottaa. Suunnittelijan visiot luovat suuntaa ja pohjaa, mutta ilman toimijan konkretiaa mikään ei muutu todeksi. Vasta toiminnan kautta opitaan, kerätään kokemuksia ja syntyy uutta ymmärrystä, joka taas rikastuttaa seuraavaa suunnitteluvaihetta. Jumittaminen syntyy siitä, jos jää vain ideoimaan tai vastaavasti ryntää tekemään ilman pohdintaa. Kasvu lähtee liikkeelle, kun molemmat puolet saavat tilaa – ja yrittäjä osaa päästää vuorollaan irti jommankumman otteesta. 2. Toisena esteenä on vision puute – tai oikeammin sen piilottaminen. ”Meidän on uskallettava asettaa unelmat tavoitteiksi. Se, mitä itse pidät houkuttelevana, on hyvä kompassi.” Mäensivu kannustaa tekemään omasta visiosta niin konkreettisen, että se ohjaa jokapäiväisiä valintoja. ”Mikä kuva sinun visiossasi näkyy? Miltä elämä näyttää, kun kaikki on kohdallaan?” 3. Kolmantena esteenä ovat huijarisyndrooma ja alemmuudentunne. ”Miesten omistamat yritykset laskuttavat yli 100 prosenttia enemmän kuin naisten. Freelancer-naisen euro on vain 83 senttiä. Nämä eivät ole yksilötarinoita vaan rakenteellisia ilmiöitä”, Mäensivu painottaa. Hänen mielestään tehtävämme yrittäjänaisina ei ole hävetä näitä faktoja vaan muuttaa ne. ”Meidät on opetettu pienentämään itseämme. Nyt on aika rikkoa ne boksit, joihin meidät on sullottu.” 4. Neljäs hidaste liittyy asiakassuhteiden hallintaan. Alussa Mäensivu palveli hääasiakkaitaan tavoittelemalla täydellisyyttä niin kokonaisvaltaisesti, että unohti oman liiketoimintansa rajat. ”Tein aivan liikaa liian halvalla.” Lopulta hän kehitti malliston, josta asiakas valitsi sopivan vaihtoehdon. ”Se vapautti aikaa ja toi ennustettavuutta ilman, että palvelun laatu kärsi.” 5. Viides kasvun este on oman tarinan piilottaminen. Moni yrittäjä häivyttää erityislaatuisuutensa, koska pelkää, ettei se ole ”uskottavaa”. Mäensivu rohkaisee ottamaan omat vahvuudet käyttöön. ”Jos olet diginatiivi, kerro se. Jos olet esimerkiksi entinen sisustussuunnittelija ja pyrit nyt luomaan uraa graafisena suunnittelijana, hyödynnä se. Se, mikä erottaa sinut muista, on sinun supervoimasi.” Tilastot osoittavat, että naisyrittäjät haluavat kasvaa, mutta kohtaavat enemmän kasvun esteitä kuin miehet. Mäensivu uskoo, että muutos alkaa, kun jokainen uskaltaa johtaa yritystään omalla tavallaan – lempeydellä, luovuudella ja kunnianhimolla. ”Minä olen sekä luova että analyyttinen. En suostu valitsemaan, kumpi saan olla.” Mäensivu muistuttaa, ettei kasvu tarkoita pelkästään rahaa. ”Menestystä voi mitata myös nähdyillä auringonnousuilla – sillä, että on aikaa ystäville ja unelmaelämälle.” Ja mikä tärkeintä: sitä ei tarvitse tehdä yksin. ”Oman valon piilottaminen ei auta ketään. Kun sinä loistat, muutkin uskaltavat loistaa”, Mäensivu sanoo. Kalligrafiastudio Kalligrafiastudio on vuonna 2017 perustettu, moderniin kalligrafiaan ja käsillä kirjoittamiseen keskittynyt helsinkiläinen luova studio. Aini Mäensivu on opettanut kalligrafiaa sadoille oppilaille kymmenissä workshopeissa ja tapahtumissa sekä työskennellyt tapahtumatoimistojen, yksityisasiakkaiden ja brändien kanssa. Kalligrafiastudion lisäksi Mäensivu mentoroi luovan alan yrittäjiä kasvattamaan liiketoimintaansa omalla tyylillään, paremman strategian ja lanseerausten avulla. Hänen yrityksensä on nimeltään Script Creative Oy, jonka aputoiminimi Kalligrafia- studio on. Yrityksen liikevaihto vuonna 2024 oli 130 000 euroa (vuonna 2023 liikevaihto oli 61 000 euroa).
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==