7 YRITTÄJÄNAINEN Yhdessä olemme enemmän. Eurooppalainen naisyrittäjyys kaipaa tekoja, ei toiveita Vain reilu kolmannes Euroopan unionin alueella toimivista yrittäjistä on naisia. Naisten osuus yrittäjistä on hitaassa kasvussa ympäri Eurooppaa, mutta naisyrittäjät tai yrittäjyyttä harkitsevat naiset kohtaavat lukuisia haasteita niin rahoituksen saamisen, koulutuksen kuin verkostojen puutteenkin osalta. Eurooppa on lisäksi jäänyt kansainvälisessä vertailussa jälkeen suurimmista kilpailijoistaan, eikä talouden kehityssuunta ole Euroopan sisälläkään näyttänyt kovin myönteiseltä lukuisten taloutta ravistelleiden kriisien jälkeen. Kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta potentiaalia, jota nais- yrittäjyyden tukeminen ja naisyrittäjien mahdollisuuksien parantaminen toisi. Eurooppalaisten päättäjien tulisi luoda edellytykset naisyrittäjien menestymisen takaamiseksi, jotta voimme yhdessä rakentaa tasa-arvoisemman ja vauraamman tulevaisuuden. Järkevämmällä lainsäädännöllä ja kannustavalla ilmapiirillä voimme saavuttaa reilumman toiminta- ympäristön, jossa yrittäjyys on oikeasti houkutteleva vaihtoehto kaikille tasapuolisesti. Tämä vaatii kuitenkin poliittista tahtoa ja aktiivista naisyritEuroopalla ei ole varaa jättää naisyrittäjien potentiaalia paitsioon, kirjoittaa Suomen Yrittäjien EU-asiantuntija Katja Palosaari. täjien tukemista eri sektoreilla. Naisia tulisi kannustaa yrittäjyyteen esimerkiksi heille kohdistetun rahoituksen, koulutuksen ja erilaisten verkostojen avulla. Ne maksavat itsensä takaisin uusien työpaikkojen, innovaatioiden, tuotteiden sekä palveluiden muodossa. Global Entrepreneurship Monitorin uusimman Global Report 2023/2024 -julkaisun mukaan yksi suurimmista esteistä, joita yrittäjyyttä harkitsevat naiset kohtaavat etenkin Euroopassa, on epäonnistumisen pelko. Rahoituksen lisäksi koulutuksella sekä verkostoilla voidaan kasvattaa yrittäjyyttä harkitsevien tai kasvua tavoittelevien yrittäjien luottamusta omiin ideoihinsa ja kykyihinsä sekä luoda puitteet, joissa yrittäjyys olisi kannattavaa sekä ylipäätään mahdollista. Myös toimet epäonnistumisen stigman hälventämiseksi sekä yrittäjän uuden alun edistämiseksi ovat tärkeitä elementtejä yrittäjyyden polulle kannustamisessa. Järkevämmällä yrityslainsäädännöllä sekä kevyemmällä raportointitaakalla voidaan myös madaltaa kynnystä yrittäjyyteen: yrittäjien tulisi saada keskittyä itse yritystoimintaan liiallisen raportointivelvollisuuden täyttämisen sijaan. Naisilla on lisäksi tutkitusti keskimäärin suurempi vastuu kodinhoitoon liittyvistä töistä, mikä jo osaltaan vähentää aikaa ja resursseja, joita naisyrittäjät voivat käyttää yrityksiensä kehittämiseen. Tämä ilmiö tuli selvästi esiin jo Covid-19-pandemian aikana, jolloin naiset sulkivat yritystoimintansa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin miesyrittäjät, minkä arvioidaan johtuvan osittain juuri naisten kodinhoidollisten tehtävien lisääntymisestä. Pelkät toiveet ja kauniit sanat eivät riitä muutokseen. Siitä esimerkkinä toimii Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin jäsenvaltioille osoittama pyyntö nimittää komissaariehdokkaiksi yhtä paljon naisia kuin miehiä: lopputuloksena 27 komissaariehdokkaasta vain 11 oli naisia, mikä on jopa vähemmän kuin viime kaudella. Jos edes politiikan huipulla ei kyetä toteuttamaan tasa-arvoa pyydettäessä, miten se olisi mahdollista muissa osin yhteiskuntaamme? Vaikka ilmapiirin muutokseen tarvitaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten panostusta, on päättäjien näytettävä mallia: Euroopalla ei ole varaa jättää naisyrittäjien potentiaalia paitsioon. Suomen Yrittäjänaiset on yksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==