28 YRITTÄJÄNAINEN Hänen mukaansa moni nuori nainen ei pidä yrittäjyyttä realistisena vaihtoehtona. Osa ongelmasta liittyy koulutus- ja uravalintoihin, jotka Suomessa jakautuvat edelleen tiukasti sukupuolen mukaan. “Meillä on stereotyyppinen kuva siitä, miltä yritysjohtaja näyttää, ja se ei juuri koskaan ole nuori nainen. Olisi tärkeää, että erilaiset uratarinat tulisivat näkyviksi. Nuorten naisten täytyy nähdä, että hekin voivat olla johtajia”, Korpisalo pohtii. Kasvuyrittäjyys on Suomessa monin tavoin rahoituksesta kiinni, mutta naisten tie pääomien pariin on usein kivinen. Vuonna 2022 naisten perustamat kasvuyritykset saivat vain noin yhden prosentin kaikesta riskipääomasta. “Tilanne on suoraan sanottuna pöyristyttävä – niin paljon potentiaalia jää hyödyntämättä, jos rahoitus menee pääasiassa miehille.” Korpisalon mukaan yrittäjyyttä tukevat politiikkatoimet kohdistuvat juuri kasvuyrityksiin ja teknologia-aloille ja startup-maailmassa resurssit puolestaan miesten perustamiin yrityksiin. "Naisvaltaiset alat saavat rahoitusta vain vähän, eikä yksinyrittäjyyttä ja perinteisiä palvelualoja huomioida. Tämä on nähtävissä kaikessa rahoituksessa”, Korpisalo toteaa. Työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saarinen työelämän kehittämiseen erikoistuneesta Ami-säätiöstä vahvistaa Korpisalon huolen. “Suomessa miehet ja naiset toimivat edelleen eri aloilla, eikä tämä rakenteellinen jakautuminen näytä juuri helpottavan. Vain 14 prosenttia yrittäjistä ja 10 prosenttia palkansaajista työskentelee aloilla, joilla molempia sukupuolia on yhtä paljon”, Saarinen toteaa. Hänen mukaansa sukupuoleen liittyvät asenteet ja stereotypiat ovat juurtuneet Suomessa niin syvälle, että niiden purkaminen vie vuosia. Vaikka lainsäädäntöä on vuosien varrella kehitetty, historialliset odotukset ja asenteet vaikuttavat yhä uravalintoihin, ja tämä heijastuu myös yrittäjyyteen. Valokuvaaja Laura Tammisto tamperelaisesta Studio Torkkelista kertoo, että etenkin pienissä yrityksissä suurimpia haasteita ovat perhevapaista ja lasten sairastamisesta koituvat kustannukset "Se voi olla este työntekijöiden palkkaamiselle", hän sanoo. Tammiston vakituinen työntekijä on juuri parhaillaan perhevapaalla, ja sijaisen perehdytys on sekä työlästä että kallista. “Olen tosi iloinen työntekijäni perheenlisäyksestä, mutta tämän kokoluokan yritykselle yhdenkin työntekijän poissaolo on valtava menoerä. Varsinkin, kun palkkakustannukset eivät tässä ole ainoa juttu, vaan siihen menee hurjasti omaa aikaa ja energiaa”, Tammisto sanoo. "Onhan se kurjaa, jos tilanne menee tämän vuoksi siihen, että nuorten naisten palkkaamista vältellään vain siksi, ettei haluta joutua kustantamaan toisten perhevapaita." Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että naisyrittäjyyden tukeminen ja sukupuolittuneiden rakenteiden purkaminen vaativat erityistä edunvalvontaa ja kohdennettua tukea. Eikä unohtaa sovi myöskään Suomen Yrittäjänaisten ja sen paikallisyhdistysten tarjoamaa vertaistukea. Tampereen Seudun Yrittäjänaisiin yli kymmenen vuotta kuuluneen Tammiston mukaan yrittäjäverkostot ovat olleet hänen henkireikänsä niinä hetkinä, kun jokin kysymys tai käytännön asia on vaivannut mieltä. “Olen saanut verkostojen kautta valtavasti tukea ja apua, oli kyse sitten markkinoinnista, asiakkaista tai ihan konkreettisista käytännön asioista. Se on ollut ihan pelastus, kun on voinut puhua asioista vapaasti.” “Onhan siinä jotain todella voimaannuttavaa, kun tietää, että joku muukin on paininut samojen ongelmien kanssa.” Henry Saarinen muistuttaa, ettei naisyrittäjien asema ole vain tasa-arvokysymys, vaan sillä on merkitystä myös yhteiskunnallisella tasolla. Jos naisilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta lähteä yrittäjiksi itseään kiinnostavalle alalle segregaatiosta johtuen, potentiaalisten yritysideoiden ja -innovaatioiden määrä kutistuu dramaattisesti. “Etenkin kun tarkastellaan ilmastokriisiä, väestön vanhenemista ja työelämän muutoksia, naisten yrittäjyydellä on varmasti paljon annettavaa”, Saarinen toteaa. Hän peräänkuuluttaa laajempaa näkyvyyttä naisyrittäjille ja rakenteiden päivittämistä niin, ettei sukupuoli enää vaikuta rahoituksen saamiseen tai mahdollisuuteen menestyä kasvuyrittäjänä. “Naisyrittäjyyden tukeminen on strateginen ratkaisu, jolla varmistetaan, että yhteiskunta pääsee hyödyntämään koko potentiaalinsa”, komppaa Korpisalo. Ajassa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==