YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI MIHIN TARVITAAN YRITTÄJÄNAISTEN OMAA EDUNVALVONTAA? ”Haluan voida katsoa asiakkaita silmiin” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN AULI HÄRKÄLÄ: Yrittäjänaisen tärkeät asiakirjat YRITTÄJÄ NAINEN1 2024 Työkykyä ja jaksamista luovin keinoin
Joskus kuorma on liian raskas yksin kannettavaksi Kun työntekijän mieli kuormittuu tai työkyky heikkenee, apu löytyy läheltä. Samalla puolella. Tutustu yrityksen kattavaan Työkykyvakuutukseen: lahitapiola.fi/tyokyky Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
3 YRITTÄJÄNAINEN YRITTÄJÄNAINEN KUVA LAURA VESA 4 PÄÄKIRJOITUS Naisten yrittäjyys tarvitsee nykyistä enemmän tukea, kirjoittaa toimitusjohtaja Carita Orlando. 5 AJASSA Kuulumisia liittokokouksesta, Suomen Yrittäjien terveiset ja muuta ajankohtaista. 8 VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Auli Härkälästä tuli hoivakotiyrittäjä sattumalta. 11 VINKKEJÄ YRITTÄJÄN HYVINVOINTIIN Luovat terapiat tarjoavat keinoja stressin- hallintaan, vinkkaavat Hanna Aaltonen, Sari Kortesoja ja Miina Virtanen. 14 YRITTÄJÄN TÄRKEÄT PAPERIT Lakimies Satu Koivula kertoo, millä asiakirjoilla turvaat yrityksesi tulevaisuuden. 17 EDUNVALVONTA Painavia ajatuksia kotitalous- vähennyksestä, arvonlisäverosta ja muista ajankohtaisista aiheista. 25 MUILLA MAILLA Jenni Mäkipää pyörittää yritystä Italiassa, Esen Stoliqi Suomessa. 27 YRITTÄJÄNAISTEN ASIALLA Naisyrittäjyyden tukeminen vaatii erillistä edunvalvontaa. TÄSSÄ NUMEROSSA ”Aina pitää katsoa eteenpäin.” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN AULI HÄRKÄLÄ KERTOO SIVUILLA 8–10, MITEN HÄNESTÄ TULI PALKITTU HOIVAKOTIYRITTÄJÄ. 1 2024
4 YRITTÄJÄNAINEN JULKAISIJA Suomen Yrittäjänaiset toimisto@yrittajanaiset.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Carita Orlando carita.orlando@yrittajanaiset.fi TUOTTAJA Annamari Typpö annamari.typpo@eilabertta.fi ULKOASU Kirsi Hamnell kirsi@ainidesign.fi ILMOITUSVARAUKSET JA JUTTUVINKIT toimisto@yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO PunaMusta Oy, Lahti KANNEN KUVA Laura Vesa Yrittäjänainen 1/2024 PÄÄKIRJOITUS KÄSISSÄSI on tämän vuoden ensimmäinen ja ainoa Yrittäjänainen-lehti. Toivon, että sen sivuilta löydät inspiroivia tarinoita, tuoreita näkökulmia ja ajatuksia herättäviä pohdintoja. Jokainen lehdessä esillä oleva yrittäjä ja asiantuntija tuo esiin sen monipuolisuuden ja vahvuuden, jota verkostostamme löytyy. YRITTÄJYYS on monelle unelma vapaudesta ja mahdollisuus rakentaa oma työura omilla ehdoilla. Se on kuitenkin myös haasteita, riskejä ja jatkuvaa päätöksentekoa. Yrittäjän on jatkuvasti tehtävä valintoja: mihin suuntaan yritystä viedään, mitä riskejä kannattaa ottaa ja miten sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Moni nainen valitsee tietoisesti yksinyrittäjyyden, jolloin vastuu ja riskit ovat täysin omilla harteilla. Tämä voi olla vahvuus mutta myös rasite, jos tukea tai sparrausta ei ole saatavilla. YKSINYRITTÄJYYS on vahvassa kasvussa. Se kertoo siitä, että yhä useampi löytää yrittäjyydestä joustavan tavan yhdistää työ, perhe ja vapaa-aika sekä mahdollisuuden hyödyntää omia taitojaan ja osaamistaan itsenäisesti. Yksinyrittäjyys voi kuitenkin rajoittaa kasvun mahdollisuuksia. Verkostoituminen ja yhteistyön voima ovat avainasemassa, kun resursseja on vähän ja riskit tuntuvat suurilta. NAISTEN YRITTÄJYYS tarvitsee nykyistä enemmän tukea. Tarvitsemme päätöksiä, jotka rohkaisevat naisia ottamaan isompia askeleita, laajentamaan toimintaansa ja tarttumaan myös rohkeasti uusiin kasvun mahdollisuuksiin. Naisyrittäjyyden tukeminen ei ole vain yksilön etu, vaan koko yhteiskunnan. Naisilla on valtavasti innovaatioita ja osaamista, joita voitaisiin hyödyntää erityisesti palvelusektorilla, hoiva-alalla sekä muilla aloilla, joissa naiset perinteisesti Yrittäjänainen ja tulevaisuuden mahdollisuudet CARITA ORLANDO SUOMEN YRITTÄJÄNAISTEN TOIMITUSJOHTAJA ovat vahvoilla. Näiden innovaatioiden ja yritysten kautta syntyy työtä, hyvinvointia ja talouskasvua. POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO, kuntien ja hyvinvointialueiden linjaukset sekä koko yhteiskunnan asenteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yrittäjyys Suomessa kehittyy. Siksi on tärkeää, että kevään vaaleissa valitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen ja erityisesti naisyrittäjyyden roolin yhteiskunnassa. Meidän on varmistettava, että naisille tarjotaan riittävästi mahdollisuuksia yrittää, innovoida ja kasvaa. YRITTÄJYYS on Suomen tulevaisuuden selkäranka, ja nais- yrittäjien rooli tässä on korvaamaton. Tulevaisuus on meidän käsissämme. kevätseminaari 23.5.2025 Helsingissä ja Yrittäjänaispäivät 26.–27.9.2025 Lahdessa PS. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
5 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia yrittäjänaisen elämästä. Terveisiä liittokokouspäiviltä! Hämeenlinnassa valittiin uusi hallitus, palkittiin yhdistysaktiiveja ja vaadittiin naisille enemmän yrittämisen mahdollisuuksia. Liiton hallitukseen valittiin uusina jäseninä erovuoroisten tilalle yrittäjät Sofia Björkroth Helsingin yrittäjänaisista, Irina Kallio Vantaan yrittäjänaisista, Elina Liimatainen Keski-Suomen yrittäjänaisista ja Wilma Väre Forssan seudun yrittäjänaisista. Hallituksessa jatkavat Emmi Kaijala Oulun seudun yrittäjänaisista, Pirjo Kähkönen Kuhmon yrittäjänaisista, Anne Niemi Seinäjoen yrittäjänaisista ja Senja Vähäkangas Tunturi-Lapin yrittäjänaisista. Vuoden yhdistysaktiivin palkinnon pokkasi Hämeenlinnan seudun yrittäjänaisten aktiivinen puheenjohtaja Jenna Leino, jonka johdolla on saatu toimintaan mukaan runsaasti uusia jäseniä. Hän toimii aktiivisesti myös yhteistyökumppaneiden suuntaan, hoitaa yhteiskuntasuhteita paikallisiin vaikuttajiin ja edistää Yrittäjänaisten asiaa ja positiivista imagoa. Vuoden yhdistyksenä palkittiin Etelä-Karjalan yrittäjänaiset. Yhdistys toimii maantieteellisesti haasteellisessa Itä-Suomessa, mutta haluaa omalla tekemisellään rakentaa positiivista ja eteenpäin katsovaa asennetta. Liittokokouksessa vaadittiin myös selkeämpiä rajoituksia inhouse-yhtiöiden toimintaan sekä lisää palveluseteleitä julkisen sektorin palveluihin. Naisille on luotava enemmän yrittämisen mahdollisuuksia, sillä tällä hetkellä vain 35 prosenttia Suomen yrittäjistä on naisia. "Haluamme luoda naisille enemmän yrittämisen paikkoja. Julkisen sektorin on huolehdittava alueidensa elinvoimasta ja avattava palvelut yrittäjille, erityisesti pienyrittäjille. Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä", painotti Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando. Jenna Leino Yrittäjänaisten uusi hallitus vasemmalta oikealle: Irina Kallio, Anne Niemi, Wilma Väre, Katja Rajala (puheenjohtaja), Elina Liimatainen, Emmi Kaijala, Sofia Björkroth, Carita Orlando (toimitusjohtaja) ja Senja Vähäkangas. Kuvasta puuttuu Pirjo Kähkönen.
6 YRITTÄJÄNAINEN PUHEENJOHTAJALTA Ajassa KUVA HEIDI JÄRVI Vaikuttamisen kulta-aika Suomen Yrittäjänaisten sääntöjen mukaisesti ydintehtäviämme ovat naisyrittäjien toimintaedellytysten parantaminen, terveen kilpailun edistäminen ja yrittäjänaisten yhteistyön tukeminen. Tätä toteutamme yhdessä paikallisyhdistystemme kanssa ympäri maan. Kevään 2025 aikana käydään kunta- ja aluevaalit. Nämä vaalit ovat meille tärkeät, koska kunnissa ja alueilla tehdään yrittäjää lähinnä olevia päätöksiä. Näihin valmistaudumme meille tärkeillä vaalitavoitteilla. Tavoitteiden pitäminen esillä ympäri Suomen onkin paikallisyhdistysten kevään tärkeimpiä tehtäviä. Monien jäsenyritystemme liiketoimintaa harjoitetaan keskustojen kivajalkatiloissa, ja nämä palvelut ovat suorassa yhteydessä kuntien elinvoimaan. Millainen olisikaan kuntien ja kaupunkien asukaskokemus ilman juuri yrittäjänaisten tarjoamia palveluja ydinkeskustoissa. Osa naisyrittäjistä linkittyy tavalla tai toisella myös suoraan hyvinvointialueisiin sote-palveluja tai siivous-, ruoka-, pesula- tai muita tukipalveluja tuottaen. Se, millaisia päätöksiä näillä alueilla tehdään, heijastuu suoraan siihen, onko naisvaltaisilla yrittäjyyden aloilla kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Löytyykö tilaa uusille yrityksille ja innovaatioille, vai tukahdutetaanko markkinat julkista sektoria paisuttaen tai inhouse-yhtiöitä lisäten? Meillä kun on edelleen eriytyneet työmarkkinat, ja se heijastuu myös yrittäjyyden aloihin. Suomi tarvitsee tervettä kasvua ja työpaikkoja. Yritykset ovat avainroolissa talouskehityksen suunnan kääntämisessä. Siksi yrittäjien ajatuksia on kuultava. Nyt meillä on käsissämme vaikuttamisen kulta-aika. Tartummeko siihen? Toivottavaa olisi, että mahdollisimman moni yrittäjänainen lähtee ehdolle vaaleihin. Vaikuttamisen keinoja on onneksi monia, mikäli ehdokkuus ei tunnu omalta. Ehdokkaat tarvitsevat myös tukijoukkoja. Vaalikojuilla on helppo lähestyä ehdokkaita ja käydä kertomassa tavoitteemme. Tärkeintä on, että löydät omat keinosi edistää sitä, että Suomesta saadaan parempi paikka yrittää. Pidetään yhdessä ääntä, että naisvaltaisten yrittäjyyden alojen näkökulmat nousevat esiin kevään keskusteluissa. Näiden asioiden edistäminen on yhteinen tehtävämme. Katja Rajala puheenjohtaja Suomen Yrittäjänaiset ” Kunnissa ja alueilla tehdään yrittäjää lähinnä olevia päätöksiä.”
7 YRITTÄJÄNAINEN Yhdessä olemme enemmän. Eurooppalainen naisyrittäjyys kaipaa tekoja, ei toiveita Vain reilu kolmannes Euroopan unionin alueella toimivista yrittäjistä on naisia. Naisten osuus yrittäjistä on hitaassa kasvussa ympäri Eurooppaa, mutta naisyrittäjät tai yrittäjyyttä harkitsevat naiset kohtaavat lukuisia haasteita niin rahoituksen saamisen, koulutuksen kuin verkostojen puutteenkin osalta. Eurooppa on lisäksi jäänyt kansainvälisessä vertailussa jälkeen suurimmista kilpailijoistaan, eikä talouden kehityssuunta ole Euroopan sisälläkään näyttänyt kovin myönteiseltä lukuisten taloutta ravistelleiden kriisien jälkeen. Kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta potentiaalia, jota nais- yrittäjyyden tukeminen ja naisyrittäjien mahdollisuuksien parantaminen toisi. Eurooppalaisten päättäjien tulisi luoda edellytykset naisyrittäjien menestymisen takaamiseksi, jotta voimme yhdessä rakentaa tasa-arvoisemman ja vauraamman tulevaisuuden. Järkevämmällä lainsäädännöllä ja kannustavalla ilmapiirillä voimme saavuttaa reilumman toiminta- ympäristön, jossa yrittäjyys on oikeasti houkutteleva vaihtoehto kaikille tasapuolisesti. Tämä vaatii kuitenkin poliittista tahtoa ja aktiivista naisyritEuroopalla ei ole varaa jättää naisyrittäjien potentiaalia paitsioon, kirjoittaa Suomen Yrittäjien EU-asiantuntija Katja Palosaari. täjien tukemista eri sektoreilla. Naisia tulisi kannustaa yrittäjyyteen esimerkiksi heille kohdistetun rahoituksen, koulutuksen ja erilaisten verkostojen avulla. Ne maksavat itsensä takaisin uusien työpaikkojen, innovaatioiden, tuotteiden sekä palveluiden muodossa. Global Entrepreneurship Monitorin uusimman Global Report 2023/2024 -julkaisun mukaan yksi suurimmista esteistä, joita yrittäjyyttä harkitsevat naiset kohtaavat etenkin Euroopassa, on epäonnistumisen pelko. Rahoituksen lisäksi koulutuksella sekä verkostoilla voidaan kasvattaa yrittäjyyttä harkitsevien tai kasvua tavoittelevien yrittäjien luottamusta omiin ideoihinsa ja kykyihinsä sekä luoda puitteet, joissa yrittäjyys olisi kannattavaa sekä ylipäätään mahdollista. Myös toimet epäonnistumisen stigman hälventämiseksi sekä yrittäjän uuden alun edistämiseksi ovat tärkeitä elementtejä yrittäjyyden polulle kannustamisessa. Järkevämmällä yrityslainsäädännöllä sekä kevyemmällä raportointitaakalla voidaan myös madaltaa kynnystä yrittäjyyteen: yrittäjien tulisi saada keskittyä itse yritystoimintaan liiallisen raportointivelvollisuuden täyttämisen sijaan. Naisilla on lisäksi tutkitusti keskimäärin suurempi vastuu kodinhoitoon liittyvistä töistä, mikä jo osaltaan vähentää aikaa ja resursseja, joita naisyrittäjät voivat käyttää yrityksiensä kehittämiseen. Tämä ilmiö tuli selvästi esiin jo Covid-19-pandemian aikana, jolloin naiset sulkivat yritystoimintansa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin miesyrittäjät, minkä arvioidaan johtuvan osittain juuri naisten kodinhoidollisten tehtävien lisääntymisestä. Pelkät toiveet ja kauniit sanat eivät riitä muutokseen. Siitä esimerkkinä toimii Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin jäsenvaltioille osoittama pyyntö nimittää komissaariehdokkaiksi yhtä paljon naisia kuin miehiä: lopputuloksena 27 komissaariehdokkaasta vain 11 oli naisia, mikä on jopa vähemmän kuin viime kaudella. Jos edes politiikan huipulla ei kyetä toteuttamaan tasa-arvoa pyydettäessä, miten se olisi mahdollista muissa osin yhteiskuntaamme? Vaikka ilmapiirin muutokseen tarvitaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten panostusta, on päättäjien näytettävä mallia: Euroopalla ei ole varaa jättää naisyrittäjien potentiaalia paitsioon. Suomen Yrittäjänaiset on yksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä.
8 YRITTÄJÄNAINEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. Kutsumuksesta yrittäjäksi Vuoden 2024 valtakunnallinen yrittäjänainen Auli Härkälä luottaa ihmisläheisyyteen ja itsenäisyyteen. Hänen perustamansa Tupahoiva tarjoaa laadukasta hoivapalvelua erittäin kilpaillulla markkinalla, jota hallitsevat isot yksityiset ja julkiset toimijat. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT LAURA VESA Tämä palkinto on itselleni todistus periksiantamattomuudesta, ja siksi arvostan sitä todella paljon”, sanoo Härkälä, joka on omien sanojensa mukaan omimmillaan juuri ihmistyössä. Härkälästä tuli hoivakotiyrittäjä osittain sattumalta. Vuonna 1990 sosiaaliohjaajaksi valmistunut Härkälä oli työskennellyt kaksi vuotta Vammalan kaupungin johtavan kodinhoitajan äitiyslomasijaisena, kun lama iski ja sijaisuus päättyi. "Työnsaantimahdollisuudet olivat aika huonot", Härkälä toteaa. Vammalaan oli juuri rakennettu silloisen Raha-automaattiyhdistyksen tuella Sastamalakodin yhteyteen muistisairaiden hoivayksikkö, johon etsittiin yrittäjää tai palkattua henkilökuntaa. "Olin tehnyt vanhustyötä ja kehitysvammatyötä, ja hoivatyö tuntui omalta, joten tartuin mahdollisuuteen 29-vuotiaan tomeruudella ja ennakkoluulottomuudella, vaikkei minulla ollut yrittämisestä mitään tietoa." Kumppanikseen Härkälä sai mielisairaanhoitaja Seija Kuukan, ja niin syntyi kahden nuoren naisen yritys, Avoin yhtiö Tupahoiva. Alkuun asukaspaikkoja oli yhdeksän, ja vuonna 2003 paikkaluku nousi kuuteentoisAuli Härkälä tuntee ylpeyttä Tupahoivan intiimistä ja kotoisasta ilmapiiristä. Tupahoivan menestys kilpailluilla markkinoilla perustuu asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin, Härkälä arvioi. Hän on ylpeä siitä, että Tupahoiva on onnistunut säilyttämään intiimin ja kotoisan ilmapiirin. "Asukkaat ovat kaiken keskiössä, ja se näkyy heti, kun astuu ovesta sisään. Yhteisöllisyys on meille tärkeää, ja jopa entisten asukkaiden omaiset pitävät meihin edelleen yhteyttä." Hyvästä työilmapiiristä ja henkilöstötyytyväisyydestä kertoo paljon se, ettei Härkälän yritys ole missään vaiheessa kärsinyt hoiva-alaa riivaavasta työvoimapulasta. Tupahoivassa työntekijöistä pidetään huolta ja heitä tuetaan raskaassa työssä. "Täytyy olla rohkeutta jakaa vastuuta ja ottaa ihmisten osaamisalueet huomioon. Esimerkiksi lähihoitajalla voi olla paljon muutakin yrityksen kannalta tärkeää osaamista, jonka hyödyntäminen motivoi työntekijää ja koituu myös yrityksen eduksi", Härkälä sanoo. Härkälän mukaan Tupahoivan työntekijät ovat ylpeitä työpaikastaan. "Se on iso asia. Olemme yhdessä rakentaneet Tupahoivasta laadukkaan ja luotettavan hoivakodin. Siitä kertoo myös kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatin uusiminen jo neljättä kertaa. ta uuden rakennuksen valmistuttua samalle tontille. Härkälä on kulkenut hoiva-alalla omaa polkuaan ja tehnyt päätöksen pysytellä itsenäisenä jo aikaa sitten, vaikka isot ketjut ovatkin vuosien varrella tehneet Tupahoivasta ostotarjouksia. "Haluan voida katsoa asiakkaita ja heidän omaisiaan silmiin ja luvata, että he saavat juuri sitä palvelua, mitä olemme luvanneet. En jaksa uskoa, että ison ketjun yhtenä pienenä osasena olisin pystynyt toteuttamaan visiotani niin vapaasti", Härkälä toteaa.
9 YRITTÄJÄNAINEN HÄN WWW.TUPAHOIVA.COM ” Olen aina pitänyt lomia ja varmistanut, että työvuorolistassa lukee, ettei Auli ole tavoitettavissa. ” AULI HÄRKÄLÄ Auli Härkälä • Syntynyt vuonna 1963. • Perusti Avoin yhtiö Tupahoivan vuonna 1992 yhdessä Seija Kuukan kanssa. Osti yrityksen kokonaan itselleen vuonna 2015 ja perusti osakeyhtiön. • Tupahoiva on Sastamalassa sijaitseva muistisairaiden hoivakoti, jossa on kuusitoista asukaspaikkaa. • Vuonna 2022 toteutetussa Kansallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurannassa Tupahoiva sai toiseksi parhaat asiakasarviot.
10 YRITTÄJÄNAINEN Jokainen työntekijämme tekee joka päivä työtä sen eteen, että pystymme lunastamaan laatulupauksemme.” Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Härkälä pitää tärkeänä, että Tupahoivan hyvä maine säilyy ja yritys erottuu kilpailijoistaan myös työnantajana. "Hoitoalalla työnantajakuvan on oltava kunnossa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin osaavia työntekijöitä. Me erottaudumme muista työnantajista esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen ja nopean pääsyn hoitoon, jos he tarvitsevat lääkärin apua. Näin saamme heidät nopeasti takaisin töihin, eikä heidän tarvitse odotella hoitojonoissa", hän kertoo. Härkälä muistuttaa myös, että vaikka pienen yrityksen mahdollisuudet voivat vaikuttaa rajallisilta, oikealla asenteella ja sitoutumisella on mahdollista luoda kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa. "Meidän tapamme tehdä työtä on mahdollinen ihan kenelle tahansa. Hoivakodin menestys ei ole kiinni yrityksen koosta, vaan siitä, miten asiat hoidetaan", hän painottaa. Vuonna 2015 Härkälä osti yrityksen kokonaan itselleen ja perusti osakeyhtiön. Vaikka ajat olivat haastavia, hän halusi jatkaa ja kehittää yritystä omilla ehdoillaan. "Olin päättänyt katsoa hyvinvointialueiden perustamisen loppuun ennen kuin tekisin suuria ratkaisuja, ja se osoittautui yritykselle taloudelliseksi pelastukseksi." Yrittäjävuosiensa aikana Härkälä on kohdannut kiperiä tilanteita, mutta hänen periaatteensa on ollut, että kaikesta selvitään. "Jos en ole löytänyt ratkaisua yksin, olen ottanut yhteyttä asiantuntijoihin. Avainasemassa ovat olleet yhteistyö ja avoimuus. Meillä henkilöstö tietää yrityksen taloustilanteesta enemmän kuin useimmissa yrityksissä, ja sekin on luonut yhteisöllisyyttä." Puolisoltaan Härkälä on omaksunut yrittäjälle sopivan elämänasenteen: "Jos jotain ikävää tapahtuu, täytyy kääntää uusi sivu. Menneet ovat menneitä. Niistä voi oppia, mutta niihin ei saa jäädä kiinni. Aina pitää katsoa eteenpäin." Elokuussa 2024 Härkälä myi Tupahoivan Annika Leppäsillalle, mutta jatkaa yhä yrityksessä tukemassa uutta omistajaa. "Annika otti itse yhteyttä jo pari vuotta sitten ja kertoi kiinnostuksestaan ostaa yritykseni. Selvisi hyvin pian, että hänellä on aivan samanlainen ajatusmaailma kuin minulla. Voin siis turvallisin mielin luovuttaa avaimet hänelle." Auli Härkälä on ollut Suomen Yrittäjänaisten jäsen vuodesta 2013 asti. Vuonna 2022 hänet valittiin paikallisyhdistyksensä Sastamalan Yrittäjänaisten vuoden yrittäjänaiseksi. "Vertaistuki on ollut korvaamatonta. On ollut jännä huomata, että vaikka yritykset ovat erilaisia, monet haasteet ovat universaaleja. Yrittäjänaisten toiYRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. minta on antanut minulle voimaa arkeen", hän kertoo. Yrittäjävuosiensa aikana Härkälä on oppinut, että tärkeintä on uskoa omaan visioon ja toimia sen mukaan. "Yrittäjyydessä parasta on valinnanvapaus. Saat itse tehdä päätökset ja kantaa niistä vastuun, oli kyse sitten hyvistä tai huonoista valinnoista." Energiaa Härkälä ammentaa perheestään ja harrastuksistaan. "Erityisesti poikani pienet lapset ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan ollessa ei voi ajatella mitään muuta." Lisäksi hän pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan laulamalla kuorossa, liikkumalla paljon ja tekemällä käsitöitä. "Olen aina pitänyt lomia ja varmistanut, että työvuorolistassa lukee, ettei Auli ole tavoitettavissa", hän naurahtaa. Taka-alalle vetäytymisestä huolimatta Härkälä ei aio jäädä lepäämään laakereillaan. Hän uskoo, että hänen osaamiselleen ja näkemyksilleen löytyy käyttöä myös jatkossa. "En aio ryhtyä matkasaarnaajaksi, mutta jos jostain löytyy tarvetta tällaiselle ajattelulle, olen valmis jakamaan kokemustani." Pienikin yritys voi luoda kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa, kun asenne on oikea, Auli Härkälä sanoo.
11 YRITTÄJÄNAINEN TERAPIA-ALAN YRITTÄJÄ Näin minä ajattelen. Hyvinvointia ja jaksamista luovuudesta Yrittäjän arki on usein kiireistä ja stressaavaa. Luovat terapiat tarjoavat lempeitä ja toimivia keinoja stressinhallintaan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ Yrittäjän arki on täynnä haasteita ja vastuuta. Kun päivät venyvät pitkiksi, voi oman hyvinvoinnin vaaliminen helposti unohtua. Vaikka tuorein pk-yrittäjien jaksamista kartoittava Yrittäjägallup huhtikuulta 2024 kertookin, että yrittäjien hyvinvointi on parantunut, vastaajista 61 prosentilla on haasteita jaksamisen kanssa ainakin ajoittain. Jaksamisongelmia on erityisesti monilla työnantajayrittäjillä. Luku on huolestuttavan suuri: ovathan terveys ja jaksaminen kriittisiä tekijöitä paitsi yrittäjän oman hyvinvoinnin myös yrityksen menestyksen kannalta. Niiden laiminlyönti voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten työuupumukseen ja pitkittyneeseen stressiin. Kaikille tuttujen keinojen kuten riittävän levon, ulkoilun ja rajojen vetämisen lisäksi stressiä voi hallita ja omaa hyvinvointiaan vaalia kirjallisuus-, tanssi-liike- ja musiikkitera- pian sekä muiden luovien terapioiden avulla. Kirjallisuusterapia tarjoaa keinoja elämän haasteellisten asioiden käsittelyyn kirjoittamisen, lukemisen ja keskustelun keinoin. Se auttaa jäsentämään ajatuksia ja purkamaan tunteita. Kirjallisuusterapiaohjaaja Sari Kortesoja kertoo, että kirjallisuusterapia sopii kaikille eikä vaadi erityistä taituruutta. "Usein ihmiset pelkäävät, ettei heistä ole kirjoittajiksi, mutta kirjalSari Kortesoja Miina Virtanen Hanna Aaltonen KUVA HANNA AALTONEN KUVA LINDA LIPPONEN / LIFU KUVA TIMO HOLLÄNDER
12 YRITTÄJÄNAINEN lisuusterapiassa ei ole kyse kaunokirjallisuuden tuottamisesta vaan omien ajatusten sanoittamisesta", Kortesoja korostaa. Kirjallisuusterapia voi auttaa yrittäjää tunnistamaan omat arvonsa sekä hallitsemaan kuormitusta. "Yksi kirjallisuusterapian tavoitteista on itsetuntemuksen lisääminen. Kun tuntee itsensä paremmin, osaa myös paremmin tunnistaa omat rajansa ja hallita työkuormaa", Kortesoja kertoo. Ryhmässä tapahtuvassa kirjallisuusterapiassa yrittäjät saavat myös vertaistukea ja oivalluksia muiden kokemuksista. "Kirjoittaminen voi selkeyttää monia asioita, joista ei muuten ole tietoinen. Esimerkiksi tajunnanvirtakirjoittaminen, jossa kaikki mahdolliset ajatukset kirjoitetaan vapaasti ylös, on yksi tehokkaimmista harjoituksista", Kortesoja lisää. Tajunnanvirtakirjoittaminen toimii siten, että kirjoittaja antaa käden liikkua vapaasti ja pysähtymättä. Usein kirjoitusaika päätetään ennalta, ja se voi olla mitä tahansa muutamasta minuutista varttituntiin tai pidempäänkin. Menetelmä auttaa saamaan kiinni ajatuksista, jotka muutoin jäisivät kiireen keskellä huomiotta. Kirjoittamisen jälkeen tekstistä poimitaan erityisen merkityksellisiä kohtia, joita käyttämällä luodaan uusi teksti. "Usein huomaa, että lopputulos heijastelee syvällä sisimmässä vellovia tunteita", Kortesoja sanoo. Hän suosittelee tätä harjoitusta erityisesti yrittäjille, jotka kamppailevat työn ja vapaa-ajan tasapainon kanssa. "Kirjoittamisen kautta voi löytyä konkreettisia keinoja, joilla uupumusta voi ehkäistä. Teen aiheesta parhaillaan myös väitöstutkimusta." Stressaantuneena tunteiden ja tunnereaktioiden säätely vaikeutuu. Muutumme iloisista ja vastaanottavaisista vihamielisiksi, sulkeutuneiksi, hyökkääviksi ja ärtyneiksi. Jos tunteiden käsittely sanoin tuntuu hankalalta, avuksi voi ottaa esimerkiksi musiikin. Musiikkiterapia tarjoaa turvallisen ympäristön monenlaisten tunteiden kokemiseen ja erilaisten tunteiden käsittelyyn. Musiikki toimii ikään kuin peilinä omille tunteille. Musiikkiterapeutti Miina Virtanen korostaa, että musiikkiterapia on psykoterapian erityissovellus, jossa musiikki itsessään ei ole vaikuttava tekijä, vaan tärkeintä on se, mitä tunteita ja mielikuvia musiikki kuulijassa herättää. Se auttaa ihmistä käsittelemään sisäisiä kokemuksiaan. Musiikkiterapialla on myös erilaisia toiminnallisia muotoja, kuten improvisaatio. "Improvisaation avulla ihminen voi heittäytyä hetkeen ilman tarvetta kontrolloida tai hallita tilannetta tarkasti", Virtanen selittää. Tämä auttaa vapautumaan sisäisestä kontrollin tarpeesta, mikä voi tukea työuupumuksesta toipumista. Musiikin avulla on mahdollista käsitellä asiakkaan teemoja pelkkää keskustelua syvällisemmällä tasolla ja päästää irti suorittamismoodista. Musiikkiterapia voi auttaa myös rentoutumaan ja raivaamaan hengähdystaukoja arkisen aherruksen keskelle. "Kun kiire painaa päälle, musiikki voi olla yksi keino päästää siitä irti ja antaa tunteiden virrata." Virtanen korostaa, että musiikin on tärkeää vastata kuulijan senhetkistä tunnetilaa. "Jos olet surullinen, pirteän musiikin kuuntelu voi vain ärsyttää. Musiikin täytyy resonoida omien tunteiden kanssa, jotta tunteet tulevat käsitellyiksi", hän selittää. Tärkeää on myös muistaa, ettei musiikki ole "reseptilääke", joka yksinään ratkaisee kaikki ongelmat. Usein stressi oireilee kehollisesti. Siksi tanssi-liiketerapeutti Hanna Aaltonen kannustaa myös purkamaan sitä kehollisten harjoitusten avulla. Tanssi-liiketerapia perustuu kehollisuuteen ja luovaan liikkeeseen. Muiden luovien terapioiden tavoin sekin sopii kaikille, eikä osallistujalta vaadita tanssitaustaa tai erityistä liikkuvuutta. Kiirekierteeseen ajautuneille yrittäjille voi olla vaikeaa pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoaan. Tanssi-liiketerapia voi auttaa tunnistamaan, milloin stressi alkaa vaikuttaa haitallisesti. "Kehotietoisuuteen perustuvat, ohjatut harjoitukset auttavat sekä ennaltaehkäisemään uupumusta etTERAPIA-ALAN YRITTÄJÄ Näin minä ajattelen.
13 YRITTÄJÄNAINEN KUVA HILJA MUSTONEN TERAPIA-ALAN YRITTÄJÄ Näin minä ajattelen. tä toipumaan siitä. Kehollisuus on stressin säätelyssä ensisijainen keino", Aaltonen sanoo. Luova liike on erinomainen tapa kehittää ymmärrystä mielen ja kehon vuorovaikutuksesta. Aaltonen suosittelee harjoittelemaan menetelmiä ensin toisen ihmisen kanssa, joko ryhmässä tai terapeutin johdolla. Näin tekemiseen syntyy positiivinen suhde eikä siitä tule taas vain yhtä uutta kohtaa tehtävälistalla. Arkeen sopivat pienet mindfulness-harjoitukset, kuten huomion kiinnittäminen esimerkiksi hengitykseen tai siihen, miltä maa tuntuu jalkojen alla. "Nämä pienet hetket kiireen keskellä auttavat tunnistamaan ja säätelemään hermoston tilaa rauhallisemmaksi. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuri joki." Palautuminen sekä tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan välille ovat tiiviisti sidoksissa työkykyyn ja hyvinvointiin. Monilla yrittäjillä on vaikeuksia irrottautua työstä, ja usein stressi jää tunnistamatta ennen kuin on jo liian myöhäistä. Luovien terapioiden avulla voit tukea jaksamistasi ja varmistaa, että kykenet pitämään huolta sekä itsestäsi että yrityksestäsi pitkällä aikavälillä. Sinun hyvinvointisi on myös yrityksesi menestyksen edellytys.
14 YRITTÄJÄNAINEN Hyötytietoa yrittäjälle Yrittäjyys tuo mukanaan paitsi mahdollisuuksia myös vastuita ja riskejä. Mitä yrityksellesi tapahtuisi, jos menettäisit yllättäen toimintakykysi tai kävisit läpi avioeron? Jokaisen yrittäjän tulisi varautua elämän ja liiketoiminnan yllättäviin käänteisiin huolehtimalla, että kaikki tärkeät henkilökohtaiset asiakirjat ovat ajan tasalla. Vain näin voit varmistaa, että yrityksesi ja läheistesi tulevaisuus on turvattu myös odottamattomissa tilanteissa. Yrityksen lakisääteisiä asiakirjoja ovat esimerkiksi hallituksen päätös- asiakirjat, yhtiökokousten asiakirjat ja työsuhteisiin liittyvät dokumentit. Yrittäjällä itsellään sen sijaan ei vastaavia lakisääteisiä dokumentteja ole. Paperiasiat on silti tärkeä hoitaa kuntoon hyvissä ajoin, kun kaikki on vielä hyvin, korostaa turkulaisen lakiasiaintoimiston Saga Perhejuristin perustaja, lakimies Satu Koivula. "Silloin pystytään toimimaan objektiivisesti ja miettimään myös muuta kuin omaa etua", Koivula sanoo. Mitkä sitten ovat niitä keskeisiä asiakirjoja, jotka jokaisen yrittäjän Näillä asiakirjoilla turvaat yrityksesi tulevaisuuden Moni meistä antaa koko elämänsä yrittäjyydelle miettimättä lainkaan, mitä tapahtuu esimerkiksi avioeron tai kuoleman yhteydessä. Turkulaisen Saga Perhejuristin lakimies Satu Koivula neuvoo, miten yllättäviin tilanteisiin voi varautua. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT MARIA GRÖNROOS tulisi laatia ja päivittää olosuhteiden muuttuessa? Koivula jakaa ne kahteen kategoriaan: osa asiakirjoista kohdistuu yrittäjän elinaikaan, osa aikaan kuoleman jälkeen. ELINAIKAAN KOHDISTUVAT ASIAKIRJAT 1. EDUNVALVONTAVALTUUTUS. Edunvalvontavaltuutuksella voit etukäteen määrätä, kuka hoitaa asioitasi ja tekee päätöksiä puolestasi ja miten asioitasi hoidetaan, jos et itse siihen kykene esimerkiksi sairauden vuoksi. Holhoustoimilaissa määrätty edunvalvonta ei periaatteessa poista henkilön oikeustoimikelpoisuutta vaikkakin käytännössä yleensä vähintäänkin rajoittaa sitä, kun taas edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ei suoraan poista omaa oikeustoimikelpoisuutta ja asioita voidaan tietyssä määrin hoitaa myös valtuutetun ja valtuuttajan kesken yhdessä. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole, tuomioistuin voi määrätä sinulle edunvalvojan holhoustoimintalain nojalla. Tämä lisää merkittävästi byrokratiaa, sillä edunvalvojan on haettava lupaa Digi- ja väestötietovirastolta jopa pienissä päätöksissä. Tämä tekee yrittäjän asioiden hoitamisesta vaikeampaa ja kalliimpaa, koska jokaisesta luvasta peritään maksu ja jokainen lupaprosessi ottaa oman aikansa. 2. AVIOEHTOSOPIMUS. Avioehtosopimuksella voit rajata yritysomaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle, mikä on tärkeää esimerkiksi riitaisissa avioeroissa. Jos toinen puoliso on yrittäjä ja toinen palkansaaja, jolla ei ole omaisuutta, voi avioero pakottaa yrittäjän myymään yritysomaisuuttaan tasinkoa maksaakseen tai luovuttamaan toiselle osapuolelle yritysomaisuutta – esimerkiksi osakkeita. Avioehtosopimuksella yritysomaisuus säilyy yrittäjällä eikä sitä tarvitse jakaa. Avioehto voidaan laatia koskemaan vain tiettyjä omaisuuseriä tai kaikkea omaisuutta, ja se voi päteä sekä avioeron että kuoleman varalta. Tämä varmistaa, että yritys pysyy toiminnassa ilman taloudellisia rasitteita myös eron tai kuoleman jälkeen. Avioehdolla voidaan myös huolehtia siitä, että yritysomaisuus siirtyy
15 YRITTÄJÄNAINEN Hyötytietoa yrittäjälle Satu Koivula • Syntynyt vuonna 1976. • Perusti lakiasiaintoimisto Saga Perhejuristi Oy:n vuonna 2020 toimittuaan ensin pitkään pankkilakimiehenä, perintö- ja lahjaverotuksen asiantuntijana sekä Verohallinnon ylitarkastajana. • Erikoistunut varainhoidon juridisen puolen suunnitteluun ja toteutukseen, perintö- ja lahjaverotukseen liittyviin toimeksiantoihin sekä kiinteistöjen vaihdantaan liittyviin toimiin. toisen puolison kuollessa halutulle sukuhaaralle. 3. OSAKASSOPIMUS. Jos yrityksessä on useampi osakas, on tärkeää määritellä osakassopimuksessa, mitä tapahtuu yhden osakkaan kuollessa. Osakassopimuksessa voidaan etukäteen sopia esimerkiksi siitä, että kaikki osakkaat tahoillaan tekevät avioehtosopimuksen yritysvarallisuutta koskien. Lisäksi voidaan sopia, miten yritystä jatkossa johdetaan, kenellä on lunastusoikeus osakkeisiin ja mitä arvonmääritysmenetelmää lunastuksessa käytetään. Näin turvataan yrityksen jatkuvuus ja estetään mahdolliset riidat jäljelle jäävien osakkaiden kesken. Osakassopimus voi sisältää etu- osto-oikeuden, joka antaa jäljelle jääville osakkaille mahdollisuuden ostaa kuolleen osakkaan osakkeet. Näin yritys pysyy jäljelle jääneiden osakkaiden hallinnassa eikä siirry ulkopuolisille. KUOLEMAN JÄLKEISEEN AIKAAN KOHDISTUVAT ASIAKIRJAT 1. TESTAMENTTI. Testamentti määrittelee, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen ja kenelle yritys periytyy. Tämä auttaa ehkäisemään perillisten välisiä riitoja ja varmistaa, että yritys siirtyy henkilölle, joka pystyy jatkamaan sen toimintaa. Testamentissa voidaan myös määritellä, miten toimitaan, jos perilliset eivät pääse yhteisymmärrykseen yrityksen jatkamisesta. Tämä pienentää riskiä, että yritys pilkotaan. Testamentilla voidaan myös turvata alaikäisten lasten ja toisaalta lesken tulevaisuus. OTA ENSIMMÄINEN ASKEL Jos nämä asiat ovat sinulle uusia, kannattaa ottaa yhteyttä juristiin, joka auttaa käymään läpi kaikki keskeiset asiat ja miettimään, mitä asiakirjoja on tarpeen tehdä. Tämä on erityisen tärkeää, jos perheessä on alaikäisiä lapsia tai yrittäjällä on merkittäviä yritys- omaisuuksia, Koivula korostaa. On myös hyvä huomata, että asiakirjat on käytävä läpi ja tarvittaessa päivitettävä säännöllisin väliajoin ja että niitä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näin voit jatkaa yrittämistä rauhallisin mielin tietoisena siitä, että olet varautunut elämän yllättäviin käänteisiin. Jos puolisot ovat pyörittäneet yritystä yhdessä ja leski haluaa jatkaa yritystoimintaa yksin, toisen puolison osuus voidaan testamentata hänelle ja hän voi jatkaa toimintaa omissa nimissään. Muussa tapauksessa mahdollisesti puolikas yritysomistus (tai muu osuus) joudutaan esimerkiksi kierrättämään rintaperillisten kautta ja leski joutuu ostamaan vainajan osuuden omilta lapsiltaan. Lisäksi hyvin laadittu testamentti tukee verosuunnittelussa ja auttaa pienentämään perintöveroja. 2. SUKUPOLVENVAIHDOSASIAKIRJAT. Muita tärkeitä asiakirjoja ovat esimerkiksi sukupolvenvaihdosasiakirjat, kuten lahja tai lahjanluonteinen kauppa.
16 YRITTÄJÄNAINEN Hyötytietoa yrittäjälle Moni yrittäjänainen saattaa kamppailla esiintymisjännityksen kanssa, kun on esiinnyttävä omana itsenään, olipa kyseessä sitten puheenvuoro verkostoitumistapahtumassa tai oman yrityksen palveluiden esittely suurelle yleisölle. Jopa kokenut esiintyjä saattaa hermoilla lavalle astumista, sanoo laulunopettaja ja äänenkäytön kouluttaja Elina Hjelt. Esiintymisjännitys nimittäin on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. "Vaikka olen itse tehnyt uraa esiintyjänä ja kouluttajana yli 20 vuotta, minua jännittää silti. Se ei katoa mihinkään." Onneksi on olemassa keinoja, joilla jännitystä voi hallita ja joiden avulla voi jopa oppia nauttimaan esiintymisestä. Näillä vinkeillä jokainen voi voittaa esiintymisjännityksen, Hjelt lupaa. 1. HARJOITTELE ETUKÄTEEN Mitä enemmän treenaat, sitä varmemmaksi olosi tunnet. Tämä neuvo pätee kaikkeen esiintymiseen – olipa kyseessä puhe, esitelmä tai lauluesitys. "Harjoittele ja osaa asiasi niin hyvin, että voisit esittää sen vaikka unissasi", Hjelt neuvoo. Kannattaa myös suunnitella esiintyminen ennakkoon alusta loppuun asti, kuten miten saavut lavalle ja miten aloitat puheesi. Näin tunnet hallitsevasi tilannetta ja varmistat, että ensivaikutelma on tehokas. 2. KIINNITÄ HUOMIOTA HENGITYKSEEN Hengitys on avainasemassa esiintymisjännityksen hallinnassa. Moni hengittää liian pinnallisesti, mikä saattaa johtaa hyperventilaatioon ja jopa paniikkitilaan. "Hengitä vähemmän, älä enemmän", Hjelt vinkkaa. Hän suosittelee hengittämään mahdollisimman pitkään ulos puhaltamalla ja sitten antaa ilman virrata rennosti nenän kautta takaisin keuhkoihin luonnollisesti ja rauhallisesti niin, ettei ilmaa tarvitse varsinaisesti vetää sisään. Kun tunnet kehosi toiminnan, pystyt hallitsemaan paremmin jännitystä ja välttämään esimerkiksi äänen värisemistä. 3. TUTUSTU ESIINTYMISPAIKKAAN JA VÄLINEISTÖÖN ETUKÄTEEN Jännitystä voi vähentää myös huolellisella ennakkovalmistautumisella. Tutustu esiintymispaikkaan ja varmista, että tunnet tilan ja tarvitsemasi tekniset laitteet. "Jos sinun pitää puhua mikrofoniin, harjoittele sitä etukäteen. Moni meistä ei osaa käyttää mikrofonia ja jännittää siksi sitä suotta." Selvitä, miten äänentoisto toimii ja miltä tila näyttää tyhjänä. Tämä auttaa sinua tuntemaan olosi kotoisaksi ja vähentää jännitystä, kun tiedät, mitä odottaa. 4. PIDÄ HUOLTA NESTEYTYKSESTÄ "Kannattaa juoda vettä pitkin päivää, desi pari puolen tunnin välein aamusta alkaen. Näin keho on koko ajan nesteytetty eikä hirveä vessahätä iske juuri, kun pitäisi mennä lavalle", Hjelt sanoo. Muista lisäksi varata vesipullo esiintymispaikalle siltä varalta, että kurkku tuntuu kuivalta kesken puheen. Hengitä vähemmän Äänenkäytön kouluttaja Elina Hjelt neuvoo, miten pääset eroon esiintymisjännityksestä. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVA MARKO NEVANPERÄ Esiintymisjännitys on luonnollinen tunne, eikä sitä tarvitse pelätä. Hermoilu kertoo siitä, että asia on merkityksellinen. On myös hyvä muistaa, että esiintyminen on taito, jota voi kehittää – ja pieni jännitys voi jopa parantaa suoritusta. "Kun hyväksyt jännityksen osana esiintymistä, se ei enää hallitse sinua", Hjelt tiivistää. Astu siis rohkeasti yleisön eteen. Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet!
17 YRITTÄJÄNAINEN Yleisen arvonlisäverokannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin nostattaa tunteita pienyrittäjien keskuudessa. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT TIIU KAITALO Pää on pidettävä kylmänä Yleinen arvonlisävero nousi syyskuun alussa 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Alennettuja 14 ja 10 prosentin verokantoja muutos ei koskenut, joten esimerkiksi ruoan arvonlisävero ei kiristynyt. Makeisten arvonlisävero tosin nousi 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin. Korotusten on arvioitu tuovan valtion kirstuun noin miljardin euron tuotot. Korotus aiheuttaa huolta etenkin käsityö- ja työvoimavaltaisilla aloilla toimivien pienyrittäjien keskuudessa. "Puolentoista prosenttiyksikön korotus ei tavallaan ole suuri, mutta kun otetaan huomioon, että arvonlisäverokanta oli Suomessa huikean korkea jo aiemminkin, niin onhan se kieltämättä aika jäätävää, varsinkin meidän kaltaisillamme käsityövaltaisilla aloilla. Tunteja työn tekemiseen on kuitenkin vain rajallinen määrä", kampaamoalan yrittäjänä 17 vuotta toiminut Riikka Forss sanoo. "Keräämme jatkossa siis yli viidenneksen hinnasta suoraan valtiolle", hän toteaa. PAKKO NOSTAA HINTOJA Salon RF -kampaamoa Lahdessa pyörittävän Forssin mukaan ainoa ratkaisuvaihtoehto on ollut siirtää korotus suoraan hintoihin. Edunvalvonta
18 YRITTÄJÄNAINEN "Aika näyttää, miten se vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen." Forss on kaikesta huolimatta varovaisen optimistinen ja toivoo, että vaikutus liiketoimintaan on minimaalinen. "Muutos on kuitenkin pieni, hinnat nousivat vain euron tai kaksi." Kuluttajakäyttäytymisen muutos huolestuttaa myös Marika Halttusta, joka on kauppiaana lahtelaisessa vaateliike Moremixissä. "Minulla on pelokas fiilis siitä, miten korotus vaikuttaa asiakkaiden ostovoimaan", Halttunen sanoo. Vaatekauppa on ollut muutenkin ongelmissa jo pitkään. Toimintaa on vaikeuttanut muun muassa niin kutsuttu "skimpflaatio": materiaalien laatu heikkenee, mutta hinnat nousevat. Ilmiö on vastaava kuin elintarvikkeista tuttu "shrinkflaatio", jossa esimerkiksi karkkipussit kutistuvat kutistumistaan, mutta hinnat nousevat tai vähintäänkin pysyvät samana. Nyt arvonlisäveron korotus aiheuttaa hinnoittelustrategiaan lisähaasteita. VAIHTOEHTOJA EI OLE Marika Halttunen ei näe vaihtoehtoja hintojen nostamiselle. Marginaalit ovat niin pieniä. "Isommissa taloissa on enemmän joustavuutta. Meillä ei ole välikäsiä, joten kustannusten nousu oli joko otettava omalle kontolle tai siirrettävä asiakkaiden maksettavaksi." Myös Riikka Forss siirsi alv-korotuksen kampaamonsa hintoihin välittömästi. "Olen nostanut hintoja hyvin maltillisesti vuosien varrella, erityisesti leikkausten osalta. Tämä arvonlisäveron korotus ei kuitenkaan jättänyt minulle valinnanvaraa. Hintoja oli pakko tarkistaa", Forss sanoo. Pientä helpotusta huoleen ovat yllättäen tuoneet asiakkaat, jotka alkoivat kysellä jo alkuvuodesta, miksi Salon RF:n hinnat eivät olleet kallistuneet yleisen kustannustason noususta huolimatta. Forss odottaakin asiakkailtaan ristiriitaisia reaktioita. "Useimmat varmasti ymmärtävät, että korotus oli väistämätön, sillä valtiokin nosti joka tapauksessa omaa osuuttaan. Mutta kyllähän asiakkailla jossakin vaiheessa tulee maksukatto vastaan ja he joutuvat vähentämään kuluttamista, koska rahat eivät vain riitä." Halttusen ajatukset kulkevat samoja ratoja. "Jossain se raja menee kuluttajillakin. Tämä on sitten se mistä säästetään. Suomalaiset eivät muutenkaan ole varsinaisesti mitään vaatteilla pröystäilijöitä." KASSAKONE EI TAIVU DESIMAALEIHIN Kun tätä haastattelua kesällä tehtiin, Forssia mietitytti eniten, miten liikkeen alkuajoista asti käytössä ollut kassakone selviytyy muutoksesta, kaikki kassajärjestelmät kun eivät pysty käsittelemään desimaalilukuja. "Aika monella saattaa tulla korotuksen myötä kassakoneen tai kassajärjestelmän uudistus, ja se voi maksaa tuhansia euroja. Tällainen ulkopuolelta tuleva pakollinen uudistusvaatimus tuntuu ahdistavalta", Forss sanoi. "Kassajärjestelmämme on 15 vuotta vanha, enkä ole varma, miten se käsittelee desimaalilukuja. Jossain vaiheessa oli ilmassa, että muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Siksi lopullinen aikataulutus yllätti. Valtio osaa halutessaan olla kaikkea muuta kuin jäykkä ja hidas liikkeissään", Halttunen totesi tuolloin. Hän myöntää, että mitään positiivista tilanteesta on vaikea löytää. "Pää kylmänä on oltava ja otettava päivä kerrallaan. Mitään laajennuksia tässä ei tosiaankaan voi suunnitella." Marika Halttunen • Syntynyt vuonna 1968. • Moremix Fashion Oy on perustettu vuonna 2012. • Yrityksen päätoimiala on tekstiilivalmisteiden tukkukauppa. Se tarjoaa yksilöllistä tyylikkyyttä ja laadukkaita materiaaleja kaiken kokoisille naisille Lahden Rautatienkadulla. Riikka Forss • Syntynyt vuonna 1979. • Salon RF on perustettu vuonna 2007. • Salon RF on lahtelainen parturi-kampaamo, jossa tehdään monipuolisesti alan töitä yli 20 vuoden kokemuksella. Edunvalvonta
19 YRITTÄJÄNAINEN Hallituksen päätös leikata kotitalousvähennystä huolestuttaa oululaista siivouspalveluyrittäjää Annukka Kääriäistä. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT TUULI NIKKI Kotitalousvähennys on ollut kasvun moottori Annukka Kääriäinen • Syntynyt vuonna 1976. • Pro-Kaks Oy on vuonna 2006 perustettu perheyritys. • Yrityksellä on kaksi aputoiminimeä: Meri-Lapin keskuspesula ja ProKaks Kotityöpalvelut Edunvalvonta
20 YRITTÄJÄNAINEN pesulaan. Siivouspalvelu työllistää yrittäjän lisäksi kymmenen työntekijää ja pesula 27 henkilöä. Liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa. Vaikka kotisiivouksen osuus siitä on vain puolisen miljoonaa, kotitalousvähennyksen merkitys on yrittäjälle suuri. "Vähennys ei ole kaikille ratkaiseva, mutta monella se helpottaa ostopäätöstä huomattavasti", Kääriäinen toteaa. Kotisiivouspalveluiden asiakkaat ovat pääosin vanhuksia, työssäkäyviä aikuisia ja sosiaalitoimen asiakkaita. Lähes kaikki maksavat palvelun itse. Vähennys auttaa erityisesti heitä, jotka käyttävät sitä säännöllisesti. "Jos oikea tarve siivoukselle olisi kerran kuussa, vähennyksen ansiosta monet ottavat palvelun kahden tai kolmen viikon välein", Kääriäinen sanoo. Hän uskoo, että vähennyksen leikkaaminen voi johtaa pimeän työn lisääntymiseen. "Kotitalousvähennyksen alkuperäinen ajatus oli kitkeä harmaata taloutta, mutta nyt se ajatus vesittyy." Pro-Kaks tarjoaa asiakkailleen myös mahdollisuuden maksaa palveluseteleillä, mutta niiden käyttö on kotisiivouksessa vähäistä. "Oulun alueella kuukausisiivousseteli on 40 euroa, eikä sillä käytännössä saa mitään", yrittäjä kritisoi. Hän kokee, että palvelusetelijärjestelmä tulisi uudistaa perusteellisesti ja miettiä, miten se voisi aidosti palvella loppuasiakasta paremmin. Huolta herättävät myös jatkuvat muutokset, jotka vaikeuttavat toiminnan ennustettavuutta. Kääriäinen toivookin, että kotitalousvähennyksen vaikutuksista tehtäisiin pitkäjänteisestä tutkimusta. "Olisi tärkeää saada kunnollista, tutkittua tietoa siitä, miten vähennys vaikuttaa ostokäyttäytymiseen ja työllisyyteen. Nyt meiltä puuttuu data, emmekä voi verrata tilannetta mihinkään. Se vaikeuttaa päätöksentekoa", Kääriäinen toteaa. Kotitalousvähennys on siivouspalveluyritykselle elintärkeä, sillä se madaltaa ostokynnystä ja tuo vakautta liiketoimintaan. Ilman vähennystä moni asiakas harkitsisi tarkemmin säännöllisen siivouspalvelun ostamista, mikä vaikuttaisi palveluiden kysyntää vähentävästi ja vaarantaisi alan työpaikat. Oululaista Pro-Kaks-siivouspalveluyritystä runsaat viisitoista vuotta pyörittänyt Annukka Kääriäinen on nähnyt omin silmin, kuinka kotitalousvähennys houkuttelee uusia asiakkaita ja tukee kasvua. "Kun kokeilu korotetusta kotitalousvähennyksestä vuonna 2022 alkoi, palkkasimme viisi uutta työntekijää. Jos katsoo suoraan lukuja, vähennys on ollut kasvun moottori", Kääriäinen kertoo. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä on kolmen vuoden ajan saanut tehdä korotettua kotitalousvähennystä. Vähennyksen enimmäismäärä on ollut 3 500 euroa henkilöltä, ja työn osuudesta on saanut vähentää 60 prosenttia, palkoista 30 prosenttia. Ensi vuoden alussa tilanne muuttuu merkittävästi, kun hallituksen kotitalousvähennykseen kohdistuva leikkauspäätös astuu voimaan. Jatkossa työstä saa vähentää 35 ja palkasta 13 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä laskee 1 600 euroon, ja omavastuu puolestaan nousee 150 euroon. Siivouspalveluyrittäjää päätös huolestuttaa. Ensireaktio leikkausuutiseen oli järkytys. Kääriäinen sanoo ymmärtävänsä säästötarpeen, mutta vähennyksen enimmäismäärän pudottaminen 1 600 euroon on hänen mielestään suuri takaisku. "En tiedä, ketä tämä palvelee. Raja on vedetty niin alas. Erityisesti mietin, miten päätös iskee pienituloisiin ja ikääntyneisiin asiakkaisiin." Pro-Kaks on perheyritys, jonka toiminta jakautuu kahteen osaan: Oulun alueella tarjottaviin kotisiivouspalveluihin ja Keminmaassa sijaitsevaan Edunvalvonta
21 YRITTÄJÄNAINEN Pienissä yrityksissä jokainen poissaolo näkyy ja tuntuu. Helsinkiläisyrittäjä Mari Laaksonen toivoo, että valtio ottaisi suuremman vastuun sairaan lapsen hoitokustannuksista. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT SONJA LAHTINEN Sairaan lapsen hoitokulut ovat kohtuuton taakka pienille yrityksille Mari Laaksonen • Syntynyt vuonna 1975 • CleanMarin Oy on perustettu toiminimenä vuosituhannen vaihteessa. Osakeyhtiö siitä tuli vuonna 2003. • CleanMarin tarjoaa yrityssiivouspalveluja, kotiapua ja erikoispuhdistuksia sekä nosturipesua yhteistyössä JanneNiska Oy:n kanssa. Edunvalvonta
22 YRITTÄJÄNAINEN Vuosituhannen vaihteesta yrittäjänä toimineen Mari Laaksosen puhtauspalveluyritys CleanMarin Oy on vuosien varrella työllistänyt niin nuoria kuin varttuneempiakin naisia. Hän on nähnyt aitiopaikalta, miten haastavaa perhe-elämän ja työn yhdistäminen voi olla. Yrittäjää itseään koettelevat erityisesti lasten sairastumisesta aiheutuvat kustannukset. "Lapset ovat valtava rikkaus, ja me tarvitsemme lisää lapsia tähän maahan, sillä heissä on tulevaisuus. On silti täysin kohtuutonta ja epäreilua, että työnantaja joutuu maksamaan tekemättömästä työstä", helsinkiläinen Laaksonen sanoo. Kun alle kymmenvuotias lapsi sairastuu, vanhemmalla on lain mukaan oikeus saada enintään neljän työpäivän tilapäinen hoitovapaa lapsen hoitoa tai hoidon järjestämistä varten. Vapaan ehdot – kuten palkallisten päivien määrä – määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaan. Naisvaltaisilla aloilla kustannus voi nousta suureksi. Juuri tämä on Laaksosen mukaan erityisen ongelmallista. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Puolet kustannuksista syntyy tilapäisen hoitovapaan palkkakustannuksista. "Miksi juuri äitien työnantajien pitäisi kantaa vanhemmuuden kustannukset? Raskaus ei ole työperäinen sairaus eikä työstä aiheutuva kustannus", Laaksonen pohtii. Pienessä yrityksessä, jossa on vain muutama työntekijä, sairaan lapsen hoitopäivät voivat pahimmillaan aiheuttaa huomattavia taloudellisia paineita. "Kun työntekijä on poissa, työt pitää järjestellä uudelleen. Jos poissaolo kestää pidempään, joudumme usein palkkaamaan sijaisen, mikä tuo taas lisää kustannuksia rekrytoinnin ja koulutuksen muodossa. Tämä kaikki maksaa vuodessa tuhansia euroja." Sairauspoissaolot voivat vaikuttaa koko yrityksen toimintaan. "Muut työntekijät joutuvat venymään, ja yrittäjä itse tekee usein osan poissaolevan työntekijän töistä." Laaksonen näkee perhevapaauudistuksen tervetulleena, mutta muistuttaa, että kustannusten tasaamisessa on vielä paljon tehtävää. "On tärkeää, että perhevapaita jaetaan tasaisemmin molempien vanhempien kesken, sillä edelleen se on useimmiten äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta. Tämä näkyy myös meidän yrityksessämme. Todellista tasa-arvoa työelämässä ei saavuteta ennen kuin kustannukset jaetaan oikeudenmukaisemmin." Erityisesti pien- ja mikroyrittäjät ovat tilanteessa haavoittuvaisia, sillä niillä ei ole mahdollisuutta kerätä varakassaa poissaolojen varalle, varsinkaan yrityksen alkuvaiheessa. "Järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että nämä kustannukset jaettaisiin tasaisemmin koko yhteiskunnan kesken. Perhe on tärkeä, mutta niin on myös yritystoiminnan jatkuvuus. Kustannusten jakaminen oikeudenmukaisemmin hyödyttäisi meitä kaikkia", Laaksonen toteaa. Edunvalvonta
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==