9 Aika kuluu nopeasti, ainakin taaksepäin katsottaessa. Suomen jäsenyys EU:ssa alkaa olla yhden viljelijäsukupolven mittainen. Joka vuosi saan vähemmän puheluita, joissa muistellaan kaihoisasti vanhoja hyviä aikoja. Laskelmat ja ennusteet 1990-luvun alussa lupasivat maataloudelle tukalia aikoja. EU oli jo romauttanut maatalouden tuottajahintansa ja Suomella olisi sama edessä vielä ankarampana. Tänä päivänä voi sanoa, että maatalous on selviytynyt paremmin kuin arveltiin. Tähän toki riittää se, että tuotanto on säilytetty ja rakenne on kilpailukykyisempi. Tuottajien määrä on pudonnut ennusteiden mukaisesti. Jäsenyysvalmisteluissa tehtiin yksi johtopäätös ja politiikkalinjaus ylitse muiden. Suomen maatalouden rakenne oli jäänyt pahasti jälkeen Länsi-Euroopasta. Vakautta korostava politiikka oli estänyt tilojen kasvun. Rakennemuutoksen kiihdyttämisestä tuli uuden politiikan tavoite. Vauhdittavaa rakennepolitiikkaa tehtiin kahdella tapaa. Investointituet kannustivat ja tulotuet päätettiin maksaa leikkaamattomina myös suurimmille tiloille. Jälkimmäiseen periaatteeseen on toki myöhemmin tullut EU:n vaatimuksesta lieviä muutoksia. Viljelijät ovat noudattaneet kehotusta ja investoineet. Monet ovat onnistuneet, mutta uhrejakin on tullut. Aloitin oman MTK-urani vuoden 2005 alussa. Tuolloin järjestöä 30 vuotta EU:ssa – mitä seuraavaksi? repivät EU-jäsenyyden aikaansaamat alueelliset ristiriidat. Ilmeisesti pirullisen tilanteen kanssa on opittu elämään, koska alueriidat eivät enää näyttäydy jokapäiväisessä työssä. Toki asioille on myös tehty jotain. Tästä eteenpäin on selvää, että tulotukien määrä putoaa ainakin reaalisesti mitattuna. Rahapula vaivaa myös investointien tukemista. Ilmasto- ja ympäristötoimiin tarvitaan rahaa yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. 30-vuotta EU:ssa on hyvä paikka pysähtyä pohtimaan seuraavia kolmea vuosikymmentä. Itse näen muutostarpeen suhtautumisessa rakennemuutokseen. Jokainen, jolla paukut riittävät investoida ja kasvaa, saakoon siihen reilun mahdollisuuden. Miten valtiovalta ”pakottaa” alan investoimaan, onkin sitten toinen juttu. Mielestäni nyt on aika sekä investointi- että tulotukien porrastamiselle tilakoon mukaan. Kaikkein suurimmat investoinnit tehdään, jos niistä saada mittakaavahyötyjä. Vähän keskikokoa suuremmat tilat uhkaavat nykymenolla jäädä kuolemanloukkuun. Samalla investointien tukemista tulisi vahvistaa monipuoliseen maatilayrittämiseen tähtäävillä tiloilla. Maaseudun laajapohjaisen elinvoiman ylläpitäminen on entistä tärkeämpää. JUHA MARTTILA, MTK:N PUHEENJOHTAJA KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ MTK:n valtuuskunta on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ylin päättävä elin, joka kokoontuu säännöllisesti tekemään järjestön tärkeimmät päätökset ja linjaukset. Se kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa kevät- ja syyskokoukseen. Valtuuskuntaan kuuluu 55 MTK-liittojen nimeämää edustajaa ja 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa. Näiden lisäksi äänioikeus on MTK:n yhteisöjäsenillä, joita on tällä hetkellä neljä. Mhy edustajat nimeää MTK:n metsävaltuuskunta. Metsävaltuuskunnassa on edustettuna kaikki metsänhoitoyhdistykset ja myös SLC:n metsänhoitoyhdistysten edustajat. Metsävaltuuskunta tekee siis vain esityksiä MTK:n valtuuskunnalle, joka tekee lopulliset päätökset. Liittojen henkilövalinnat edustajistaan tekee kunkin liiton syyskokous. Tällä tavalla on turvattu se, että valtuuskunnan kokouksessa on edustettuna koko järjestömme jäsenkunta tasapuolisesti. Tänä syksynä kokousta odotetaan suurella mielenkiinnolla, koska järjestölle valitaan uusi 1. puheenjohtaja MTK johtokunnalle. Kokousta tulee varmasti seuraamaan puheenjohtajavaalin vuoksi useampi median edustaja. Viime vuosina kokouksen kulkua avataan lähes reaaliajassa järjestön nettisivujen kautta. Valtuuskunnan kokous päättää lopullisesti puheenjohtajavaalin toteutuksesta johtokunnan esityksestä vaalitavaksi. Käytäntönä on MTK:n valtuuskunta kokoontuu 26.-27.11.25 ollut, että lopulliseen valintaan tarvitaan yli puolet valtuuskunnassa käytössä olevista äänistä. Nyt kun ehdokkaita on tällä hetkellä viisi, voidaan olettaa, että tullaan käymään useampi vaalikierros, joka tekee valinnasta vielä erityisen mielenkiintoisen. On huomattava, että emme tiedä lopullista ehdokasmäärää, koska jokaisesta pitää tulla vielä virallinen esitys kokouksessa. Eli on teoriassa täysin mahdollista, että kokouksessa voisi tulla vielä lisää esityksiä tai jäädä joku nyt esillä olevista pois. Tällä kertaa valtuuskunnan kevätkokous nimesi valintatyöryhmän päätehtävänään kerätä ehdokkaita tätä tärkeää valintaa varten. Se on pyytänyt ehdokkaita kesän aikana, jotta he voivat ennen valtuuskunnan kokousta olla myös jäsenistömme kuultavana eri tilaisuuksissa ja tuoda näin omia näkemyksiään esille. MTK:n johtokunta on kuitenkin valtuuskunnan isojen linjausten käytännön toteuttaja, mutta totta kai järjestön 1. puheenjohtaja on usein se, joka järjestön kantoja pääsee tuomaan esille ja perustelemaankin. Odotamme siis kaikki tulevaa valintaa suurella mielenkiinnolla. Valtuuskunta on aina tehnyt viisaita päätöksiä jäsenistömme parhaaksi ja näin se tulee tekemään tälläkin kertaa! MATTI REHULA ASIANTUNTIJA, JÄRJESTÖTOIMINTA, MTK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==