30 KUVA: NIKLAS MAISI Syysvehnä suoraan kerääjäkasviin Nurmijärvellä viljelevä Maisi päätti kokeilla syysvehnän kylvöä suoraan italianraiheinän kasvustoon. Viime syksynä kaura puitiin, oljet korjattiin, ja raiheinä jätettiin kasvamaan. Parin viikon kuluttua lohkolle suorakylvettiin syysvehnä. – Sekä syysvehnä että italianraiheinä talvehtivat hyvin, Niklas kertoo. Rikkatorjunnassa Maisi kokeili Cortevan edustajan Aki Niemelän suosituksesta Broadwayta tavallista pienemmällä annoksella. Raiheinä otti nokkiinsa juuri sopivasti, syysvehnä sai tilaa ja rikkakasvitkin pysyivät kurissa. – Tavoitteena oli biomassan lisääminen ja ravinteiden sidonta sekä työ- ja siemenkustannusten säästö. Menetelmä tarjosi tavan saada kerääjäkasvi syysviljalle ilman rikkaharaa, Maisi summaa. SYYSVEHNÄ SAI KYYTIÄ JA KAVEREITA – ennakkoluulottomia viljelykokeiluita Uudellamaalla Viljelijät Niklas Maisi ja Tage Stam pitävät työnsä mielekkäänä kokeilemalla uutta. Maisi kylvi syysvehnän suoraan olemassa olevaan italianraiheinä kasvustoon, kun taas Stam kuritti keväällä syysvehnää lannoituksen ja kerääjäkasvin kylvön yhteydessä. Molemmissa kokeissa yhdistyi tavoite lisätä monimuotoisuutta ja saada viljelystä enemmän irti. Kuritusta syysvehnälle, kerääjäkasvia ja valkuaista Loviisassa luomutilaa viljelevä Stam laittoi syysvehnän koville kokeessaan, jossa kasvuston yli ajettiin kahdesti – ensin kylvökoneella ja sitten rikkaäkeellä. Tarkoituksena oli yhdistää lannoitus ja kerääjäkasvin kylvö yhteen ajokertaan, mutta lopulta ne tehtiin erikseen. –Yllätti, kuinka hyvin syysvehnä kesti vaikka saikin turpiin kahdesti. Kasvusto juroi pitkään, mutta puinnissa eroja ei enää näkynyt nollaruutuun verrattuna, Stam kertoo. Kokeen taustalla oli selkeä ajatus: pensottaa syysvehnää, lisätä maahan monimuotoisuutta ja nostaa valkuaistasoa. – On tärkeää, että syysvehnä on talvehtinut hyvin, jotta se kestää kurituksen, Stam toteaa. Lannoituksessa Stam hyödynsi täsmälannoitusta. Satelliittikuvien avulla Yara Bion lannoitemäärä vaihteli 200–400 kg/ha. Nollaruutu lopulta paljasti, miten kokeilu kannatti: – Nollaruudun sato oli 720 kg pienempi ja valkuainen 1,4%-yksikköä matalampi. Laskin, että 214 euron tonnihinnalla saan lannoitekulut katetuksi. Siinä ei ole huomioitu työkustannuksia, Stam kertoo. Miksi kokeilla uutta? –On kivaa kikkailla. Se motivoi enemmän kuin pelkkä suorittaminen vaikka kollegoilta tuleekin välillä hyvänmielistä vinoilua, Stam naurahtaa. Maisi myy hevosille heinää, ja lisäarvoa tuo uusi pikkupaalituote, joka syntyy puidessa sisältäen oljen ja raiheinän seosta. Tältä näytti Ceylon 28.4. keväisen lannoituksen jälkeen. Syysvehnä kylvettiin 22.9. viherlannoitusnurmen perään ja lannoitettiin ennen kylvöä naudan lietelannalla. Molemmat viljelijät seuraavat tarkasti, mitä maailmalla tapahtuu. Vinkkejä haetaan myös osallistumalla erilaisiin hankkeisiin. – Joku on aina kokeillut ennen sinua, joten tietoa varmasti löytyy. Kokeilut ovat osa ProAgrian vetämää Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla –hanketta, joka etsii lisää innokkaita viljelijöitä kokeilemaan uutta. –Voimme miettiä yhdessä, miten kokeilut voisi suorittaa, kannustaa hankkeen projektipäällikkö ja kasvintuotannon asiantuntija Marko Sairasalo, joka innostuu usein itsekin testaamaan uutta. Hankkeessa keskeisenä toimenpiteenä ovat viljelijäkokeiluiden lisäksi NSL arvostetut kenttäkokeet. Ota hanke seurantaan: SONJA KANKAANPÄÄ, PROAGRIA ETELÄ-SUOMI, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI KUVA: TAGE STAM Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla Parannamme uusmaalaisten viljelijöiden viljelyvarmuutta lisäämällä ja monipuolistamalla syyskylvöisten kasvien viljelyä, tarkentamalla panosten käyttöä ja lisäämällä osaamista. Hankkeen olennaisina toimenpiteinä ovat NSL syyskylvöisten kasvien kenttäkokeet sekä erilaiset viljelijäkokeilut ja näistä viestiminen. Hankeaika: 2025–2027 Toteuttajat: ProAgria Etelä-Suomi ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap yhteistyössä MTK Uusimaan ja SLF:n kanssa sekä Ruotsin neuvontajärjestön kanssa. Rahoittaja: Uudenmaan Ely-keskus
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==