17 vuotta sitten kun tilan tuotantosuunta muutettiin emolehmätuotantoon. Keskustelimme tilalla mm. maatilojen investoinneista ja niiden pitkistä maksuajoista sekä metsäkatoasetuksesta. Jeggarsin tilalla metsän kerrottiin olevan tärkeä osa tilan taloutta, kuten se on monella suomalaisella maatilalla. Tilalla oli siirrytty luomutuotantoon vuonna 2020 kun luomun hinta oli korkeammalla tasolla. Nyt tilalla pohditaan luomutuotannon jatkoa laskeneiden tuottajahintojen vuoksi. Keskustelussa nostettiin esiin myös tilan eläinten laiduntaminen, joka on biodiversiteetin kannalta tärkeää. Varsinkin Uudellamaalla, jossa eläintiloja on vähemmän erilaiset laidunnukseen liittyvä luontotyypit ovat käymässä harvinaisiksi. Tilalla keskusteltiin myös julkisista hankinnoista ja siitä, kuinka ulkomailta ostetaan tuotteita, joiden tuottaminen samoilla tuotantotavoilla olisi Suomessa laitonta. Jeggarsin tilalla mukana oli myös Vainion teurastamosta Henri Vainio. Hän kertoi pienteurastamoiden haasteista ja mahdollisuuksista. Ruokaviraston laskuttamat kulut ovat kasvaneet koko ajan ja pienemmät teurastamot lopettavat toiminnan. Isot teurastamot voivat toimia tehokkaasti, mutta niissä ei teurasteta esim. ylämaankarjaa tai lampaita. Huoltovarmuuden kannalta on riski, jos Suomessa olisi vain muutama suuri teurastamo. Byrokratia hankaloittaa yrityksen toimintaa ja kasvua. Teurastamolla olisi asiakkaita jonossa, mutta teurastamon luokituksen takia he eivät voi ottaa enempää eläimiä vastaan. Lihantuotantoon liittyen keskusteltiin myös siitä, kuinka lihaa pitäisi syödä vähemmän, mutta sen pitäisi olla kotimaista ja laadukasta lihaa. Keskusteluissa nousi esiin myös kuluttajien mielikuvat luomusta. Vaikka luomutuotteiden kuluttajahinnat ovat laskeneet, niin kuluttajien mielikuvat eivät ole muuttuneet ja luomu koetaan kalliimpana vaihtoehtona. Päivän toinen kohde oli Maatilapuoti, jossa nautimme lähiruokalounaan. Tilan emäntä Camilla Andersson kertoi tilasta ja heidän toiminnastansa. Kuulimme alkuun pienen katsauksen tilan historiaan, sillä Porkkalan luovuttamisesta Neuvostoliitolle oli kulunut vierailua edeltävänä päivänä 80 vuotta ja tila oli ollut luovutettavalla alueella. Kun tilalle oli päästy palaamaan takaisin, olivat pellot olleet täynnä rojua ja rakennukset huonossa kunnossa. Nykyään tilalla on 100 hehtaaria peltoa, jossa viljellään pääasiassa viljakasveja. Tilan suoramyynti aloitettiin ensin pienimuotoisesti, mutta pian siirryttiin omaan tilapuotiin. Puodissa on nyt myynnissä tuotteita noin 150 toimittajalta. Tilalla on lisäksi myös oma leipomo, jonka ruisreikäleipä voitti vuonna 2022 artesaaniruokakilpailun. Tilalla tehtiin omistajanvaihdos 90-luvulla. Sieltä lähtien maatalouden tuottavuus on laskenut ja kannattavuutta on paikattu muilla toimilla kuten tilapuodilla. Työtä tehdään rakkaudesta lajiin, mutta pitäisi maataloudella pystyä elämäänkin. Kuulimme tilan esittelyn jälkeen puheenvuorot MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkilta sekä SLC:n metsäasiamieheltä Anders Portinilta. Puheenvuoroissa käytiin läpi maankäyttöön liittyviä asioita kuten MRL uudistusta sekä lunastuslakia. Puheenvuoroissa nostettiin esiin mm. maanomistajien osallistumismahdollisuuden tärkeys kaavoitusprosesseissa sekä se, ettei kaavoituksella yritettäisi ratkaista kaikkea kuten luonnonsuojelua, sillä meillä on sitä varten asetettu lakeja. Lunastuslaista nostettiin esiin se, että laki on jo 50 vuotta vanha ja luotu täysin toisenlaiseen aikaan. Lunastuslaki tulee saada eteenpäin ja tuotua se vastaamaan nykyajan tarpeita. Keskusteluissa puhuttiin myös voimajohdoista, tuulivoimasta sekä aurinkopaneeleista. Päivän viimeinen kohde oli Köksträdgården. 3 vuotta sitten tilan emäntä sai tyttäreltään idean puutarhan perustamisesta. Tytär sekä hänen puolisonsa palkattiin vastaamaan puutarhasta, joten heidän ei tarvinnut ottaa riskiä yrityksen perustamisesta tai tehdä tilalla vielä sukupolvenvaihdosta. Puutarhassa kasvatetaan 45 erilaista lajiketta kasviksia ja kukkia, jotka myydään suoraan puutarhalta kuluttajille. Kuluttajat pääsevät itse korjaamaan satoa puutarhasta. Puutarhalla on merkattu hyvin mitä kasvia missäkin kasvaa, millainen kasvi on kyseessä ja miten sen sato korjataan. Käynti puutarhalla on kuluttajalle elämys ja he pääsevät näkemään mistä heidän ostamansa ruoka tulee ja miten sitä kasvatetaan. Keskustelussa nostettiin esiin mm. se, kuinka tärkeitä asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut ovat. On tärkeää, että kuluttajat pääsevät näkemään mistä ruoka tulee, sillä monet ovat irtaantuneista ruoantuotannosta. Päivän aikana päästiin käymään paljon mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheista. Tilaisuudet ovat erinomainen tapa vaikuttaa päättäjiin ja kertoa heille uusmaalaisten tuottajien asioista. Tulemmekin järjestämään kansanedustajatapaamisen myös tänä vuonna yhteistyössä SLC Nylandin kanssa. Juttu tapahtumasta tulee seuraavan vuoden lehteen. TEKSTI: MIRKA NIEMELÄ, JÄRJESTÖAGRONOMI, MTK-UUSIMAA KUVAT: MIRKA NIEMELÄ
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==