MTK-Uusimaan jäsenlehti 2025 LUNASTUSLAKI ON UUDISTUNUT, - maanomistajan eduksi MTK valitsee uuden puheenjohtajan Miksi tarvitsisin työterveyshuollon
2 TOIMITUS: PÄÄTOIMITTAJA MATTI PERÄLÄ TOIMITUSSIHTEERI FANNY KAASINEN JULKAISIJA: MTK-UUSIMAA LEHDEN TOTEUTUS: MERJA MINKKINEN/ PUNAMUSTA SISÄLTÖ- JA SUUNNITTELUPALVELUT PAINOPAIKKA: PUNAMUSTA KANNEN KUVA: FANNY KAASINEN TOIMINNANJOHTAJA MATTI PERÄLÄ 0400 316 115 JÄRJESTÖAGRONOMI MIRKA NIEMELÄ JÄRJESTÖAGRONOMIN SIJAINEN FANNY KAASINEN 050 512 3728 MTK-UUSIMAA SIMONKATU 6 A 18 00100 HELSINKI PUH. 020 413 2022 ETUNIMI.SUKUNIMI@MTK.FI SISÄLLYSLUETTELO uusimaa.mtk.fi Pääkirjoitus 3 Syksyinen tervehdys kaikille! 4 Kesäharjoittelijasta vanhempainvapaansijaiseksi 5 Monipuolinen matka hollantiin 6 Uudellamaalla sattuu joka vuosi öljyvahinkoja - viisi vinkkiä 8 30- vuotta EU:ssa – mitä seuraavaksi? 9 MTK:n valtuuskunta kokoontuu 26.-27.11.25 9 MTK valitsee uuden puheenjohtajan 10 Uudenmaan elinvoimakeskus 12 Säätiön asiamiehen esittely 13 Unelmien perässä eläintenhoitajaksi 14 Tullisodan tuoma epävarmuus kurittaa puumarkkinaa 15 Kansanedustajien vierailu Uusmaalaisilla tiloilla 17 Kuvia vuoden tapahtumista 18 MTK:n toimihenkilöpäivät 2025 20 Digilomitus-hanke tuo lisää digitaalisuutta lomituspalveluihin 21 Maatilavierailut rikastuttavat kouluopetusta 22 Terveiset Uudenmaan ELY-keskuksesta 23 MTK:n jäsenenä saat rahanarvoisia etuja 24 Miksi tarvitsisin työterveyshuollon? 25 Tuottajaorganisaatiolla markkinat haltuun - MTK:n Tuovi-hankkeelta tukea tekemiseen. 26 Maasta elinvoimaa – Uudenmaan viljelijöiden maaseudun tulevaisuutta rakentamassa 27 Kohti yhteistä tulevaisuutta 28 Viljelijästä välitetään Melan varhaisen tuen palvelussa 29 Syysvehnä saa kyytiä ja kavereita 30 Lunastuslaki on uudistunut – maanomistajan eduksi 31 Omistajavaihdoshankkeet jatkuvat – Boosti Uusimaa-Nyland kasvoi Megaboostiksi 32 Manuilla monipuolista toimintaa peruspirtelöistä ruokastrategiavaikuttamiseen 33 Lomamökit 34 MTK Uusimaan johtokunta 2025 34 Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 35
3 MATTI PERÄLÄ PÄÄKIRJOITUS MTK-Uusimaan sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 1. päivänä joulukuuta 2025. Kokouspaikka ja -aika löytyy alla olevasta linkistä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§:n syyskokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Kokouksen yhteydessä tarjoillaan lounas. Ilmoittaudu kokoukseen: https://uusimaa.mtk.fi/-/syyskokous2025 Tervetuloa! Uuden aikakauden kynnyksellä Vuoden käännyttyä syksyyn ovat katseet kohdistuneet sadonkorjuuseen – millainen satokausi lopulta oli ja mitä siitä jäi käteen. Johtokunnan puheenjohtajan esille nostama aikainen kevät vaihtui kylmään ja sateiseen alkukesään, mikä heikensi kevätviljojen satotoiveita, kun taas syysviljat näyttäytyvät tänä vuonna onnistuneempina. Satokasvien monipuolisuus on jälleen osoittanut arvonsa niin tuotannon kuin ajankäytön hajauttajana. Keväällä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ilmoitti jäävänsä pois MTK:n johtokunnasta, mikä herätti laajaa keskustelua järjestön tulevaisuudesta ja puheenjohtajaehdokkaista. Syksyn alueelliset tilaisuudet tarjoavat jäsenille mahdollisuuden kuulla puheenjohtajaehdokkaiden näkemyksiä ja esittää kysymyksiä – lähin tällainen tilaisuus järjestetään Lahdessa Jokimaan ravikeskuksella 30.10.2025 MTK:n peltokasviseminaarin yhteydessä. Syksy on tuonut muutoksia myös MTK-Uusimaan toimistoon: kesäharjoittelija Fanny Kaasinen siirtyi järjestöagronomi Mirka Niemelän vanhempainvapaan sijaiseksi. Lisää Fannystä voit lukea lehden sivulta 5. Marraskuussa järjestettävä MTK:n syysvaltuuskunnan kokous (26.–27.11.2025) merkitsee Marttilan aikakauden päättymistä. Hän on ollut paitsi järjestön kasvot, myös keskeinen vaikuttaja suomalaisessa maatalouspolitiikassa, seuraten alan sopeutumista EU-jäsenyyteen, rakenteen vahvistumista ja viljelijöiden rohkeita investointeja. Valtuuskunnassa valitaan MTK:n johtokunnalle uuden puheenjohtajan lisäksi koko puheenjohtajisto – valinnoista lisää lehden sisäsivuilla. MTK:n puheenjohtajan tehtävästä kilpailee useita ehdokkaita eri puolilta Suomea. Syksyn alueelliset tilaisuudet antavat jäsenille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti järjestön tulevaisuuden suuntaan tutustumalla ehdokkaiden näkemyksiin ja tavoitteisiin. Tiedossa olevista ehdokkaista kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä. Lehdestä löytyy myös monipuolinen kattaus ajankohtaisia aiheita. Mukana on MTK-Uudenmaan, MTK Hämeen, MTK-Kaakkois-Suomen ja SLC Nylandin hankkeiden yhteinen matkakertomus Hollannista, viisi vinkkiä öljyvahinkojen ehkäisyyn sekä katsaus tulevan Uudenmaan elinvoimakeskuksen toimintaan. Lehdestä löydät myös säätiön uuden asiamiehen Elmeri Niemisen terveiset, MTK-Uudenmaan stipendiaatin Taru Nurmen uratarinan sekä katsauksen tullisodan vaikutuksiin puumarkkinoilla ja koosteen MTK-Uudenmaa ja SLC Nylandin Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirin kansanedustajille järjestämästä tilavierailusta. Digitalisaation kehitys näkyy Digilomitus-hankkeessa, ja maatilavierailut koulujen opetuksessa kertovat yhteistyöstä nuorten kanssa. Lisäksi esillä ovat ELY-keskuksen terveiset, jäsenedut ja työterveyshuollon vinkit sekä MTK:n Tuovi-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet tuottajaorganisaatioille. Maatalous kohtaa lähivuosina epävarmuuksia: EU:n komission kesällä julkistama budjettiluonnos tulevalle rahoituskaudelle 2028–2034 ennakoi tukileikkauksia, geopoliittiset kriisit niin idässä ja lännessä haastavat suomalaista sopimusyhteiskunta-ajattelua ja markkinoiden heilahtelut vaikuttavat suoraan viljelijöiden arkeen. Silti tulevaisuuteen on syytä suhtautua toiveikkaasti. Osaavat viljelijät, sitoutunut jäsenistö ja uudistuva järjestö luovat vahvan perustan suomalaiselle ruoantuotannolle ja koko yhteiskunnan huoltovarmuudelle. Yhteistyöllä haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Hyvää syksyä kaikille lukijoille toivottaen! MATTI PERÄLÄ , PÄÄTOIMITTAJA
4 SYKSYINEN TERVEHDYS KAIKILLE! Liiton syyskokouksessa sain mandaatin jatkaa liittomme luotsaamista tänäkin vuonna, kiitos siitä kaikille. Tähän vuoteen onkin jo mahtunut jos jonkinlaista asiaa ja käännettä maatalouden ja edunvalvonnan saralla. Talven loppuminen alkuvuodesta kuin seinään yllätti, kuten myös kevään yritys saapua ennätysaikaisin. Myös valtuuskunnan kevätkokouksessa saatiin kuulla yhden aikakauden päättymisestä, kun Juha Marttila ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä Keskusliiton 1. puheenjohtajaksi tulevana vuonna. Aloitimme samaan aikaan valmistelemaan kevään kylvötouhuja ja tulevaa puheenjohtaja valintaa, joka tehdään nyt syksyn Valtuuskunnan kokouksessa. Sateet kuitenkin siirsivät ennätysaikaisen kevään tavanomaiseksi tai jopa hieman myöhäiseksi osalla alueestamme. Alkukesän sää oli kuitenkin erinomainen viljojen kehitykselle ja kaikki näytti oikein hyvältä ennen kuin sateet sitten vesittivät suuret satotoiveet. Aivan kuten Eu-politiikassakin, toiveet olivat korkealla, kun kuultiin komissaari Hansenin maatalousvisiosta. Ruoka nostettiin tärkeäksi osaksi EUn kilpailukykyä, vientiä ja huoltovarmuutta. Maa- ja metsätalouden piti olla tärkeässä roolissa ilmasto- ja ympäristöongelmien voittamisessa. Mutta kun vihdoin päästiin puhumaan rahasta, jota kaiken toteuttamiseen tarvittaisiin, niin visio veti vesiperän. Edes vanhaa tasoa ei voitaisi rahoituksessa säilyttää, vaan rajuja leikkauksia tukiin on tulossa, niin Eussa kuin mahdollisesti kansallisestikin. Sateet myös vaikeuttivat kasvinsuojelua ja hellejakso verotti muuten hyvien syysviljojen jyväkokoa ja hehtolitrapainoa. Vaikka kevätviljojen puinnit ovat vasta aluillaan, voitanee yhteen ääneen todeta, että syyskasvit olivat tämän vuoden parhaimpia kasveja. Sään vaihteluiden lisäksi kuitenkin kesään mahtui kaikenlaisia tapahtumia eri yhdistysten alueella. Jo perinteeksi muodostuneita, perinteisiksi toivottavasti muodostuvia, mutta myös uusiakin. Yhdessä tekeminen yhdistää jäseniä, vaikka ajat ovat haastavia. Tuleva syksy on monella tapaa jännittävä. Aina jännitetään säätä, mutta nyt myös jännitetään syksyn valtuuskunnan kokousta ja sitä, kuka järjestöämme luotsaa tulevaisuudessa. Kisasta on tulossa tiukka, sillä jokaisella meistä on oma näkemys siitä, millaista johtajaa järjestömme tällä hetkellä tai tulevaisuudessa kaipaa, mitä osa-alueita kukin liitto ja niiden valtuuskuntaedustajat painottavat valinnan edessä. Kisaan on ilmoittautunut tällä hetkellä viisi erilaista kisaajaa, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja näkemyksensä. Puheenjohtajakandidaatit kiertävät esittäytymässä loka-marraskuun aikana ehdokastilaisuuksissa ympäri Suomen. Meitä lähin tilaisuus järjestetään lokakuun lopulla Lahdessa. Tulkaahan sinne esittämään kiperiä kysymyksiä ehdokkaille! Eikä tässä vielä ollut edes kaikki! Meillä liitossakin on tulossa pieniä muutoksia toimihenkilöihin, sillä järjestöagronomimme Mirka jää ansaitusti vanhempainvapaalle ja tälle ajalle olemme valinneet uuden toimihenkilön toimistolle. Toivottavasti nähdään syksyn kiireiden jälkeen kokouksissa! AIJA KALEK, PUHEENJOHTAJA, MTK-UUSIMAA Haluatko vaikuttaa? Tule mukaan MTK:n valiokuntatyöhön! MTK:n eteläiset liitot hakevat nyt jäseniä yhteisiin valiokuntiin ja verkostoihin. Valiokuntatyö tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin, tuoda esiin omaa osaamistasi ja olla mukana kehittämässä maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta. Jos tunnet paloa vaikuttamiseen, tämä on tilaisuutesi! Valiokuntapaikkoja on tarjolla monipuolisesti eri aihealueilta, ja mukaan voi hakea helposti verkossa: https://www.lyyti.fi/questions/9195eb0da1 Lisää valiokuntavaikuttamisesta voit lukea viime vuoden jäsenlehdestä sivulta 6: https://proofer.faktor.fi/epaper/UM2024/6/#zoom=true
5 MTK-Uusimaan kesäharjoittelijana pääsin tutustumaan järjestötoiminnan arkeen pintaa syvemmältä. Työtehtävät veivät kesän aikana niin toimistolle kuin kentälle, ja erityisesti mieleen jäivät keskustelut jäsenistön kanssa eri puolilla Uuttamaata. Juuri nämä kohtaamiset toivat työhön merkityksellisyyttä ja konkretiaa, oli ilo kuulla jäsenten ajatuksia ja kokemuksia suoraan heiltä itseltään. Olen kotoisin Pornaisista ja nykyään asun Järvenpäässä, joten Uusimaa on minulle monella tapaa tuttu. Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa, ja järjestötoiminta on ollut osa elämääni jo opiskelijajärjestöjen kautta. Kun MTK-Uusimaan harjoittelupaikka tuli alkuvuodesta hakuun, kiinnostuin heti, ja onneksi hain! Aloitin työt toukokuun lopussa ja pääsin heti mukaan toimintaan. Yksi kesän suurimmista työtehtävistäni on ollut tämä käsissäsi oleva lehti. Lehden tekemisestä minulla on hieman aiempaa kokemusta, mutta tässä mittakaavassa kyseessä on ensimmäinen kokonainen lehti, jonka parissa olen työskennellyt. Seuraavilta sivuilta löydät useita minun kirjoittamiani juttuja – toivottavasti viihdyt niiden parissa! Kesän aikana opin valtavasti uutta niin maa- ja metsätaloudesta kuin järjestötyöstäkin. Työ on ollut monipuolista ja vaihtelevaa, ja on ollut hienoa päästä näkemään, kuinka paljon vaikuttamistyötä tehdään kulissien takana. Vaikka ulospäin järjestötoiminta saattaa Kesäharjoittelijasta vanhempainvapaasijaiseksi MTK-Uusimaalla RYPSI & RAPSI – KAIKKI KOTIINPÄIN: • Viljelykierto monipuolistuu • Hyvä esikasviarvo • Toimituspaikkoja ympäri viljelyaluetta • Kotimaiselle varma kysyntä • Tee kaupat oman tutun viljanostajan kanssa näyttäytyä tapahtumina ja tilaisuuksina, niiden taustalla tehdään jatkuvaa ja tärkeää työtä jäsenten edunvalvonnan eteen. Tämä kesä MTK-Uusimaalla on ollut antoisa ja opettavainen, ja ilo on sekin, että pääsen jatkamaan töitä vielä pidempään syksyllä, sillä aloitan liitossa vanhempainvapaasijaisena ja olen mukana toiminnassa myös tulevan vuoden ajan. Suuri kiitos koko liiton väelle ja jäsenille lämpimästä vastaanotosta, nähdään jatkossakin, moikataan kun tavataan! FANNY KAASINEN, JÄRJESTÖAGRONOMIN SIJAINEN, MTK-UUSIMAA
6 Aloitimme matkan Amsterdamista, missä meillä oli omaa aikaa kaupungilla sekä kanaaliristeily, jossa pääsimme tutustumaan kaupunkiin hieman erilaisesta näkökulmasta. Sieltä suuntasimme Rotterdamin Floating Farmille, eli kelluvalle maatilalle. Vuonna 2019 perustettu tila on omistajien kehittämä tutkimusprojekti, jossa selvitetään, miten tulevaisuudessa voitaisiin mahdollisesti tuottaa ruokaa vaihtoehtoisella tavalla. Kelluvan tilan ylimmässä kerroksessa asuu 40 lehmää, toisesta kerroksesta löytyy maitotankit sekä lannankäsittely. Alimmassa kerroksessa on vertikaaliviljelmä, juustojen kypsytystä ja sadeveden puhdistuslaitteet. Lehmät pääsevät navetasta siltaa pitkin laiduntamaan pienelle alueelle rannassa. Navettavierailun lisäksi pääsimme maistelemaan tilan maidosta valmisteltuja juustoja tilan myymälässä. Toisen päivän ohjelmassa oli pyöräretki Alblasserwaardin kanavamaisemissa. Vierailimme retken aikana Cowporation lihakarjaMONIPUOLINEN MATKA HOLLANTIIN – kohteita kelluvasta maatilasta sienten viljelyyn luolassa MegaBoosti -hakkeet järjestivät toukokuussa matkan Alankomaihin, jossa tutustuttiin maatalouteen ja tavattiin paikallisia tuottajia sekä edunvalvojia. Matkalle lähti yhteensä 34 innokasta matkaajaa. tilalla, jossa kasvatetaan limousineja sekä lampaita. Tilalla on oma myymälä ja verkkokauppa, jossa myydään sekä omia että muiden paikallisten tilojen tuotteita. Tällä alueella pellon hinta on keskimäärin yli 70 000 €/ha ja vuokrahinnat ovat noin 2 000–2 400 €/ ha! Toinen pyöräretken kohteista oli Kiderdjik’in tuulimyllyt, jotka ovat Alankomaiden suurin vanhojen tuulimyllyjen rypäs ja yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista. Sieltä jatkoimme Bij Booij juustolaan, missä pääsimme tutustumaan juustolan toimintaan sekä maistelemaan erilaisia juustoja. Heillä on 260 lehmän navetta, oma tilamyymälä sekä nettikauppa. Perhe on valmistanut goudajuustoja jo yli 300 vuoden ajan. Tilan toimintaa on kehitetty vuosien varrella ja uusimpana mukaan on tullut turismi sekä vanhan navetan vuokrattava juhlatila. Seuraavaksi vierailimme Keski-Hollantilaiselle lypsykarjatilalla. Tila toiminta aloitettiin 50 vuotta sitten kaarihallista, joka toimi navettana. Vuonna 1999 rakennettiin uusi navetta, jota laajennettiin 2009 kahden robotin navetaksi, jossa on nykyään 130 lypsävää sekä hiehoja. Suurin osa tilan pelloista on nurmea, lisäksi on hieman maissia. Tilan isäntä toimii paikallisessa vesiosuuskunnassa, sillä heidän tilansa sijaitsee 2 metriä merenpinnan alapuolella, joten vedensäätely alueella on tarpeen. Alueen pelloilla on 10-50 cm Tutustumassa Tuin de Es puutarhatilaan
7 kerros savea ja sen alla kymmeniä metrejä turvetta, joten rakentaminen vaatii paljon paalutusta eikä alueella voida käyttää isoja koneita peltotöissä. Tilakierroksen jälkeen pääsimme juttelemaan Hollannin nuorten tuottajien (NAJK) edustajan kanssa. Heillä on paljon samanlaisia huolenaiheita kuin Suomessakin tilojen jatkamisesta sekä tuottajien aktiivisuuteen liittyen. Seuraavan päivän ensimmäinen kohde oli Tuin de Es puutarhatila. Tilalla on puutarhatuotannon lisäksi sosiaalihuollon toimintaa. Tilalla työskentelee vanhuksia ja henkisistä haasteista kärsiviä henkilöitä vapaaehtoisina. Työskentelemällä tilalla he kokevat pääsevänsä takaisin osaksi yhteiskuntaa ja pääsevät kokemaan merkityksellisyyttä. Hollannissa on noin 1300 tilaa, joilla on sosiaalihuoltotoimintaa. Tila on oma luomusupermarketti, jossa myydään omien tuotteiden lisäksi paikallisia sekä ulkomaisia tuotteita. Tilan omistajuusmalli on normaalista poikkeava, sillä tilan omistajat järjestivät vuonna 2012 tilaa ostaessa osakeannin myymällä 250 osaketta. Osakkeenomistajien on mahdollista saada joko osinkoja tai osallistua yhteiselle sadokorjuuillalliselle. Suurin osa omistajista on valinnut osallistumisen yhteiseen ruokailuun. Kuulimme tilalla myös paikallisen tuottajajärjestön ZLTO:n edustajan esityksen Alankomaiden maataloudesta. Esityksessä oli paljon samoja haasteita kuin meillä Suomessa, mutta myös eroavaisuuksia. Heillä 10 vuoden sisällä 50 % tiloista tulee lopettamaan ja tilamäärä putoaa 25 000:een. Yksi heidän suurimmista huolenaiheistaan on se, miten tuotteille saada lisää hintaa, jotta korkeat kulut saadaan katettua. Katseet on suunnattu Euroopan markkinoille ja tuotteiden arvonlisän kerryttämiseen. Päivän toinen vierailukohde oli Natuurlijkt tomaat. Tilalla kasvatetaan kasvihuoneissa tomaatteja, kurkkua ja paprikaa. Tila aloitti 80 vuotta sitten eläintilana ja omistajan isä rakensi ensimmäisen kasvihuoneen. Nyt kasvihuonealaa on 30 000 neliötä. Tila siirtyi luomutuotantoon vuonna 2016. Tilalla työskentelee 7 henkilöä ympäri vuoden ja sesonkiaikoina palkataan lisätyövoimaa. Kasvihuoneiden lisäksi tilalla on 4,5 ha peltometsätaloutta, jossa kasvatetaan erilaisia pähkinä- ja hedelmäpuita sekä vihanneksia. Lisäksi heillä on liikuteltava kanala. Tila jatkojalostaa omia tuotteita esim. tomaattikastikkeiksi. Jatkojalostus alkoi alun perin kriisistä, kun Saksan raja suljettiin bakteeritaudin vuoksi ja tomaattien vienti pysähtyi. Tilalla on oma luomukauppa, jossa on omien tuotteiden lisäksi myynnissä paikallisia sekä ulkomaisia tuotteita. Päivän päätteeksi suuntasimme Bredan kaupunkiin, jossa osallistujilla oli mahdollisuus osallistua olutmaisteluun tai viettää vapaata aikaa kaupungilla. Retken viimeisenä päivänä suuntasimme Grotten van Kanne luolille Belgiaan. Siellä tutustuimme luolastoon, joka on syntynyt, kun kalliosta on louhittu kalkkikiveä rakennusmateriaaliksi. Pääsimme näkemään miten kalkkikivi on muodostunut ja miten sitä on aikoinaan louhittu. Pääsimme myös näkemään, miten luolissa kasvatetaan ruokasieniä. Luolastossa kypsytetään myös olutta, jota pääsimme maistelemaan kierroksen aikana. Luolavierailun jälkeen kävimme lounaalla Maastrichtissa, jossa meillä oli myös hetki aikaa tutustua kaupunkiin ennen kuin suuntasimme Düsseldorfiin, josta lensimme takaisin kotiin. Kokonaisuudessaan matka oli todella monipuolinen ja pääsimme näkemään ja kokemaan paljon neljän päivän aikana. Saimme myös osallistujilta hyvää palautetta matkasta. Hankkeessa on suunnitteilla vielä toinen ulkomaanmatka kesälle/syksylle 2026, joten kannattaa seurata hankkeen somekanavia ja uutiskirjettä! TEKSTI: MIRKA NIEMELÄ, JÄRJESTÖAGRONOMI, MTK-UUSIMAA KUVAT: MIRKA NIEMELÄ Tutustumassa Bij Booij juustolaan Kelluvan maatilan navettavierailu eskusteluja Hollannin nuorten tuottajien (NAJK) edustajan kanssa nuorten asioista.
8 Elämää nähnyt, jo vähän päältäkin ruostunut farmarisäiliö ei ole harvinainen näky maatilojen nurkilla. LähiTapiolan maatila-asiakkailla säiliöitä on arviolta 100 000. Useilla tiloilla niitä on vähintään kaksi: monella kolme tai neljä. – Käytännössä yksi tai useampi säiliö on kaikilla, jotka harjoittavat aktiivista viljelyä. Säiliö löytyy myös monen toimintansa lopettaneen tilan pihasta. Toimialueellamme Uudellamaalla sattuu joka vuosi säiliöistä aiheutuneita öljyvahinkoja. Meidän tietoomme tulee vain murto-osa vahingoista, sillä kaikista ei suinkaan ilmoiteta vakuutusyhtiöön, sanoo LähiTapiola Uusimaan myyntijohtaja Sari Eteläluoto. Farmarisäiliövahinkoja voidaan korvata maatilan laajan turvatason vakuutuksesta, jos vakuutustapahtuma on äkillinen ja ennalta arvaamaton ja vakuutukseen liittyviä suojeluohjeita on noudatettu. – Tyypillisiä tällaisia äkillisiä vahinkoja ovat traktorin tai siihen liitetyn työkoneen törmääminen säiliöön, Eteläluoto kertoo. Vanhan säiliön saa kuljettaa pois vain tyhjennettynä ja puhdistettuna Maatilojen maanpäällisiä farmarisäiliöitä ei koske lakisääteinen tarkastusvelvollisuus. Farmarisäiliölle voi kuitenkin olla tarkastusvelvoite ympäristöluvassa tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Myös vakuutusehtoihin liittyvissä suojeluohjeissa on säiliöitä koskevia ohjeita ja vaatimuksia. Jos suojeluohjeita ei ole noudatettu, vakuutuskorvausta voidaan alentaa tai evätä se kokonaan. – Vanhojen säiliöiden tarkastuttaminen ammattilaisella on enemmän kuin suositeltavaa. Säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet lisäävät merkittävästi öljyn varastoinnin turvallisuutta ja Uudellamaalla sattuu joka vuosi öljyvahinkoja – viisi vinkkiä vanhojen farmariöljysäiliöiden tarkastamiseen ja vaihtamiseen Huonokuntoisiin öljysäiliöihin varastoitu öljy aiheuttaa vuosittain vahinkoja maatiloilla. Öljy on maaperään tai vesistöön joutuessaan hyvin haitallista ja vahingon puhdistaminen on kallista. Lue vinkit öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä säiliön tarkastamiseen ja asianmukaiseen hävittämiseen. pidentävät myös säiliön käyttöikää, Sari Eteläluoto jatkaa. Vanhan öljysäiliön käytöstä poistaminen ja hävittäminen on tehtävä ympäristömääräysten mukaisesti ympäristöä vaarantamatta. Metallin kierrätystä harjoittavat yritykset ottavat vastaan tyhjennettyjä ja puhdistettuja säiliöitä. Rautaromusta myös maksetaan noin 100–150 € tonnilta. Liikkeet vaativat yleensä todistuksen säiliön tyhjennyksestä ja puhdistuksesta, jonka saa tarkastavalta yritykseltä tarkastuksen jälkeen. Viisi vinkkiä farmarisäiliön omistajalle: 1. Älä pidä säiliötäsi pitkään tyhjillään sisäpuolisen ruostumisen estämiseksi. Tyhjään säiliöön kondensoituu enemmän vettä ja kertyy pölyä säiliön korvausilmaputken kautta. 2. Tarkastele säiliösi kuntoa ohi kulkiessasi ja tankatessasi ulkoisten vaurioiden ja vuotojen havaitsemiseksi. Varmista, että polttoaineletku on kunnossa eikä siinä ole murtumia. 3. Jos mahdollista, tyhjennä ja puhdista säiliö säännöllisesti kondenssivedestä ja epäpuhtauksista. Säiliöön ei pidä kuitenkaan mennä kuin ammatti-ihmisen. 4. Tarkistuta säiliön sisäpuolisen pohjamaalauksen kunto ja mahdolliset syöpymät säännöllisesti valtuutetulla tarkastusliikkeellä. 5. Öljysäiliön pitää olla irti maasta, sijaita kovalla alustalla ja sen tulisi olla lukittavissa. Tankkauspumpussa on oltava lappovirtauksen esto. ELLA KOSKINEN, MARKKINOINTIKOORDINAATTORI
9 Aika kuluu nopeasti, ainakin taaksepäin katsottaessa. Suomen jäsenyys EU:ssa alkaa olla yhden viljelijäsukupolven mittainen. Joka vuosi saan vähemmän puheluita, joissa muistellaan kaihoisasti vanhoja hyviä aikoja. Laskelmat ja ennusteet 1990-luvun alussa lupasivat maataloudelle tukalia aikoja. EU oli jo romauttanut maatalouden tuottajahintansa ja Suomella olisi sama edessä vielä ankarampana. Tänä päivänä voi sanoa, että maatalous on selviytynyt paremmin kuin arveltiin. Tähän toki riittää se, että tuotanto on säilytetty ja rakenne on kilpailukykyisempi. Tuottajien määrä on pudonnut ennusteiden mukaisesti. Jäsenyysvalmisteluissa tehtiin yksi johtopäätös ja politiikkalinjaus ylitse muiden. Suomen maatalouden rakenne oli jäänyt pahasti jälkeen Länsi-Euroopasta. Vakautta korostava politiikka oli estänyt tilojen kasvun. Rakennemuutoksen kiihdyttämisestä tuli uuden politiikan tavoite. Vauhdittavaa rakennepolitiikkaa tehtiin kahdella tapaa. Investointituet kannustivat ja tulotuet päätettiin maksaa leikkaamattomina myös suurimmille tiloille. Jälkimmäiseen periaatteeseen on toki myöhemmin tullut EU:n vaatimuksesta lieviä muutoksia. Viljelijät ovat noudattaneet kehotusta ja investoineet. Monet ovat onnistuneet, mutta uhrejakin on tullut. Aloitin oman MTK-urani vuoden 2005 alussa. Tuolloin järjestöä 30 vuotta EU:ssa – mitä seuraavaksi? repivät EU-jäsenyyden aikaansaamat alueelliset ristiriidat. Ilmeisesti pirullisen tilanteen kanssa on opittu elämään, koska alueriidat eivät enää näyttäydy jokapäiväisessä työssä. Toki asioille on myös tehty jotain. Tästä eteenpäin on selvää, että tulotukien määrä putoaa ainakin reaalisesti mitattuna. Rahapula vaivaa myös investointien tukemista. Ilmasto- ja ympäristötoimiin tarvitaan rahaa yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. 30-vuotta EU:ssa on hyvä paikka pysähtyä pohtimaan seuraavia kolmea vuosikymmentä. Itse näen muutostarpeen suhtautumisessa rakennemuutokseen. Jokainen, jolla paukut riittävät investoida ja kasvaa, saakoon siihen reilun mahdollisuuden. Miten valtiovalta ”pakottaa” alan investoimaan, onkin sitten toinen juttu. Mielestäni nyt on aika sekä investointi- että tulotukien porrastamiselle tilakoon mukaan. Kaikkein suurimmat investoinnit tehdään, jos niistä saada mittakaavahyötyjä. Vähän keskikokoa suuremmat tilat uhkaavat nykymenolla jäädä kuolemanloukkuun. Samalla investointien tukemista tulisi vahvistaa monipuoliseen maatilayrittämiseen tähtäävillä tiloilla. Maaseudun laajapohjaisen elinvoiman ylläpitäminen on entistä tärkeämpää. JUHA MARTTILA, MTK:N PUHEENJOHTAJA KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ MTK:n valtuuskunta on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ylin päättävä elin, joka kokoontuu säännöllisesti tekemään järjestön tärkeimmät päätökset ja linjaukset. Se kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa kevät- ja syyskokoukseen. Valtuuskuntaan kuuluu 55 MTK-liittojen nimeämää edustajaa ja 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa. Näiden lisäksi äänioikeus on MTK:n yhteisöjäsenillä, joita on tällä hetkellä neljä. Mhy edustajat nimeää MTK:n metsävaltuuskunta. Metsävaltuuskunnassa on edustettuna kaikki metsänhoitoyhdistykset ja myös SLC:n metsänhoitoyhdistysten edustajat. Metsävaltuuskunta tekee siis vain esityksiä MTK:n valtuuskunnalle, joka tekee lopulliset päätökset. Liittojen henkilövalinnat edustajistaan tekee kunkin liiton syyskokous. Tällä tavalla on turvattu se, että valtuuskunnan kokouksessa on edustettuna koko järjestömme jäsenkunta tasapuolisesti. Tänä syksynä kokousta odotetaan suurella mielenkiinnolla, koska järjestölle valitaan uusi 1. puheenjohtaja MTK johtokunnalle. Kokousta tulee varmasti seuraamaan puheenjohtajavaalin vuoksi useampi median edustaja. Viime vuosina kokouksen kulkua avataan lähes reaaliajassa järjestön nettisivujen kautta. Valtuuskunnan kokous päättää lopullisesti puheenjohtajavaalin toteutuksesta johtokunnan esityksestä vaalitavaksi. Käytäntönä on MTK:n valtuuskunta kokoontuu 26.-27.11.25 ollut, että lopulliseen valintaan tarvitaan yli puolet valtuuskunnassa käytössä olevista äänistä. Nyt kun ehdokkaita on tällä hetkellä viisi, voidaan olettaa, että tullaan käymään useampi vaalikierros, joka tekee valinnasta vielä erityisen mielenkiintoisen. On huomattava, että emme tiedä lopullista ehdokasmäärää, koska jokaisesta pitää tulla vielä virallinen esitys kokouksessa. Eli on teoriassa täysin mahdollista, että kokouksessa voisi tulla vielä lisää esityksiä tai jäädä joku nyt esillä olevista pois. Tällä kertaa valtuuskunnan kevätkokous nimesi valintatyöryhmän päätehtävänään kerätä ehdokkaita tätä tärkeää valintaa varten. Se on pyytänyt ehdokkaita kesän aikana, jotta he voivat ennen valtuuskunnan kokousta olla myös jäsenistömme kuultavana eri tilaisuuksissa ja tuoda näin omia näkemyksiään esille. MTK:n johtokunta on kuitenkin valtuuskunnan isojen linjausten käytännön toteuttaja, mutta totta kai järjestön 1. puheenjohtaja on usein se, joka järjestön kantoja pääsee tuomaan esille ja perustelemaankin. Odotamme siis kaikki tulevaa valintaa suurella mielenkiinnolla. Valtuuskunta on aina tehnyt viisaita päätöksiä jäsenistömme parhaaksi ja näin se tulee tekemään tälläkin kertaa! MATTI REHULA ASIANTUNTIJA, JÄRJESTÖTOIMINTA, MTK
10 MTK VALITSEE UUDEN PUHEENJOHTAJAN – viisi ehdokasta tavoittelee järjestön kärkipaikkaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK saa uuden puheenjohtajan syksyllä. Järjestön ylimmästä luottamustehtävästä kilpailee viisi ehdokasta eri puolilta maata, ja valinnan tekee MTK:n ylin päättävä elin, valtuuskunta, syyskokouksessaan 26.–27. marraskuuta 2025. Puheenjohtaja toimii MTK:n äänenä niin kotimaisessa edunvalvonnassa kuin eurooppalaisessa maatalous- ja metsäpolitiikassakin. Hän johtaa liiton toimintaa yhdessä johtokunnan ja toimihenkilöiden kanssa sekä linjaa järjestön strategista suuntaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tehtävässä on kuluvan vuoden loppuun asti Juha Marttila, joka on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Tässä jutussa esittelemme puheenjohtajakisaan lähteneet ehdokkaat – keitä he ovat, mistä he tulevat ja millaisena he näkevät MTK:n tulevaisuuden. Antti Kangas Olen 38-vuotias maanviljelijä ja kansanedustaja Sievistä. Perheeseeni kuuluu avovaimo Jenika, joka toimii toisena yrittäjänä tilallamme, sekä kolme lasta. Aloitin maatalousyrittäjänä heti 18-vuotiaana ja nykyisin tilamme käsittää 140 lehmän lypsykarjan, 300 hehtaaria viljelysmaata ja 50 hehtaaria metsää. Lisäksi olen mukana yhteisessä lihanautatilassa ja osakkaana Carboreal Oy:ssä, joka on Suomen suurin hiilensidontayhtiö. Koulutukseltani olen yhdistelmäajoneuvon kuljettaja ja opiskelin logistiikan insinööriksi, mutta maatalous vei mukanaan. Olen tehnyt konemyyntiä kansainvälisesti yli 15 vuotta, mikä on kartuttanut kielitaitoa ja laajentanut näkemystä maa- ja metsätaloudesta. MTK-toimintaan lähdin mukaan maaseutunuorissa ja olen ollut pitkään paikallisyhdistyksen johtokunnassa. Politiikassa toimin ensin keskustan riveissä, mutta nousin eduskuntaan perussuomalaisten listalta. Eduskunnassa työskentelen maa- ja metsätalous- sekä talousvaliokunnassa. Eerikki Viljanen Olen 50-vuotias vihdissä asuva naudanlihan ja viljan tuottaja, kahden pienen pojan isä ja kansanedustaja. Tilallamme viljellään noin 120 hehtaarilla nurmea, ohraa, kauraa ja hernettä. Maatalous on minulle elämäntapa, joka yhdistää sukupolvet ja rakentaa perustaa kotimaiselle ruoantuotannolle. Olen toiminut MTK:ssa 30 vuoden ajan paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Valtuuskunnan puheenjohtajana osallistun myös keskusliiton johtokunnan ja metsäjohtokunnan kokouksiin. MTK:n edunvalvonta on vahvaa, mutta tarvitsemme rohkeutta ja aloitteellisuutta aina paikallistasolta Brysseliin asti. Tunnen politiikan kentät ja vaikuttamisen väylät, ja haluan tuoda maa- ja metsätalouden näkyväksi. Kannattavuuden parantaminen vaatii oikeudenmukaiset markkinat, vähemmän byrokratiaa ja vahvaa edunvalvontaa. Puheenjohtajuus on vaikuttamisen ytimessä, ja koen, että voisin tehdä vielä enemmän maaseudun hyväksi. Juha Junnila Olen toiminut yli 20 vuotta maa- ja metsätalousyrittäjänä sukutilallani sekä sikayrityksen toimitusjohtajana. Työurani on kulkenut myös maataloushallinnossa, lihateollisuudessa ja pankkialalla, mm. Lihakunnan ja A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtajana sekä Nordeassa maatalousasiakkaiden johtajana. Olen ollut mukana useiden alan yhtiöiden hallituksissa ja saanut laajan näkemyksen elintarvike- ja metsäteollisuudesta. MTK:n puheenjohtajuus on vaikuttamisen ytimessä. Uskon, että järjestön tulee olla aloitteellinen, ei vain reagoiva. Kannatan yrittäjyyttä, markkinalähtöisyyttä ja omaisuuden suojaa. Uskon yhteistyöhön ja ihmisten motivoivaan johtamiseen. Laaja kokemukseni antaa vahvan pohjan edunvalvonnan kehittämiseen aina paikallistasolta Brysseliin asti.
11 Kati Partanen Olen 49-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä Iisalmesta, koulutukseltani agronomi, MMM ja agrologi. Olen ehdolla MTK:n puheenjohtajaksi, koska haluan vahvistaa järjestön painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lisätä jäsenten osallisuutta. Uskon yhteistyöhön, ymmärrykseen ja ratkaisujen hakemiseen, savolaisella sitkeydellä. Olen toiminut MTK:ssa vuodesta 1995 ja johtokunnassa vuodesta 2011. Kansainvälisesti vaikutan World Farmers’ Organisaatioin hallituksessa ja olen ollut mukana mm. YK:n ilmastokokouksissa. Tunnen MTK:n eri tasot ja verkostot, ja työskentelen myös Savonia-ammattikorkeakoulussa maatalouspolitiikan lehtorina. Tilallamme viljellään viljaa, hernettä ja öljykasveja, ja metsätalous on merkittävä osa toimintaa. Uskon, että MTK:n on oltava aloitteellinen ja rohkea, ei vain reagoiva. Tulevaisuus kasvaa maalla, ja MTK:ta tarvitaan varmistamaan sen mahdollisuudet. MTK:n ja kansainvälisten järjestöjen vahva yhteisöllisyys, oikeudenmukaiset markkinat ja tulevaisuuden turvaaminen tekevät järjestöstä korvaamattoman kumppanin viljelijöille ja metsänomistajille – yhdessä olemme enemmän. Tero Hemmilä Olen Tero Hemmilä, agronomi, reservin kapteeni ja sukutilani seitsemäs isäntä Laitilasta. Työurani on kulkenut maa- ja metsätalouden sekä ruokaketjun tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Talonpoikaiset arvot ovat osa minua ja harrastan maanpuolustusta ja metsästystä. MTK:n I puheenjohtajan tehtävä vaatii johtajuutta, strategista näkemystä, kansainvälistä kokemusta ja kykyä kuunnella kenttää. Uskon, että ammatillinen taustani, arvoni ja laaja osaamiseni koko ruokaketjusta täydentävät järjestön nykyistä osaamista. MTK tarvitsee uudistavaa otetta ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen jäsenistöä kuunnellen. Jos minut valitaan, varmistan, että MTK on aloitteellinen, taloudellisesti vahva ja arvostettu vaikuttaja. Tärkeintä on, että järjestön edustamien elinkeinojen kannattavuus ja tulevaisuus vahvistuvat. Tulevaisuus ei odota – MTK:n on kuljettava edellä! Tuottajien omistama lakitoimisto ArvoLex Oy on erikoistunut maa- ja metsätaloustuottajien, maaseudun yrittäjien, kiinteistönomistajien ja perheiden lakiasioihin ja kiinteistöjen arviointiin. Olemme lakitoimisto, jossa on perinteistä laajempi palvelutarjonta ja lisäarvomme on hyvä maaseudun tuntemus tuottajien omistamana lakitoimistona. Lakimiehemme ja kiinteistöarvioijamme hoitavat toimeksiantoja maanlaajuisesti. Palvelemme asiakkaitamme neuvonnasta oikeudenkäynteihin asti. Palvelumme kaikkiin elämäntilanteisiin löydät kotisivultamme. MTK:n ja MHY:n jäsenenä tarjoamme sinulle merkittäviä etuja (mtk. /jasenelle). Kiinteistö ja rakentaminen, tieasia, kaavoitus, maankäyttösopimus ja kehittämiskorvaus, tuuli- ja aurinkovoimasopimus, ympäristöasia ja -lupa, maa-ainesasia, kaivoslainsäädäntö, luonnonsuojeluoikeus, maaperän saastuminen ja jäteasia, vahingonkorvausasia, riita-asian neuvottelu ja oikeudenkäynti, perhe- ja jäämistöasia, pesänjako ja -jakaja, SPV-asia, lunastustoimitus ja -korvaus, maa- ja metsätalouskiinteistön, omakotitalon, lomakiinteistön, maa-aines- ja raakamaaalueen, kaupunkialueen ja toimitilakiinteistön arviointi ESPOO p. 020 7411 050 SEINÄJOKI p. 020 7411 066 OULU p. 020 7411 064 Löydät meidät verkossa osoitteesta: www.arvolex. C M Y CM MY CY CMY K MTK-Uusimaa_Arvolex_184x130mm_14082025.pdf 1 14.8.2025 14.18
12 Omassa tehtävässäni minulla on ollut ilo olla mukana Uudenmaan ELY-keskuksen ja sen kumppaneiden tekemässä työssä Uudenmaan maaseudun kehittämiseksi. Tämä arvokas työ jatkuu uudessa muodossa elinvoimakeskuksessa. Uudenmaan elinvoimakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa yhtenä kymmenestä uudesta alueellisesta elinvoimakeskuksesta. Se ottaa vastuulleen valtaosan nykyisen Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävistä, ja palvelut asiakkaille jatkuvat. Uudenmaan elinvoimakeskus hoitaa monipuolisia tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa elinkeinoihin, osaamiseen, työllisyyteen, maaseutuun, maahanmuuttoon, liikenteeseen ja ympäristöön. Maaseutuun liittyvät tehtävät, kuten maatalouden ja maaseudun kehittäminen ja rahoitus, elintarviketuotannon turvallisuuden ja laadun valvonta sekä peltotukien valvonta, ovat keskeisiä elinvoimakeskuksen toiminnassa. Keskus edistää maaseudun kehittämistä ja elintarviketuotantoa tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen kanssa. Uudistus on osa valtion aluehallinnon kokonaisuudistusta, joka perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Sen tavoitteena on luoda monialainen ja vahvempi aluehallinto, joka keskittyy alueiden ja asiakkaiden tarpeisiin. Uudenmaan elinvoimakeskus on keskeisessä roolissa alueen elinvoiman, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistämisessä. Uudenmaan elinvoimakeskus – vahva alueellinen toimija vuodesta 2026 alkaen Samaan aikaan perustetaan uusi Lupa- ja valvontavirasto, johon keskitetään ELY-keskusten ympäristön lupa- ja valvontatehtävät sekä kaikki Valviran ja suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä. Uudenmaan elinvoimakeskukseen jää kuitenkin ympäristötehtäviä, kuten luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotyön edistäminen. Lisäksi julkisen henkilöliikenteen hankintatehtävät siirtyvät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Näiden muutosten myötä tehtävien jako selkeytyy ja viranomaisvastuut tarkentuvat, mikä tukee sujuvampaa asiointia ja parempaa palvelujen saatavuutta. Uudenmaan elinvoimakeskus tuo mukanaan vahvaa osaamista ja paikallista tuntemusta, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman ja asiakaslähtöisemmän aluehallinnon. Uudistuksen myötä myös yhteistyön ja vuoropuhelun eri toimijoiden välillä odotetaan vahvistuvan. Odotan innolla, että pääsemme jatkamaan työtä Uudenmaan elinvoiman ja maaseudun kehittämisen hyväksi uudessa toimintaympäristössä. YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ KARI KOIVISTO YRITYSARVIOT JA RAHOITUS
13 Tervehdys arvoisat MTK-Uusimaan jäsenet. Olen Elmeri Nieminen, MTK Uusimaa Säätiön uusi asiamies. Moni teistä saattaa muistaa minut myös MTK-Myrskylän, MTK-Itä-Uusimaan tai MTK Uusimaan entisenä puheenjohtajana. MTK Uusimaan johtokunnasta jäin pois vuoden 2024 lopussa. Yhdeksän johtokuntavuoden aikana sain kunnian toimia puheenjohtajan lisäksi myös varapuheenjohtajana. MTK toimintaan tulin mukaan aikanaan vuonna 2011, jolloin minut valittiin eteläisten liittojen alueelliseen nuorten valiokuntaan. Monta etappia ja vaihetta on ollut matkalla tähän tehtävään ja monta upeaa viljelijää, MTK:- laista on tullut vuosien varrella kohdattua. MTK Uusimaa Säätiön pitkäaikaisen asiamiehen, MTK Uusimaan entisen pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Jaakko Holstin, jäädessä ansaitulle eläkkeelle myös säätiön asiamiehen tehtävästä vuoden 2025 alussa, päätti säätiön hallitus valita minut syksyllä 2024 täyttämään Jaakon isoja saappaita. Kokemukseni MTK:sta järjestönä paikallisella, alueellisella sekä valtakunnallisellakin tasolla varmaankin painoivat valinnassa jonkin verran. Tunnen järjestön ja sen toiminnan kohtalaisen hyvin. Rahoitus on keskeinen osa säätiön toimintaa ja itselleni varmaan se mieluisin. Lisäksi kokemusta on vuosien varrella kertynyt erilaisista luottamustehtävistä monella osa-alueella. Olen päässyt kokemaan vaikuttamista MTK:n lisäksi myös niin kunnallisella, maakunnallisella kuin yrityselämässä ja rahoituslaitoksessa. Varsinaiseksi työkseni olen kasvinviljelijä Itä-Uudellamaalla Myrskylässä. Perheessämme on maatilan lisäksi taloushallintoalan yritys, metsätaloutta sekä erilaista kiinteistönvuokraustoimintaa, joita kaikkia hoidamme vaimoni kanssa päätoimisesti. Olen siinä mielessä ollut etuoikeutettu, että olen saanut toimia sekä liiton puheenjohtajana, että varapuheenjohtajana ollessani vuosia MTK Uusimaa säätiön hallituksessa. Viimeisimpänä ennen asiamieheksi siirtymistä, olin henkilökohtaisesti yhden kolmivuotiskauden hallituksen jäsenenä. Voi siis sanoa, että työpaikka on varsin tuttu, vaikka näkökulma on uusi. Tehtäväkenttä on monin tavoin myös tuttu. Säätiön tehtävänä on tukea sääntöjensä mukaisesti alueen viljelijöiden tarpeita ja sitä tehdään sekä suoraan, että välillisesti MTK Uusimaan kautta mahdollisuuksien mukaan. Varsinaista toimintaa säätiö ei järjestä, mutta toimii suosiollisena taustavaikuttajana. Ilokseni voinkin todeta, että esimerkiksi säätiön yhdistyksille tarjoama Toimintatonni-ohjelma on saanut kuluvana vuonna eniten hakemuksia paikallisyhdistyksiltä pitkiin aikoihin. Sitä voidaan pitää erityisen hyvänä asiana, koska viljelijöiden yhteistyö ja yhteistoiminta näyttää elpyvän ehkä alun perin koronan aiheuttaman hiljaiselon jälkeen. Yhteystietoni löytyvät MTK Uusimaan verkkosivuilta. Säätiöön liittyvissä asioissa saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Kapulan vaihto on sujunut hyvin ja toivon olevani osa alueen viljelijöiden tukitiimiä tällä kertaa tällaisessa tehtävässä. Toivon menestystä teidän kaikkien syksyyn, tulevaan vuoteen ja teidän yritystoimintaanne. ELMERI NIEMINEN, MTK-UUSIMAA SÄÄTIÖN ASIAMIES Säätiön asiamiehen esittely MYEL-työtulosi vaikuttaa tulevan eläkkeesi lisäksi moneen etuuteen. Esimerkiksi vanhempainrahasi määrä, jos MYEL-työtulosi on: Laske MYEL-työtulosi vaikutus eri etuuksiin mela.fi/laskurit ► 20 000 €/vuosi 1 170 €/kk 40 000 €/vuosi 2 340 €/kk MAATALOUSYRITTÄJÄ!
14 MTK-Uusimaan ja MTK-Uusimaa säätiön vuosittainen stipendi Keudan maatalousalan opinnoissa ansioituneelle opiskelijalle jaettiin tänä vuonna Taru Nurmiselle. Taru tuli haastatteluun Helsinkiin MTK:n toimistolle. Asikkalassa asuva Taru, 35, on esimerkki siitä, kuinka oman intohimon seuraaminen voi viedä kohti uutta suuntaa elämässä. Alun perin Taru on koulutukseltaan lähihoitaja ja ylioppilas, ennen Keudan opintoja hän työskenteli erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa. Työnsä kautta hän pääsi usein tallille yhdessä nuorten kanssa ja juuri näistä hetkistä syntyi ajatus lähteä opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Aikaisempaa kokemusta alalta Tarulla ei ollut. Keudan jatkuva haku mahdollisti hakemisen heti ajatuksen synnyttyä. Taru haki Saaren kartanolle opiskelemaan ja aloitti opinnot tammikuussa 2024. Sijaintinsa vuoksi Taru oli ensin ajattelut hakevan Koulutuskeskus Salpaukseen, mutta koska Keudassa pystyi aloittamaan opinnot heti, valikoitui se opiskelupaikaksi. Vaikka matkat Asikkalasta koululle olivat pitkiä, ne toivat mukanaan yllättävän ilon, koulumatkoista muodostui rauhallisia hetkiä, joissa sai nollata ajatuksia arjen ja opiskelujen välillä. Taru koki, että sai enemmän irti lähiopetuksesta. Tällä hetkellä Taru asuu isoäitinsä vanhalla tilalla, jossa perheen ilona on hevosia, lampaita ja muita kotieläimiä. Unelmana on oma Unelmien perässä eläintenhoitajaksi pieni maatila, ja nyt perhe toivoo löytäneensä sopivan paikan Heinolasta, sellaisen, jossa olisi myös peltoa tulevaisuuden eläinsuunnitelmia varten. Rakkaudesta eläimiin ja oppimiseen Taru kertoo, että intohimo yhdistää nuoret ja eläimet olivat vahvin syy lähteä opiskelemaan. Opinnot kestivät 1,5 vuotta, sillä aiemman koulutuksen ansiosta osa opinnoista voitiin hyväksi lukea. Kokemus oli innostava ja opettava, kaikki oli uutta ja jännittävää. Erityisen mieleenpainuvana hän muistaa koneiden ajamisen, johon ei ollut aiempaa kosketusta. ”Opinnoissa parasta oli se, että sai tehdä monipuolisesti kaikkea. Opettajat tukivat parhaansa mukaan, mutta myös opiskelijalle annettiin vastuuta. Tunnelma oli hyvä ja yhteishenki opiskelijoiden kesken erinomainen, oli hienoa opiskella eri-ikäisten ihmisten kanssa ja nuoretkin turvautuivat usein vanhempiin opiskelijoihin.” Taru näkee myös pientä kehityksen varaa. Hän kertoo, että uudistuksen myötä koulutus on muuttunut yleisemmäksi: enää ei erikseen kouluttauduta pien- tai tuotantoeläinten hoitajaksi, vaan opiskellaan molempia. Tämä tuo toisaalta laajaa osaamista, mutta toisaalta oppiminen jää joissain osissa pintaraapaisuksi. Tarun toive olisi, että asioita käytäisiin vielä konkreettisemmin läpi tiloilla, sillä käytäntö auttaa muistamaan paremmin. Lisäksi toiveena olisi enemmän yhteistyötä koulun ja tilojen välillä. Taru toivoo myös, että yrittäjyysopintoihin panostettaisiin enemmän, sillä moni Saaren kartanolta valmistunut, päätyy yrittäjäksi, ja verkkokurssi ei yksin riitä valmentamaan siihen riittävästi. Monipuolista työtä ja unelmia tulevaisuudessa Kesän ajan Taru työskentelee Kilkkilän farmilla, jossa hänen työtehtävänsä ovat vaihtelevia ja monipuolisia, hän hoitaa muun muassa hevosia, strutseja, alpakoita, aaseja ja kalkkunoita. Hän vastaa ruokinnasta ja kotieläinpihan siisteydestä ja tykkää työstä todella paljon. Elokuussa Taru palaa takaisin lähihoitajan tehtäviin erityistä tukea tarvitsevien nuorten pariin. Tulevaisuudessa hän haaveilee sivutoimisesta yrittäjyydestä, tai ehkä jopa päätoimisesta, jos sopiva polku löytyy. Tavoitteena on edelleen yhdistää työ nuorten ja eläinten kanssa, vaikka tarkka muoto ei ole vielä kirkastunut. ”Yksi asia on varma, hevosten tai koirien kanssa toimiva eläintoiminta ei ole minun juttuni. Mutta jotain muuta varmasti keksin, joka tuo nämä kaksi maailmaa yhteen.” Vinkkejä tuleville opiskelijoille Taru rohkaisee kaikkia hakeutumaan opiskelemaan alalle, joka aidosti kiinnostaa. ”Joskus elämässä joutuu tekemään asioita, jotka eivät tunnu omilta, mutta niistäkin saa arvokasta kokemusta. On tärkeää kulkea kohti omia unelmia, vaikka tie ei olisi aina suora.” FANNY KAASINEN KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA
15 Kuluvan vuoden aikana puumarkkinassa ollaan rikottu jälleen uusia kantohintaennätyksiä. Kantohintatilastojen mukaan ennätykset ovat rikkoutuneet kaikilla ainespuutavaralajeilla. Ainoastaan energiapuussa hintakehitys on ollut alavireistä jo viime vuoden lopusta alkaen. Sen sijaan lopputuotemarkkinan ongelmat heikon kysynnän ja tullineuvotteluiden tuoman epävarmuuden vuoksi ovat olleet läsnä jo keväästä alkaen. Viime viikkojen aikana olemmekin saaneet synkkiä uutisia kuiduttavasta teollisuudesta, ja kantohintatilastotkin ovat lähteneet liukumaan alaspäin. Tilastojen valossa vuoden alusta alkanut hintojen nousu on viime viikkojen aikana kääntynyt laskuun. Tämä on tyypillinen kehitys, joka on toistunut viime vuosina. Alkukesän kuukausina myydään paljon puuta ja lomasesongin jälkeen kauppamäärät laskevat ja hintataso on tyypillisesti korjannut alaspäin. Tällä kertaa viime viikkojen hinnan pudotus on ollut suhteellisen nopeaa. Mielenkiintoista on nähdä, jatkuuko laskeva trendi läpi syksyn vai jääkö korjausliike väliaikaiseksi, kuten viime vuonna. Vuoden 2025 teollisuuden puukauppamäärä on kehittynyt suhteellisen tasaiseen tahtiin verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Vasta viimeisen kuukauden aikana kauppamäärät ovat laskeneet ja kumulatiivisesti vertailtuna tänä vuonna on tehty noin 1,6 milj. kuutiota vähemmän kauppaa verrattuna viime vuoteen. Kauppamäärien laskun takana on kuiduttavan teollisuuden tuotannon rajoitukset, joista olemme saaneet lukea kesän aikana. Trumpin käynnistämä tullisota luo lisää epävarmuutta markkinaan, TULLISODAN TUOMA EPÄVARMUUS KURITTAA PUUMARKKINAA joka muutenkin kärsii heikon kysynnän suhdanteesta. Osa toimijoista on perustellut tuotannon rajoituksia myös kalliilla raaka-ainekustannuksella. Kaikilla kesällä ilmoitetuilla tuotantokapasiteetin lakkauttamisilla ei kuitenkaan ole puun kysyntään merkittävästi alentavaa vaikutusta. Esimerkiksi vuoden 2025 aikana suljettavaksi ilmoitettu paperintuotantokapasiteetti ei varsinaisesti leikkaa puunkäyttöä, kun toimijat ovat samaan aikaan ilmoittaneet tehostavansa jäljelle jäävän kapasiteetin käyttöastetta. Markkinan kehitystä lähitulevaisuudessa sanelee hyvin pitkälle kuiduttavan teollisuuden lopputuotemarkkina. Mikäli globaalissa kauppapolitiikassa saadaan pysyvämpi käsitys tulevaisuuden tullitasoista voi epävarmuus hälventyä ja kysyntä normalisoitua. Se on selvää, että tuotantokapasiteetin palautuessa normaalille tasolle myös kysynnän on kasvettava nykyisestä, joka tyypillisesti myös näkyy hintatasossa. Suurin kysymys ehkä on, mikä on suomen tulevaisuuden ”normaali” kapasiteetti? Se, miten yksityinen maanomistaja voi markkinaan osaltaan vaikuttaa on suunnitelmallinen puukaupan teko. Nykyistä tasai- sempi kauppamäärä läpi vuoden tasaisi puunhankinnan resurssointia ja voisi luoda ennustettavuutta puuta jalostavalle teollisuudelle. Tällä voisi olla myös hinnanvaihtelua tasaava vaikutus. JUUSO HEIKKILÄ FAMILY TIMBER FINLAND OY
16 Päivän alkuun bussimatkan aikana kävimme keskustelua siitä, millaisena kansanedustajat näkevät suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden. Esiin nousi ajatuksia mm. huoltovarmuudesta, kotimaisen ruoan arvostuksesta, tuottajien haastavasta asemasta, yritystoiminnan riskeistä, huolta tilojen jatkuvuudesta, Kansanedustajien vierailu Uusmaalaisilla tiloilla MTK-Uusimaa ja SLC Nyland järjestivät syyskuussa 2024 kansanedustajille vierailupäivän Uusmaalaisille maatiloille. Päivän aikana kansanedustajat pääsivät tutustumaan uusmaalaiseen maataloustuotantoon ja pääsimme keskustelemaan heidän kanssaan tärkeistä ja ajankohtaisista maa- ja metsätalouteen liittyvistä aiheista. kauppojen markkina-asemasta ja markkinoiden toimimattomudesta. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Jeggarsin tila. Tilaa esittelivät 10 vuotta sitten omistajanvaihdoksen tehneet Hanna Westman ja Rickard Backman. Tilalla oltiin tehty suuri investointi 4
17 vuotta sitten kun tilan tuotantosuunta muutettiin emolehmätuotantoon. Keskustelimme tilalla mm. maatilojen investoinneista ja niiden pitkistä maksuajoista sekä metsäkatoasetuksesta. Jeggarsin tilalla metsän kerrottiin olevan tärkeä osa tilan taloutta, kuten se on monella suomalaisella maatilalla. Tilalla oli siirrytty luomutuotantoon vuonna 2020 kun luomun hinta oli korkeammalla tasolla. Nyt tilalla pohditaan luomutuotannon jatkoa laskeneiden tuottajahintojen vuoksi. Keskustelussa nostettiin esiin myös tilan eläinten laiduntaminen, joka on biodiversiteetin kannalta tärkeää. Varsinkin Uudellamaalla, jossa eläintiloja on vähemmän erilaiset laidunnukseen liittyvä luontotyypit ovat käymässä harvinaisiksi. Tilalla keskusteltiin myös julkisista hankinnoista ja siitä, kuinka ulkomailta ostetaan tuotteita, joiden tuottaminen samoilla tuotantotavoilla olisi Suomessa laitonta. Jeggarsin tilalla mukana oli myös Vainion teurastamosta Henri Vainio. Hän kertoi pienteurastamoiden haasteista ja mahdollisuuksista. Ruokaviraston laskuttamat kulut ovat kasvaneet koko ajan ja pienemmät teurastamot lopettavat toiminnan. Isot teurastamot voivat toimia tehokkaasti, mutta niissä ei teurasteta esim. ylämaankarjaa tai lampaita. Huoltovarmuuden kannalta on riski, jos Suomessa olisi vain muutama suuri teurastamo. Byrokratia hankaloittaa yrityksen toimintaa ja kasvua. Teurastamolla olisi asiakkaita jonossa, mutta teurastamon luokituksen takia he eivät voi ottaa enempää eläimiä vastaan. Lihantuotantoon liittyen keskusteltiin myös siitä, kuinka lihaa pitäisi syödä vähemmän, mutta sen pitäisi olla kotimaista ja laadukasta lihaa. Keskusteluissa nousi esiin myös kuluttajien mielikuvat luomusta. Vaikka luomutuotteiden kuluttajahinnat ovat laskeneet, niin kuluttajien mielikuvat eivät ole muuttuneet ja luomu koetaan kalliimpana vaihtoehtona. Päivän toinen kohde oli Maatilapuoti, jossa nautimme lähiruokalounaan. Tilan emäntä Camilla Andersson kertoi tilasta ja heidän toiminnastansa. Kuulimme alkuun pienen katsauksen tilan historiaan, sillä Porkkalan luovuttamisesta Neuvostoliitolle oli kulunut vierailua edeltävänä päivänä 80 vuotta ja tila oli ollut luovutettavalla alueella. Kun tilalle oli päästy palaamaan takaisin, olivat pellot olleet täynnä rojua ja rakennukset huonossa kunnossa. Nykyään tilalla on 100 hehtaaria peltoa, jossa viljellään pääasiassa viljakasveja. Tilan suoramyynti aloitettiin ensin pienimuotoisesti, mutta pian siirryttiin omaan tilapuotiin. Puodissa on nyt myynnissä tuotteita noin 150 toimittajalta. Tilalla on lisäksi myös oma leipomo, jonka ruisreikäleipä voitti vuonna 2022 artesaaniruokakilpailun. Tilalla tehtiin omistajanvaihdos 90-luvulla. Sieltä lähtien maatalouden tuottavuus on laskenut ja kannattavuutta on paikattu muilla toimilla kuten tilapuodilla. Työtä tehdään rakkaudesta lajiin, mutta pitäisi maataloudella pystyä elämäänkin. Kuulimme tilan esittelyn jälkeen puheenvuorot MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkilta sekä SLC:n metsäasiamieheltä Anders Portinilta. Puheenvuoroissa käytiin läpi maankäyttöön liittyviä asioita kuten MRL uudistusta sekä lunastuslakia. Puheenvuoroissa nostettiin esiin mm. maanomistajien osallistumismahdollisuuden tärkeys kaavoitusprosesseissa sekä se, ettei kaavoituksella yritettäisi ratkaista kaikkea kuten luonnonsuojelua, sillä meillä on sitä varten asetettu lakeja. Lunastuslaista nostettiin esiin se, että laki on jo 50 vuotta vanha ja luotu täysin toisenlaiseen aikaan. Lunastuslaki tulee saada eteenpäin ja tuotua se vastaamaan nykyajan tarpeita. Keskusteluissa puhuttiin myös voimajohdoista, tuulivoimasta sekä aurinkopaneeleista. Päivän viimeinen kohde oli Köksträdgården. 3 vuotta sitten tilan emäntä sai tyttäreltään idean puutarhan perustamisesta. Tytär sekä hänen puolisonsa palkattiin vastaamaan puutarhasta, joten heidän ei tarvinnut ottaa riskiä yrityksen perustamisesta tai tehdä tilalla vielä sukupolvenvaihdosta. Puutarhassa kasvatetaan 45 erilaista lajiketta kasviksia ja kukkia, jotka myydään suoraan puutarhalta kuluttajille. Kuluttajat pääsevät itse korjaamaan satoa puutarhasta. Puutarhalla on merkattu hyvin mitä kasvia missäkin kasvaa, millainen kasvi on kyseessä ja miten sen sato korjataan. Käynti puutarhalla on kuluttajalle elämys ja he pääsevät näkemään mistä heidän ostamansa ruoka tulee ja miten sitä kasvatetaan. Keskustelussa nostettiin esiin mm. se, kuinka tärkeitä asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut ovat. On tärkeää, että kuluttajat pääsevät näkemään mistä ruoka tulee, sillä monet ovat irtaantuneista ruoantuotannosta. Päivän aikana päästiin käymään paljon mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheista. Tilaisuudet ovat erinomainen tapa vaikuttaa päättäjiin ja kertoa heille uusmaalaisten tuottajien asioista. Tulemmekin järjestämään kansanedustajatapaamisen myös tänä vuonna yhteistyössä SLC Nylandin kanssa. Juttu tapahtumasta tulee seuraavan vuoden lehteen. TEKSTI: MIRKA NIEMELÄ, JÄRJESTÖAGRONOMI, MTK-UUSIMAA KUVAT: MIRKA NIEMELÄ
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==