8 Aleksiksen into johtokuntaan hakemiselle heräsi voimakkaammin, kun kentältä alettiin puhua, että hän voisi johtokuntapestiä hakea. Aleksis kokee, että hänellä on annettavaa maatalouden nykyisessä myllerryksessä, ja hän haluaa olla siellä missä pohditaan ideoita ja ratkaisuja maatalouden isojen haasteiden selvittämiseksi. Hän tuo rohkeasti keskustelussa esille niin uusia kuin uusvanhojakin ajatuksia maatalouden kannattavuuden ja muidenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Johtokuntavuosi alkoi perehtymisellä ja uuden opettelulla. Johtokuntatyöskentely koostuu johtokunnan kokouksien lisäksi valiokuntien ja verkostojen sekä oman liiton kokouksista. Aleksiksen tapauksessa päälle tulee vielä oman paikallisyhdistyksenkin kokouksia sillä hän toimii MTK-Orimattilan puheenjohtajana. Niiden lisäksi on oman innostuneisuuden, haluamisen ja jaksamisen rajoissa, , muita sidosryhmätyöskentelyjä, sekä mediassa edustamista. Työskentelyä on siis hyvin laajalla alueella. ”Kaikilla johtokunnan jäsenillä on omia eksperttialueita, mutta niiden lisäksi pitää omaksua paljon muutakin asiaa, sillä johtokunnassa puhutaan laajasti eri osa-alueista”, Aleksis sanoo. Aleksis itse on johtokuntalaisena mukana hevosverkostossa, puutarha- ja erikoiskasviverkostossa, luomuverkostossa ja perunaverkostossa. Näissä kaikissa on alkuvuoden aikana puhuttu laajasti eri aiheista, kuten ravipelipuolesta, nykyisestä- ja tulevasta CAP-kaudesta ja esimerkiksi uuden tuottajaorganisaation perustamisesta tärkkelysperunan viljelijöille. Liittotasolta valtakunnan tasolle perspektiivi laajenee Työskentelytapa johtokunnassa eroaa hieman liittotason vaikuttamisesta. Perspektiivi, josta asioita tarkastellaan ei enää keskity omaan alueeseen, vaan laajempaan valtakunnan tasoon. MTK:n johtokunta toimii kaksisuuntaisesti yhdessä keskusliiton asiantuntijaorganisaation kanssa, jolloin johtokunta esittää idean tai ongelman asiantuntijoille, jotka pohtivat työssään yhdessä eri sidosryhmien kanssa ratkaisumalleja, jotka viedään taas johtokuntaan esittelyyn, ja joista johtokunta valitsee toimintamallin, jonka pohjalta työskentelyä jatketaan. Prosessit voivat olla pitkiäkin, vaikka aina silloin tällöin käsittelyyn tulee myös asioita, joihin on reagoitava nopeasti. Tärkeimpinä sidosryhminä Aleksis mainitsee esimerkiksi kansanedustajat ja muut poliitikot. Yhteistyötä tehdään myös eri lakiasiantuntijoiden kanssa. Lakimuutoksiin rajat asettavat kuitenkin kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-lainsäädäntö, sekä esimerkiksi WTO:n asetukset. Maataloutta ei voida kansallisesti siis esimerkiksi tukea miten halutaan, vaan ulkopuoliset toimijat asettavat tietyt rajat. Omaa osaamista esille Aleksis toteaa, että hänelle tärkeimpiä kysymyksiä, joihin hän pyrkii vaikuttamaan, ovat ekologiset ja luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan liittyvät asiat. Niistä Aleksiksella on eniten asiantuntijuutta, ja omakohtaista kokemusta. Omien valiokuntien ja verkostojen asioita tulee viedä johtokunnassa eteenpäin. ”Isossa kuvassa henkilökohtaisesti tärkeillä asioilla ei kuitenkaan ole niin suurta roolia. Yhteinen napa, ei oma napa.”Tulevaisuudessa hän toivoo myös pääsevänsä hakemaan ratkaisuja suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta tärkeisiin kysymyksiin, kuten viljelijöiden ikääntymiseen, omistajanvaihdosten vähyyteen ja esimerkiksi viljelijöiden kouluttautumisen lisäämiseen. Myös pienten tilojen häviäminen mietityttää. Onko pienten tilojen häviäminen välttämätöntä, vai tapahtuuko se luonnostaan, vaikka asiaa yritettäisiin muuttaa? ”Maailma muuttuu nopeasti ja pitää miettiä, miten me pysymme muutoksen vauhdissa” Esiintymishalukkuus on eduksi Johtokunnan jäseneltä vaaditaan sitoutumista ja Aleksis sanookin, että tällä hetkellä sitä löytyy kaikilta johtokunnan jäseniltä. Koska työskentely vaatii aikaa, tulee sitä myös olla käytettävissä. Johtokuntalaisilta vaaditaan myös valmiutta edustustehtäviin, sekä erityistä osaamista olla esillä myös yllättävissä tilanteissa. Maatalous tulee tuntea hyvin kokonaisuutena, jonka lisäksi tulee olla halua ja intohimoa viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa. Vaikka johtokunnan työskentely ei aina näy vahvasti ulospäin niin johtokunnassa käydään paljon keskustelua ja vaikutetaan maataloudelle tärkeisiin kysymyksiin. Johtokunnassa pyritään aina löytämään ratkaisu, ja työskentely toimiikin usein politiikan tavoin, jolloin paras ratkaisu on kompromissi monista asioita. Johtokunnan ääni on kuitenkin kentän ääni, ja Aleksis kannustaa olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä johtokuntalaisiin, mikäli mielessä on jokin asia, johon haluaisi muutosta. Aina asiat eivät kuitenkaan etene nopeasti, mutta vaikuttamaan pystyy. Tulevaisuus näytätä mihin Aleksis luottamuskentällä vielä päätyykään. Järjestössä hän toteaa olevan kolme nousemisen paikkaa, 3. 2. ja 1. puheenjohtaja, mutta häntä kiinnostaa myös esimerkiksi asiantuntijapuolella työskentely sekä mahdollisuudet EU:ssa. Hän sanoo kuitenkin, että eteenpäin mennään kausi kerrallaan. ”Tilaakin pitäisi pyörittää, joten esimerkiksi EU-työskentely voi olla haaste, muttei mahdottomuus”. REETTA KEISALMI KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA JOHTOKUNTATYÖSKENTELY VAATII LAAJAA MAATALOUDEN TUNTEMUSTA KUVA: REETTA KEISALMI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==