1 MTK-Uusimaan jäsenlehti 2024 Miltä näyttää täydellinen suojakaista? INVESTOI ITSEESI Apua rahoitusviidakkoon Omistajanvaihdoksen ajoitus ja rohkeus tilan muutokseen Uupumuksesta uuteen alkuun Tiedätkö miten aurinkopaneelit tulee asentaa? Mikä on sinun polkusi vaikuttaa? LOMITUSPALVELUT 50 VUOTTA! Miten MTK:n johtokunta toimii?
2 TOIMITUS: PÄÄTOIMITTAJA MATTI PERÄLÄ KESÄHARJOITTELIJA, REETTA KEISALMI JULKAISIJA: MTK-UUSIMAA LEHDEN TOTEUTUS: MERJA MINKKINEN/ PUNAMUSTA SISÄLTÖ- JA SUUNNITTELUPALVELUT PAINOPAIKKA: PUNAMUSTA KANNEN KUVA: REETTA KEISALMI TOIMINNANJOHTAJA MATTI PERÄLÄ 0400 316 115 JÄRJESTÖAGRONOMI MIRKA NIEMELÄ 050 512 3728 MTK-UUSIMAA SIMONKATU 6 A 18 00100 HELSINKI PUH. 020 413 2022 ETUNIMI.SUKUNIMI@MTK.FI SISÄLLYSLUETTELO uusimaa.mtk.fi Pääkirjoitus 3 Hyvää alkanutta syksyä koko jäsenistölle! 4 Kesätöissä MTK-Uusimaalla 5 Vaikuta vaikuttamalla! 6 Johtokuntatyöskentely vaatii laajaa maatalouden tuntemusta 7 Minustako maaseutuyrittäjä? Väärin asennettu aurinkopaneeli voi olla maanviljelijälle kohtalokas – ”kaikenlaisia virityksiä on nähty” 9 Kasvunpaikka-hanke tuo koululaiset vierailemaan Uudenmaan maatiloille 10 Maaseudun yritystuet – mahdollisuus käynnistää, kehittää, investoida yritystoimintaan 11 Uupumuksesta uuteen alkuun 12 MTK-Uusimaa säätiö tukee korkeakouluopiskelijoita 13 Omistajanvaihdoksen ajoitus ja rohkeus tilan muutokseen 14 Lataa uusi MTK Jäsenet -mobiilisovellus puhelimeesi 15 Puukauppojen kilpailuttaminen verkossa yleistyy 15 Kaikuja TUOTOSTA ja huhuja TUOVISTA 16 Onnistunut opintomatka Puolaan 18 EU-vaikuttamisessa alkaa uusi aikakausi 20 Käytännön apua kotiin 21 Kuvia yhdistyksiltä 22 Muutoksen pyörteistä takaisin perusasioiden äärelle 24 Maatalouslomitus 50 vuotta: Hyvät vuorovaikutustaidot takaavat onnistuneen lomituksen 26 Suomalaisen ruoan juhlintaa Porvoossa 27 Terveenä ja tehokkaana tilalla – investoi itseesi 28 MTK-Akatemia tarjoaa jäsenille koulutusta yritystoiminnan ja vaikuttamisen tueksi 29 Paloturvallisuuskurssi 29 Länsirata maanomistajan silmin 30 Edunvalvontaan tutustumista ja ryhmätehtäviä 31 Yrityskylä Lahti 31 Ohjeita hyviin omistajanvaihdoksiin, uusia ideoita ja verkostoitumista 32 Etelämanujen toiminnantäyteinen vuosi 33 Lomamökit 34 MTK-Uusimaan johtokunta 2024 34 Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 2024 35
3 MATTI PERÄLÄ Syksy on muutoksen ja uusien alkujen aikaa – myös meille MTK-Uusimaassa. Kädessäsi oleva jäsenlehti tavoittaa kaikki paikallisyhdistystemme jäsenet, ja sen koostamisessa meillä on tänä vuonna ollut merkittävä apu. Kesätyöntekijämme Reetta Keisalmi toi mukanaan raikkaita ideoita ja energiaa, ja hänen panoksensa tämän lehden kokoamisessa on ollut suureksi avuksi. Suuret kiitokset siis Reetalle! Kulunut vuosi on jälleen muistuttanut meitä siitä, kuinka sääolosuhteet, markkinat ja maailmanlaajuiset tapahtumat muokkaavat maatilojen arkea ja päätöksentekoa. Kevään ja alkukesän kuivuus herätti huolta sadon suhteen, mutta onneksi loppukesän sateet toivat helpotusta. Monin paikoin pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta toisaalta kaikille Uudenmaan alueen viljelijöille kesä ei ollut suosiollinen, ja paikoittain olosuhteet muistuttivat viime vuoden haastavaa kasvukautta. Nyt, kun kesän kiireet alkavat hellittää, on hyvä hetki suunnata katseet kohti tulevaa. Syksyn myötä ei kuitenkaan ole aika hidastaa tahtia, vaan muistutamme, että aktiivisuus ja vaikuttaminen jatkuvat ympäri vuoden. Luottamustehtävät tarjoavat kaikille jäsenille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Juuri syksy onkin otollinen aika harkita, voisiko olla oma vuoro kantaa kortensa kekoon. MTK ja alueelliset liitot, kuten MTK-Uusimaa, valitsevat uusia luottamushenkilöitä tulevalle kaudelle. Nyt on erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja lähteä mukaan vaikuttamaan. Teknologinen kehitys on myös yksi syksyn merkittävistä teemoista. Valvonnan automatisoituminen ja esimerkiksi satelliittivalvonta muuttavat alamme toimintaa merkittävästi. Vaikka tekniikka kehittyy nyt isoilla harppauksilla, muistutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen jutussa viljelijöitä ohjelmakauden uudistusten ja teknologisten ratkaisujen omaksumisen ohella pitämään huolta myös perustason tukiehtojen, kuten vesistöjen varrella olevien suojakaistojen, noudattamisesta. Syksyn uudet hankkeet tuovat mukanaan myös innostavia mahdollisuuksia. Yksi näistä on nyt elokuussa alkanut Kasvunpaikka-hanke, joka vie vantaalaisia alakoululaisia Uudenmaan maatiloille tutustumaan maatalouden arkeen ja ruoantuotantoon. Yhdessä Vantaan 4H-yhdistyksen kanssa toteutettava hanke tarjoaa lapsille käytännön oppimiskokemuksia, ja toivomme tilallisten lähtevän mukaan esittelemään toimintaansa. Lisää tästä kiinnostavasta hankkeesta voit lukea lehdestä. Tänä vuonna maatalouslomitusjärjestelmä vietti 50-vuotisjuhlaa. Maatalouslomitus on ollut vuosikymmenten ajan elintärkeä tuki monille maatilayrittäjille, mahdollistaen tilallisille ansaitun levon ja jaksamisen ylläpitämisen raskaassa työssä. Juhlavuoden myötä haluamme esittää suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat vuosien varrella tukeneet ja kehittäneet tätä järjestelmää varmistaen, että lomituspalvelut ovat edelleen saatavilla. Lisäksi tänä vuonna myönsimme MTK-Uusimaa säätiön stipendin maatalousalan opinnoissa ansioituneelle opiskelijalle, Lotta Tulokkaalle. Lotta on hieno esimerkki siitä, kuinka uudelleenkouluttautuminen voi avata uusia mahdollisuuksia. Hänen polkunsa teollisuusmaalarista eläintenhoitajaksi on inspiroiva, ja hän kertoo lehtemme haastattelussa opiskelustaan Keudassa sekä työstään opetusnavetalla. Lotan tarina kannustaa jokaista kiinnostunutta harkitsemaan maatalousalaa tulevaisuuden uravaihtoehtona. Syksy on kasvun ja uusien alkujen aikaa – niin pellolla kuin vaikuttamisenkin saralla. Yhteisöllisyys ja osallistuminen ovat toimintamme perusta, ja toivomme, että yhä useampi jäsenemme lähtee mukaan tekemään tätä arvokasta työtä. Hyvää syksyä ja antoisaa lukukokemusta! MATTI PERÄLÄ, PÄÄTOIMITTAJA, UUSMAALAINEN SYKSY TUO MUKANAAN KASVUN MAHDOLLISUUKSIA MTK-UUSIMAAN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään tiistaina 3. päivänä joulukuuta 2024. Kokouspaikka ja -aika löytyy alla olevasta linkistä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n syyskokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Kokouksen yhteydessä tarjotaan lounas. Ilmoittaudu kokoukseen https://uusimaa.mtk.fi/-/syyskokous2024 Tervetuloa!
4 Sadonkorjuu on jo hyvässä vauhdissa alueellamme, mutta valitettavasti kasvukauden oikukkaat säät ovat verottaneet satotasoja ympäri Uuttamaata. Sateeton alkukausi nipisti ainakin meidän tilallamme satotasoa alaspäin. Sateet olivat hyvin paikallisia ja oli tuurista kiinni, saivatko viljelykset vettä vai eivät. Puintikausi kun alkoi lähestyä, niin sateita kyllä alkoi ihan perinteisellä tyylillä tulemaan. Sen lisäksi, että säät tuntuvat oikuttelevan, ei maataloushallintokaan saa asioitaan aina toimimaan sellaisella aikataululla, kun toivoisi. Liittojen puheenjohtajat ottivat kesäkokouksessaan kantaa juuri tähän meidän toimintaympäristön ennakoimattomuuteen ja viljelijän heikentyneeseen oikeusturvaan. Tukikausien vaihtuminen tuntuu kerta kerralta olevan hallinnolle hankalampaa ja tulevan lähes yllätyksenä. Meidän viljelijöiden tulee sitoutua tukihaussa tukiin ja niiden ehtoihin, joista ei tarkkoja tietoja ole viljelijöillä saatikka hallinnolla. Ihan kuin kukaan ei hoitaisi meidän asioitamme. Olen päässyt näin puheenjohtajana seuraamaan, kuinka paljon meidän viljelijöiden etujen eteen tehdään töitä. MTK:laiset ovat monessa paikassa mukana, joissa viljelijöiden asioista päätetään. Mutta ei pidä unohtaa, että päättävissä pöydissä istuu paljon muidenkin alojen ihmisiä ja valitettavasti viljelijät jäävät turhan usein alakynteen, vaikka parhaamme yritetään. Puheenjohtajana olen myös käynyt tutustumassa alueemme yhdistyksiin ja käynyt kesän tapahtumissa. On todella hienoa, että paikallisyhdistykset näkyvät ja kuuluvat myös tavallisille ihmisille ja että toimintaa riittää, kiitos siitä kaikille! Syystöiden jälkeenhän taas luottamustoimet jatkuvat täydellä tohinalla erilaisten kokousten ja tapaamisien muodossa. Antoisaa loppusyksyä kaikille! AIJA KALEK, PUHEENJOHTAJA, MTK-UUSIMAA HYVÄÄ ALKANUTTA SYKSYÄ KOKO JÄSENISTÖLLE!
5 MTK-Uusimaa haki alkuvuonna kesäharjoittelijaa ja kiinnostuin oitis. Olin ollut aiemmin yhden kesän MTK-Keski-Pohjanmaalla, joten työpaikkana MTK oli minulle tuttu. Muistissa oli mukava työyhteisö ja työtehtävät ja toivoin pääseväni taas työskentelemään edunvalvonnan parissa. Onnekseni minulle tätä työtä tarjottiin. Aloitin työni toukokuun lopussa ja pääsin heti mukaan liiton jokapäiväiseen toimintaan. Kesä onkin ollut antoisa ja olen päässyt hyödyntämään omaa osaamistani ja samalla haastamaan itseäni uusilla asioilla. Maakuntana Uusimaa on erilainen kuin Keski-Pohjanmaa. Täällä korostuu kuluttajien läheisyys, osa-aikaviljelijänä toimiminen sekä kasvinviljelyyn painottunut tuotanto. Kotieläintieteitä opiskelleena ja erityisesti eläintuotannosta kiinnostuneena oli mielestäni hyvä mahdollisuus päästä työskentelemään maakunnassa, jossa joutui kertaamaan ja opettelemaan uusia asioita. Isoimpana työkokonaisuutena kesääni kuului tämä nyt lukemasi lehti. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta lehden tuottamisesta, eikä sen koommin juttujen kirjoittamisesta, mutta tästä lehdestä löydät useamman kirjoittamani jutun. Toivottavasti pidät niistä! Lehden kokoamisen lisäksi kesääni kuului myös muita työtehtäviä kuten jäsenrekisterin läpikäymistä, yhdistysten tapahtumiin osallistumista, liiton edustamista ja tapahtumien suunnittelua. Oli mukavaa päästä tapaamaan jäsenistöä eri puolilta maakuntaa sekä juttelemaan heidän kanssaan ajankohtaisista asioista! Mielestäni työskentely MTK:lla on monipuolista ja mielekästä. Maataloustuottajien edun valvominen on tärkeää, sillä isommalla joukolla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa. MTK:n liittotasolla työssä pääsee kohtaamaan maatalousyrittäjiä säännöllisesti sekä haastamaan itseään Kesätöissä MTK-Uusimaalla ja kanssakeskustelijaa. Näiden keskustelujen ja toiveiden pohjalta me täällä liitossa ajamme teidän asiaanne, vaikka se joskus saattaa näyttää ulospäin pelkiltä saunailloilta. Me vaikutamme, sekä pidämme huolta siitä, että asioitanne kuullaan niissä pöydissä, joissa se on tärkeää. Ja niissä saunailloissakin pääsee samanhenkisten ihmisten seuraan sekä hetkeksi irtautumaan arjesta. Tätä kesää lämmöllä muistaen, REETTA KEISALMI, KESÄHESSU 2024
6 Edunvalvonta tarkoittaa toisen asioiden hoitamista ja edun valvomista silloin, kun henkilö ei siihen itse ole kykenevä. Maatalousyrittäjä on tässä maassa turhan yksin, kun puheeksi tulee oman edun valvominen. Siksi on hyvä, että meiltä löytyy oma edunvalvontajärjestö, joka ajaa etuamme puolestamme, jotta te yrittäjät voitte keskittyä siihen mikä on tärkeää – ruoantuotantoon. Edunvalvonnan toteutumiseen jäsenistön toiveiden mukaan voi jokainen vaikuttaa eri vaikuttamisen paikoilta! Vaikuttaminen kannattaa, sillä vaikuttamalla saadaan aikaan oikeaa muutosta maatalousyrittäjille tärkeisiin asioihin. Vaikuttamalla luodaan toimintaympäristön muutosta ja parempaa tulevaisuutta. Hyvä vaikuttaja Vaikuta vaikuttamalla! on sellainen henkilö, joka on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän asioistaan, sekä haluaa tuoda esille yleisiä ongelmia ja haasteita, sekä niihin ratkaisuja. Missä järjestössämme voi päästä vaikuttamaan siihen, miten ja mitä edunvalvontaa tehdään? Johtokunta tai valtuuskunta voi tuntua liian kaukaiselta ja sinne pääseminen hankalalta. Järjestössä on kuitenkin monta hyvää matalan kynnyksen vaikuttamisen paikkaa. Näitä ovat esimerkiksi alueelliset ja valtakunnalliset valiokunnat ja verkostot. Kysytään nykyisiltä valiokuntien jäseniltä, miten he ovat valiokuntiin päätyneet: Outi Kyöstilä, Alueellinen elinkeino ja Yrittäjyys valiokunta Hakeuduin valiokuntaan sillä yrittäjyys asiat kiinnostavat ja varsinkin maaseudun monipuolinen yrittäminen. Kyrön Aatulle sanoin, että olisin käytettäväksi valiokuntaan tarvittaessa. Jos jokin valiokunta kiinnostaa sinua itseäsi, niin rohkeasti voi ottaa liittoon yhteyttä ja kertoa toiveistaan. Valiokuntatoiminta sopii aktiiviselle ja laaja-alaisesti ajattelevalle henkilölle, joka kertoo mielipiteestä, mutta myös kuuntelee muiden ajatuksia. Nuorille henkilöille valiokunnat ovat myös hyvä väylä kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja vaikuttajapolkuaan. Oskari Virtanen, Etelän Maaseutunuorten valiokunta Ollessani ensin aktiivinen ”rivijäsen” muissa maaseutunuorten tapahtumissa, minut houkuteltiin mukaan valiokuntaan, jolloin pääsin myös itse vaikuttamaan tapahtumien järjestämiseen. Kyseessä oli kuitenkin hyvä kaveriporukka. Suosittelen ensin tutustumaan muuhun toimintaan avoimesti ja mikäli kiinnostusta riittää niin rohkeasti kannattaa ilmoittaa halukkuutensa jollekin valiokuntalaiselle. Kaikki avoimin mielin liikkeellä olevat, samanhenkistä seuraa hakevat, jolla on mielenkiintoa vaikuttaa nuorten asioihin ja tapahtumiin ovat hyviä kandidaatteja valiokuntaan! Mika Tervo, Valtakunnallinen maitovaliokunta Polkuni maitovaliokuntaan kulkee osuuskunnan kautta, jota edustin eteläisten liittojen maitovaliokunnassa ja toimin puheenjohtajana. Olin siinä n. 4 vuotta, kunnes minua kysyttiin maitovaliokuntaan, jossa toimin nyt varapuheenjohtajana. En varsinaisesti hakeutunut valiokuntaan vaan minua pyydettiin sinne. Ehkä tuo meijerin polku sopi minulle etenemiseen. Osuuskunnan kautta kuitenkin saa tukea ja pääsee tutustumaan muiden osuuskuntien hallintohenkilöihin. Valiokuntatyöskentely vaatii sitoutumista ja aikaa. Työskentelyssä on hyvä myös tuntea tukibyrokratian historiaa ja mistä asiat juontaa juurensa sekä olla yhteistyökykyinen ja kiinnostunut politiikasta. REERTTA KEISAMI, KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA Onko sinulla hyviä ajatuksia maatalouden edunvalvonnasta? Ajatteletko usein, että asiat tulisi tehdä paremmin? Älä jää ajatustesi kanssa märehtimään vaan hakeudu vaikuttamisen paikkoihin!
7 2024 Öljykasvivaliokunta puheenjohtajuus/paikka Jäsenpalveluvaliokunta Maitovaliokunta (tähän tarvitaan myös osuuskunnan tuki) 2025 Erikoiskasvivaliokunta, (Peruna, SJ, Puutarha, tärkkiperuna, muut kasvikset) Peltokasvivaliokunta Elinkeino ja Yrittäjyys valiokunta Ympäristö ja maankäyttövaliokunta 2026 Osaaminen ja hyvinvointivaliokunta MTK-Uusimaalla on omia sekä yhteisvaliokuntia muiden eteläisten liittojen kanssa. Keskusliitolla on valiokuntia ja verkostoja, joissa on jäseniä valtakunnallisesti. Joukosta löytyy varmasti valiokunta tai verkosto, jossa pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan sekä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamisesta ja valiokuntatyöskentelystä, seuraavien vuosien syksyllä voit hakea näitä keskusliiton valiokuntien paikkoja: Lisäksi MTK-Uusimaan alueen- ja yhteisvaliokuntiin haetaan edustajia vuosittain. Mikäli olet kiinnostunut paikasta, ole yhteydessä johtokuntaan. JÄSENHINTA 635 €/2HH Varaukset 15.1.2025 mennessä fm.myynti@fmt.fi Aihe: MTK-UUSIMAA VIRO Puh 03 43 55 670 (Ei jäsenet 835 €) Ohjelmassa on mm. kolme tilavierailua, tapaaminen tuottajajärjestössä, Kadriorgin palatsi, päivällinen keskiaikaiseen tapaan ja Pärnun rannat. Tarkemman matkaohjelman löydät MTK-Uusimaan kotisivuilta https://uusimaa.mtk.fi MTK-Uusimaan opintomatka Viroon 25-28.6.2025
8 Aleksiksen into johtokuntaan hakemiselle heräsi voimakkaammin, kun kentältä alettiin puhua, että hän voisi johtokuntapestiä hakea. Aleksis kokee, että hänellä on annettavaa maatalouden nykyisessä myllerryksessä, ja hän haluaa olla siellä missä pohditaan ideoita ja ratkaisuja maatalouden isojen haasteiden selvittämiseksi. Hän tuo rohkeasti keskustelussa esille niin uusia kuin uusvanhojakin ajatuksia maatalouden kannattavuuden ja muidenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Johtokuntavuosi alkoi perehtymisellä ja uuden opettelulla. Johtokuntatyöskentely koostuu johtokunnan kokouksien lisäksi valiokuntien ja verkostojen sekä oman liiton kokouksista. Aleksiksen tapauksessa päälle tulee vielä oman paikallisyhdistyksenkin kokouksia sillä hän toimii MTK-Orimattilan puheenjohtajana. Niiden lisäksi on oman innostuneisuuden, haluamisen ja jaksamisen rajoissa, , muita sidosryhmätyöskentelyjä, sekä mediassa edustamista. Työskentelyä on siis hyvin laajalla alueella. ”Kaikilla johtokunnan jäsenillä on omia eksperttialueita, mutta niiden lisäksi pitää omaksua paljon muutakin asiaa, sillä johtokunnassa puhutaan laajasti eri osa-alueista”, Aleksis sanoo. Aleksis itse on johtokuntalaisena mukana hevosverkostossa, puutarha- ja erikoiskasviverkostossa, luomuverkostossa ja perunaverkostossa. Näissä kaikissa on alkuvuoden aikana puhuttu laajasti eri aiheista, kuten ravipelipuolesta, nykyisestä- ja tulevasta CAP-kaudesta ja esimerkiksi uuden tuottajaorganisaation perustamisesta tärkkelysperunan viljelijöille. Liittotasolta valtakunnan tasolle perspektiivi laajenee Työskentelytapa johtokunnassa eroaa hieman liittotason vaikuttamisesta. Perspektiivi, josta asioita tarkastellaan ei enää keskity omaan alueeseen, vaan laajempaan valtakunnan tasoon. MTK:n johtokunta toimii kaksisuuntaisesti yhdessä keskusliiton asiantuntijaorganisaation kanssa, jolloin johtokunta esittää idean tai ongelman asiantuntijoille, jotka pohtivat työssään yhdessä eri sidosryhmien kanssa ratkaisumalleja, jotka viedään taas johtokuntaan esittelyyn, ja joista johtokunta valitsee toimintamallin, jonka pohjalta työskentelyä jatketaan. Prosessit voivat olla pitkiäkin, vaikka aina silloin tällöin käsittelyyn tulee myös asioita, joihin on reagoitava nopeasti. Tärkeimpinä sidosryhminä Aleksis mainitsee esimerkiksi kansanedustajat ja muut poliitikot. Yhteistyötä tehdään myös eri lakiasiantuntijoiden kanssa. Lakimuutoksiin rajat asettavat kuitenkin kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-lainsäädäntö, sekä esimerkiksi WTO:n asetukset. Maataloutta ei voida kansallisesti siis esimerkiksi tukea miten halutaan, vaan ulkopuoliset toimijat asettavat tietyt rajat. Omaa osaamista esille Aleksis toteaa, että hänelle tärkeimpiä kysymyksiä, joihin hän pyrkii vaikuttamaan, ovat ekologiset ja luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan liittyvät asiat. Niistä Aleksiksella on eniten asiantuntijuutta, ja omakohtaista kokemusta. Omien valiokuntien ja verkostojen asioita tulee viedä johtokunnassa eteenpäin. ”Isossa kuvassa henkilökohtaisesti tärkeillä asioilla ei kuitenkaan ole niin suurta roolia. Yhteinen napa, ei oma napa.”Tulevaisuudessa hän toivoo myös pääsevänsä hakemaan ratkaisuja suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta tärkeisiin kysymyksiin, kuten viljelijöiden ikääntymiseen, omistajanvaihdosten vähyyteen ja esimerkiksi viljelijöiden kouluttautumisen lisäämiseen. Myös pienten tilojen häviäminen mietityttää. Onko pienten tilojen häviäminen välttämätöntä, vai tapahtuuko se luonnostaan, vaikka asiaa yritettäisiin muuttaa? ”Maailma muuttuu nopeasti ja pitää miettiä, miten me pysymme muutoksen vauhdissa” Esiintymishalukkuus on eduksi Johtokunnan jäseneltä vaaditaan sitoutumista ja Aleksis sanookin, että tällä hetkellä sitä löytyy kaikilta johtokunnan jäseniltä. Koska työskentely vaatii aikaa, tulee sitä myös olla käytettävissä. Johtokuntalaisilta vaaditaan myös valmiutta edustustehtäviin, sekä erityistä osaamista olla esillä myös yllättävissä tilanteissa. Maatalous tulee tuntea hyvin kokonaisuutena, jonka lisäksi tulee olla halua ja intohimoa viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa. Vaikka johtokunnan työskentely ei aina näy vahvasti ulospäin niin johtokunnassa käydään paljon keskustelua ja vaikutetaan maataloudelle tärkeisiin kysymyksiin. Johtokunnassa pyritään aina löytämään ratkaisu, ja työskentely toimiikin usein politiikan tavoin, jolloin paras ratkaisu on kompromissi monista asioita. Johtokunnan ääni on kuitenkin kentän ääni, ja Aleksis kannustaa olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä johtokuntalaisiin, mikäli mielessä on jokin asia, johon haluaisi muutosta. Aina asiat eivät kuitenkaan etene nopeasti, mutta vaikuttamaan pystyy. Tulevaisuus näytätä mihin Aleksis luottamuskentällä vielä päätyykään. Järjestössä hän toteaa olevan kolme nousemisen paikkaa, 3. 2. ja 1. puheenjohtaja, mutta häntä kiinnostaa myös esimerkiksi asiantuntijapuolella työskentely sekä mahdollisuudet EU:ssa. Hän sanoo kuitenkin, että eteenpäin mennään kausi kerrallaan. ”Tilaakin pitäisi pyörittää, joten esimerkiksi EU-työskentely voi olla haaste, muttei mahdottomuus”. REETTA KEISALMI KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA JOHTOKUNTATYÖSKENTELY VAATII LAAJAA MAATALOUDEN TUNTEMUSTA KUVA: REETTA KEISALMI
9 Sähkön hinnan noustua ja vihreän siirtymän myötä yhä useampi suomalainen viljelijä on siirtynyt maatilallaan aurinkopaneelien käyttöön. Paneelibuumin varjopuolena ovat asennusvirheet, joita tehdään LähiTapiolan, Tukesin ja muiden asiantuntijoiden mukaan paljon. Maatiloilla puutteet asennuksissa voivat olla erityisen kohtalokkaita. – Aurinkosähköjärjestelmistä on aiheutunut viime vuosina kymmenkunta tulipaloa. Pahimmassa tapauksessa palaa useita rakennuksia ja tuotantoeläimiä menehtyy, jolloin puhutaan maanviljelijän koko elinkeinon menettämisestä – jopa miljoonaluokan hintalapusta. Asennusvirhe voi pienentää maksettavaa vakuutuskorvausta tai voi estää sen maksamisen kokonaan, kertoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman. Aurinkosähköjärjestelmiä hankittaessa pitää hinnan lisäksi kiinnittää huomiota myös komponenttien ja työn laatuun. – Asentajilla on oltava luvat ja pätevyys. Jos paneelien johdot roikkuvat ja invertteri on kiinnitetty suoraan lautaseinään, on syytä olettaa, että muutakin vikaa on. Valitettavasti kaikenlaisia virityksiä on nähty, ja virheellisesti asennettuja paneeleja on myös otettu alas ja ne on jouduttu asentamaan uudelleen. Sijoittaminen riskienhallintaan on sijoittamista oman elinkeinon turvaamiseen, sanoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko. Huomioi nämä aurinkosähköjärjestelmän hankkimisessa ja asennuksessa 1. Onko asennustyön tekijällä oikeus tehdä sähköasennuksia? Voit tarkistaa henkilön tai yrityksen oikeudet Tukesin toiminnanharjoittajarekisteristä. Väärin asennettu aurinkopaneeli voi olla maanviljelijälle kohtalokas – ”kaikenlaisia virityksiä on nähty” Aurinkopaneelibuumi on lisännyt isojen palovahinkojen riskiä maatiloilla. Virheellisesti asennettuja paneeleja on paljon, ja pahimmassa tapauksessa vaakalaudalla on viljelijän koko elinkeino. 2. Onko järjestelmästä saatavilla käyttö- ja huolto-ohjeet? Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan ohjeiden tulee olla helposti saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Myyjä on vastuussa käyttöohjeiden antamisesta tuotteen luovutuksen yhteydessä. 3. Onko asennuksesta tehty kattavat piirustukset? Tämä pitää sisällään rakennelaskelmat ja rakennuspiirustukset. 4. Onko hätätilanteiden varalle saatavilla kirjallinen ohje? Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulipaloa, myrskyä, laitteiston kuumenemista tai katon vuotamiseen liittyvää korjaustilannetta. 5. Oletko saanut kirjalliset pöytäkirjat käyttöönoton testeistä ja tarkastuksista? Laitteet pitää tarkastaa asennuksen ja varolaitteiden osalta ennen luovutusta käyttäjälle. 6. Kuinka sähkökatkot on huomioitu mahdollisen varavoimageneraattorin käynnistyessä? Automaattikäynnisteisessä generaattorissa pitää varmistaa, etteivät generaattori ja paneelit toimi yhtä aikaa. Traktorikäyttöisessä generaattorissa on selvitettävä, vaatiiko aurinkosähköjärjestelmä esimerkiksi kelakytkinohjauksen. TUULI EEROLA, VIESTINTÄASIANTUNTIJA, LÄHITAPIOLA
10 Vantaan 4H-yhdistyksellä on käynnissä Kasvunpaikka-hanke, jonka yksi keskeinen tavoite on saada mahdollisimman moni vantaalainen alakoululainen tutustumaan maatilan arkeen ja oppimaan ruoantuotannosta käytännön ympäristössä. Tätä varten järjestetään koululuokkien vierailuja maatiloille Uudenmaan alueella. -Pääkaupunkiseudun lapsilta voi puuttua yhteydet maaseutuun. Maataloudesta saatetaan oppia koulussa vain teoriatasolla, jolloin oppimiskokemus jää vaille konkretiaa. 4H:n toiminnasta tuttua tekemällä oppimisen menetelmää sovelletaan hankkeessa järjestettävillä maatilavierailuilla, kun oppilaat pääsevät aitoon ympäristöön näkemään ja kokemaan, kertoo Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Saara Suomäki. Kasvunpaikka-hanke on nyt käynnissä ja jatkuu vuoden 2025 loppuun asti. Hanke on Vantaan 4H-yhdistyksen kehittämishanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta. -Haluamme tarjota pääkaupunkiseudun lapsille tilaisuuden nähdä, mitä lähialueilla tuotetaan ja millaista se käytännössä on. Maatilavierailu on lapsille elämys, joka jää mieleen, sanoo hanketyöntekijä Iiris Ryske. Maatilallisia toivotaan mukaan Hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK-Uusimaan kanssa, ja uusmaalaisia maatiloja toivotaankin osallistumaan avaamalla ovensa koululuokalle. Tässä on tilaisuus päästä näyttämään oppilaille, mistä ruoka on peräisin ja millaista maatilayrittäjän arki on! Hankkeessa suunnitellaan vierailut ja kehitetään niille opetussuunnitelman mukaista sisältöä, esimerkiksi paikan päällä suoritettavia oppimistehtäviä. Maatilallisia tarvitaan kertomaan maatilan toiminnasta ja viljelymenetelmistä, sekä näyttämään millaisia koneita, tiloja ja panoksia maataloudessa tarvitaan. Sekä kasvintuotantotilat että eläintilat ovat tervetulleita osallistumaan. Tarkoituksena on, että maatilavierailu olisi hankkeen avulla maatilalliselle sujuva toteuttaa. -Hankkeeseen osallistumalla on helppoa kokeilla koululuokan vierailua, vaikka yhden kerran. Tietenkin voi mielellään ottaa myös useampia koululuokkia vastaan pitkin vuotta. Osallistuneille maatiloille jää yhteydet kouluihin, jotta vierailuja voi jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen, hanketta toteuttava Ryske vinkkaa. IIRIS RYSKE, HANKETYÖNTEKIJÄ, 4H Kiinnostuitko? Onko sinulla maatila, jonne voisi kutsua koululuokan vierailemaan? Ota yhteyttä Vantaan 4H-yhdistyksen hanketyöntekijä Iiris Ryskeeseen: puh. 050 389 8812, iiris.ryske@4h.fi. MTK yhdistyksen jäsenenä sinun on mahdollista saada toteutuneesta vierailusta 200 € palkkio. Yhdistys hakee palkkion vierailusta MTK Säätiöltä. Lisätietoa hankkeesta: Kasvunpaikka-hanke | Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistys / Helsingin 4H-yhdistys (pks4h.fi) RYPSI & RAPSI – KAIKKI KOTIINPÄIN: • Viljelykierto monipuolistuu • Hyvä esikasviarvo • Toimituspaikkoja ympäri viljelyaluetta • Kotimaiselle varma kysyntä • Tee kaupat oman tutun viljanostajan kanssa KASVUNPAIKKA-HANKE tuo koululaiset vierailemaan Uudenmaan maatiloille
11 Maaseudulla toimivilla yrityksillä on käytettävissä paljon uusia rahoitustuotteita käynnissä olevalla rahoituskaudella. Uutta on myös se, että Ely- keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien rahoitustuet ovat osittain erilaiset ja siksi on syytä selvittää hankeen tukikelpoisuus sekä mahdolliset rahoitusvaihtoehdot aina ennakkoon ennen kuin aloittaa tai käynnistää toimenpidettä. Yrityksen tulee sijaita maaseudulla, yrityksen toiminta on kannattavaa sekä yritystoimintaa harjoittavalla on riittävä ammattitaito. Tuki ei saa myöskään vääristää kilpailua. Rahoitusta yrityksille Yritystoiminnan alkuvaiheessa voit tehdä tuella kokeiluja tai ostaa asiantuntija-apua, jolla kehität esimerkiksi markkinointia tai yrityksesi tuotteita ja palveluja. Jo toiminnassa oleva yritys voi hankkia tuella asiantuntija-apua tai tehdä investointeja. Maatilatalouden ohessa harjoitettavaan muuhun yritystoimintaan voi hakea tukea yritystoiminnan käynnistämiseen, yritystoiminnan kehittämiseen sekä yritystoimintaan liittyviin investointeihin. Lisäksi maatilat voivat hakea maataloustoiminnan uudistamiseen liittyviin kokeiluihin rahoitusta. Aloittavan yrittäjä, joka on aloittamassa yritystoimintaa tai suunnittelee yrityksen perustamista, voi hakea käynnistystukea: yritystoiminnan kokeiluun, käynnistystuen tai investointituen hakemisen valmisteluun, osa-aikaisen tai päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen tai olemassa olevan yrityksen ostamisen suunnitteluun Yrityksen investointi- ja kehittämistukien hakeminen edellyttää, että yritys sijaitsee maaseudulla. Toimenpiteinä voivat olla yritystoiminnan kehittäminen, yritystoiminnan aloittamisen tai laajentamisen investoinnit tai kehittämisen tai investoinnin edellytysten selvittämiseen ja hakemisen valmisteluun liittyvät toimenpiteet. Rahoituksista lisäinfoa löytyy https://www.ely-keskus.fi/maaseudun-kehittaminen https://maaseutu.fi/alueet/uusimaa/ MAASEUDUN YRITYSTUET – mahdollisuus käynnistää, kehittää, investoida yritystoimintaan Apua ”rahoitusviidakon” selvittämiseen ja yritysten asiantuntija-apua saatavilla KaMu- Kasvua ja Menestystä Uusiutumalla Uudellamaalla -hankkeen tavoitteena on edistää Uusmaalaisten maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kasvua ja elinvoimaisuutta. Varmistamme, että maaseudulla toimivat yritykset, monialaiset maatilat ja yritystoimintaa maaseudulle suunnittelevat saavat asiantuntija-apua sekä ohjausta yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen ja verkostojen rakentamiseen. MITÄ: Hankkeessa tuetaan uutta liiketoimintaa suunnittelevien henkilöiden sekä toimintaansa kehittävien yrittäjien tietotaitoa ja osaamista yrityksen perustamiseen, investointeihin, kehittämiseen, riskien hallintaan, verkostoitumiseen, muutoksen hallintaan, johtamisosaamiseen, sekä myös hallittuun omistajanvaihdokseen valmistautumiseen. KENELLE: Uudenmaan maaseutualueiden yritykset, monialaiset maatilat ja yritystoimintaa suunnittelevat henkilöt KUINKA: Henkilökohtaista ohjausta, sparrausta, neuvontaa, koulutustilaisuuksia, webinaareja, verkostotilaisuuksia Hankkeen painopisteitä ovat: 1. Yritysten kasvu, menestyminen ja uusiutuminen 2. Digitaalisuus 3. Yhteistyökulttuurin vahvistaminen, uudet verkostot ja kumppanuudet HANKKEEN TOTEUTTAJAT ovat ProAgria Etelä-Suomi ry ja Uudenmaan Yrittäjät ry ja toteutusaika on 1.4.2024- 31.12.2026 LISÄTIETOA: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kamu-uusimaa-kasvua-ja -menestysta-uusiutumalla/ ja Auli Teppinen 0400 461716, ProAgria Etelä-Suomi ry Petri Ovaska, 050 558 5674, Uudenmaan yrittäjät ry HANKKEEN RAHOITUS: EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ja Uudenmaan Ely-keskus
12 Eläintenhoitajan tutkinto ei ollut Lotan ensimmäinen koulutus, vaikka sekin oli peruskoulun jälkeen käynyt mielessä. Lotta opiskeli peruskoulun jälkeen rakennusmaalariksi ja metallialan artesaaniksi, ja työskenteli seitsemän vuoden ajan teollisuusmaalarina. Entinen työ ajoi kuitenkin Lotan uuvuksiin ja hetken työskenneltyään muualla hän tajusi, että uralla oli tehtävä suunnanvaihdos. ”Otin sitten laskimen käteen ja aloin laskemaan, olisiko mahdollista jäädä kokopäiväiseksi opiskelijaksi” Lotta sanoo. Uutta alaa miettiessä eläintenhoitajan koulutus tuntui omalta, ”Ajattelin ensin, että kouluttaudun pieneläinhoitajaksi, mutta ensimmäisen navettaviikon aikana lehmät veivät mennessään”. Maatalousalaan Lotalla ei ollut kytköksiä aiemmin. Kotoa häneltä löytyy koiria, kanoja ja kaneja. Opinnot Keudalla olivat Lotan mukaan antoisia, mutta välillä myös raskaita ja intensiivisiä, mikä yllätti aluksi. Erityisesti harjoitteluaikojen ja opintojen yhdistäminen tuntui välillä haastavalta. Opinnoissa paljon asiaa on pakattu pieneen pakettiin, ja sen opiskeluun ei ole rajattomasti aikaa. Opetuksen laatu oli Lotan sanoin kuitenkin todella hyvä, ja Lotta on siihen tyytyväinen, ”Koulun puolelta oltiin todella joustavia ja opinnoista on helppo muovata oman näköiset. Koululta sai paljon tukea ja neuvontaa”. Lotan vuosiluokalla oli opiskelijoita nuorista yläkoulusta ja lukiosta tulleista aina neljänkymmenen täyttäneisiin. Lotta kokee, että yhteishenki opiskelijoiden keskuudessa oli hyvä. Uupumuksesta uuteen alkuun MTK-Uusimaan ja MTK-Uusimaa säätiön vuosittainen stipendi Keudan maatalousalan opinnoissa ansioituneelle opiskelijalle jaettiin tänä vuonna Lotta Tulokkaalle. Kävimme haastattelemassa stipendin saajaa Mäntsälässä Keudan opetusnavetalla. ”Otin sitten laskimen käteen ja aloin laskemaan, olisiko mahdollista jäädä kokopäiväiseksi opiskelijaksi” Lotta sanoo käyneensä opintoja lähiopetuksessa, vaikka etäopetustakin olisi koulun puolesta joustavasti järjestetty, sillä Lotta asui opintojensa aikana kotonaan Nastolan Ruuhijärvellä ja ajoi kouluun aluksi päivittäin. ”Minulle lähiopetus sopii paremmin, ja kotona ei oikein voi keskittyä opiskeluun. Harjoittelupaikat valitsin sitten lähempää kotoa”. Käytännöstä Lotta kokee saavansa parhaan opin, ja vietti esimerkiksi yhden ylimääräisen navettaviikon opintojensa aikana, koska koki, että oppi siellä tekemällä enemmän, kun luokassa kuuntelemalla. Opintojen loppuvaiheessa Lotta päätti perustaa oman yrityksen, vaikkei koskaan ollut ajatellut alkavansa yrittäjäksi. Hän hoitaa yrityksensä kautta eläimiä omien sanojensa mukaan kaneista kirahveihin. Tällä hetkellä Lotta työskentelee tuuraajana Keudan opetusnavetalla, mutta hänellä käy kotonaan hoidossa myös pieneläimiä. Viiden vuoden päästä hän toivoo, että yritys olisi kasvanut ja hänellä olisi hyvin vakiasiakkaita. Häntä innostaa enemmän monipuolinen ja vaihteleva työympäristö, eikä hän näe itseään työskentelemässä vain yhdessä paikassa. Häntä kiinnostaisi tulevaisuudessa opiskella esimerkiksi sorkkahoitajaksi, seminologiksi tai eläintenkouluttajaksi, ellei kaikiksi. Ammattiopintoja hän suosittelee kaikille, joita ala kiinnostaa. Hän kannustaa lähtemään peruskoulun jälkeen suoraan opiskelemaan, vaikka sanoo, että itselleen koki jopa tämän alanvaihdon kautta tuleen opiskelun parempana vaihtoehtona. Hän rohkaisee niitä, jotka miettivät alanvaihtoa lähtemään uudelleenkouluttautumaan. Vaikka opinnot tulivat hieman kalliiksi, oli se kuitenkin sen arvoista. Alan ja opintojen hän sanoo olevan sellaiset, että mitä enemmän on itse kiinnostunut ja oma-aloitteisesti kysymässä ja etsimässä tietoa, sitä paremmin koulutuksesta saa irti. Lotta on erittäin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa ja pitää työskentelystä Keudan navetalla. REETTA KEISALMI KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA KUVA: REETTA KEISALMI
13 MTK-UUSIMAA SÄÄTIÖ TUKEE KORKEAKOULUOPISKELIJOITA MTK-Uusimaa säätiö jakaa vuosittain stipendejä korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kotoisin Uusimaalaisilta jäsentiloilta. Stipendiä voi hakea sekä AMK, että yliopisto opinnoista. Keväällä stipendi jaettiin seitsemälle liiton alueelta kotoisin olevalle korkeakouluopiskelijalle. Millaisia ovat keväällä säätiön stipendin saaneet opiskelijat ja millaiset ovat heidän vinkkinsä alueen opiskelijoille, jotka harkitsevat stipendin hakemista? 1. Kuka olet, mistä tulet, mitä opiskelet? 2. Kenen kannattaa hakea stipendiä? 3. Mistä kuulit stipendihausta? 4. Mitä toit esille stipendihakemuksessa/ Vinkit mitä kannattaa tuoda esille stipendihakemuksessa? Johanna: 1. Olen Johanna Salmi, kotoisin Mäntsälästä viljatilalta. Opiskelen viidennettä vuotta maataloustieteitä Viikissä erikoistuen agroteknologiaan. 2. Stipendiä kannattaa hakea kaikkien Uudenmaan jäsentiloilta kotoisin olevat maa- ja metsäsektorin ylemmän asteen opiskelijat. 3. Kuulin stipendihausta Mäntsälän MTK:lta. 4. Stipendihakemuksessa kannattaa tuoda esille oma innokkuus maa/ metsätaloutta kohtaan. Kertoa itsestään, opiskeluistaan sekä millaisia suunnitelmia on syventää oppimista omaa alaansa kohtaan. Tuo ilmi myös mitä stipendi tukisi. Hakemuksessa kannattaa olla oma itsensä ja tuoda esille omaa persoonallisuutta. Mainitse myös mahdollinen kokemuksesi järjestötoiminnasta tai vastaavasta. Kaisu: 1. Olen Kaisu Tuiskunen, maitotilallisten kasvatti Orimattilasta, ja opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistolla. 2. Stipendiä kannattaa hakea kaikkien kriteereihin sopivien ehdokkai- den! Uskoisin, että järjestöaktiivisuudesta on hyötyä stipendiä hakiessa. 3. Kuulin stipendihausta MTK-Uusimaan Instagram-tililtä ja Maaseudun Tulevaisuuden lehtiversiosta. 4. Stipendihaussa kannattaa mainita omista saavutuksistaan ja miksi ylipäätänsä olisi hyvä vaihtoehto stipendin saajaksi. Hyvä uusimaalais- tenkin välillä kehua itseään, ettei jäädä aivan pohjalaisten kehuskeli- joiden vaimentamiksi. Säätiön stipendiä voi hakea kuka vain MTK-Uusimaan jäsentilalta kotoisin oleva korkeakouluopiskelija. Hakemus on vapaamuotoinen, eikä esimerkiksi vaadi lopputyön suoritusta. Stipendihaku on auki, ja hakemukset tulee toimittaa joulukuun 15. päivä mennessä säätiön asiamiehelle. Hae siis sinäkin rohkeasti stipendiä! REETTA KEISALMI, KESÄHARJOITTELIJA, MTK-UUSIMAA
14 OMISTAJANVAIHDOKSEN AJOITUS JA ROHKEUS TILAN MUUTOKSEEN Kun tilan omistajanvaihdos tehdään nopeasti, jää moni keskustelu kaupan jälkeiseen aikaan. Silloin voi syntyä erimielisyyksiä, jotka usein aiheuttavat konflikteja. Aloita keskustelut hyvissä ajoin Omistajanvaihdos vaikuttaa koko perheeseen ja sen dynamiikkaan. Psykologinen turvallisuus luo hyvät puitteet onnistuneelle omistajanvaihdokselle. Kompromisseihin ja suunnitelmiin päästään hyvissä ajoin, kun pystytään keskustelemaan kaikesta kaikkien osapuolten, myös sisarusten, kanssa. Keskusteluun kannattaa pyytää ulkopuolista apua, jos tuntuu että sen käyminen tai edes aloittaminen on vaikeaa. Omistajanvaihdoksesta keskustelu tulee aloittaa hyvissä ajoin. Omistajanvaihdos ei ole temppu, joka tehdään puolessa vuodessa tai vuodessa. Siihen tulee varata aikaa ja tehdä siitä esimerkiksi viiden vuoden projekti. Tällöin jää hyvää aikaa miettiä asioita kaikkien näkökulmista, toiveista ja yritysmuodosta. Projektin aikana pystytään keskustelemaan rauhassa talousasioista, tilan suunnasta, tulevaisuudesta, asumisjärjestelyitä ynnä muusta. Näin saadaan rauhaa kokonaisuuden suunnitteluun. Tämä on se aika, jolloin keskustellaan ja suunnitellaan tilan tulevaisuudesta sekä kirjataan asioita ylös projektisuunnitelmaan. Ajoita omistajanvaihdos sopivasti Hyvä ajankohta omistajavaihdokselle on yleensä silloin, kun tuleva omistaja on noin kolmikymppinen. Nuoruuden kehittämisen halu ja into ovat yrittäjälle hyväksi, eikä tiettyjä pysyviä toimintatapoja ole nuorena ehtinyt vielä muodostua. Myös oma maatalousyrittäjän identiteetti on silloin vielä kasvussa ja joustaa. Uuden omistajan tulee pystyä olemaan yrittäjä ja päättää yrityksen tuotannosta, tuotantosuunnista ja toimintatavoista. Varsinkin uutena yrittäjän on hyvä olla ennakkoluuloton ja ottaa omia arvojaan parhaiten tukevat ideat käytäntöön. Antaa mahdollisuus ulkopuoliseen tukeen ja myös osata pyytää tukea ja apua. Usein omistajanvaihdoksen yhteydessä tehdään suuriakin investointeja. Lainan otto on välttämätöntä jo pelkästään siksi, että saadaan lunastettua tila itselle, mutta myös tulevien investointien vuoksi. Lainojen myöntökriteerit ovat tiukentuneet huomattavasti. On hyvä huomioida, että tilakauppoihin ja suuriin investointeihin on vaikeampaa saada lainaa silloin, kun ikää on 40 vuotta kuin jos ikää olisi 30 vuotta. On mahdollista, että tilakauppoja ei pystytä tekemään rahoituksen takia, jos tulevalla omistajalla ei ole riittävästi takaisinmaksuvuosia. Tai sitten takaisinmaksun aikataulu on niin kireä, ettei yrittäjälle ei jää tulosta muuhun toimintaan ja omaan palkkaan. Luopujan on puolestaan hyvä muistaa, että jos hän ei jää eläkkeelle, hänellä on tilakaupan jälkeen mahdollisuus mennä muualle töihin tai sopimuksen mukaan jäädä tilalle työntekijäksi. SPV-kauppa ei ole yhtä kuin eläke. Mitä jos jatkajaa ei ole? Ulkopuoliselle myynti voi olla kova pala, koska tila on voinut olla suvulla satoja vuosia. Kehotankin miettimään seuraavaa: onko mielekkäämpää nähdä tila toiminnassa tulevaisuudessakin, vai rapistumassa ryteikön keskellä? Tämä on hyvä ajatusharjoitus myös silloin, jos uutena yrittäjänä et koekaan maatilayrityksen pyörittämistä omaksesi, vaan haluaisitkin tehdä jotain muuta. Muista, että minkään ammatin tai yrityksen ei kuulu olla vankila, jossa toteutat elinkautista. Välitä viljelijästä -projektityöntekijät ovat tukena, jos esimerkiksi tarvitsee omistajanvaihdos keskusteluihin ulkopuolista apua www.mela.fi/tyokykypalvelut/valita-viljelijasta/ valita-viljelijasta-yhteystiedot/ MARKO KIIVERI, VÄLITÄ VILJELIJÄSTÄ -PROJEKTI, UUSIMAA PUH. 050 3293976 MARKO.KIIVERI@MELA.FI
15 MTK on lanseerannut uuden mobiilisovelluksen. Se tarjoaa sähköisen jäsenkortin kaikille MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja kokoaa järjestön jäsenviestinnän ja palvelutarjonnan helposti ja nopeasti selailtavaan ja löydettävään muotoon. Sovellus on helposti ladattavissa iPhoneen App Storesta ja Androidiin Play Kaupasta nimellä ”MTK Jäsenet”. Apin kautta löydät kätevästi MTK:n ajankohtaiset uutiset, jäsenlehdet ja uutiskirjeet, lausunnot, jäsenedut sekä MTK:n, MTK-liitojen ja metsänhoitoyhdistysten tulevat tapahtumat ja verkkokoulutukset. Lisäksi appi tuo esille laajenevan kattauksen MTK:n koulutustallenteita MTK-Akatemia-koulutusbrändin alle. Mediaseurannan kautta sinun on helppo seurata kotimaan median uutisointia maa- ja metsätaloudesta. Kirjautuminen sovellukseen tarvitsee tehdä vain kerran, sen jälkeen sovellus muistaa kirjautumisen. Kirjautuminen edellyttää, että sinulla on tallennettuna henkilökohtainen sähköpostiosoite jäsenrekisterissämme. Jos et muista salasanaasi, voit vaihtaa sen kirjautumisen yhteydessä. Sähköpostiosoitteen voit tarvittaessa lisätä tai tarkistaa ottamalla yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi tai MTK-yhdistykseesi. Huomioithan, että MTK apin jäsenkortilla näkyy henkilökohtainen jäsennumerosi. Jäsenlaskussasi saattaa sen sijaan näkyä yritysjäsennumero, mikäli lasku tulee sinulle yrityksesi nimissä. KLAUS HARTIKAINEN, JÄSENVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, MTK Lataa uusi MTK Jäsenet -mobiilisovellus puhelimeesi Metsäalan yhteisen Kuutio.fi puukauppapaikan käyttö on ollut tänä vuonna voimakkaassa kasvussa. Kuutio.fi-palvelun kautta puukauppoja kilpailuttavat metsänomistajat itsenäisesti tai metsänhoitoyhdistykset valtakirjalla metsänomistajien puolesta. Kuutio.fi-palvelun kautta kilpailutettiin elokuussa 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Luku vastaa noin 40 prosenttia Suomen yksityismetsien puukaupoista elokuussa. Koko alkuvuoden aikana Kuutiossa kilpailutetut kauppamäärät ovat liki tuplaantuneet edellisvuodesta. Kuution tuoma lisäarvo näkyy asiakastyytyväisyydessä: Kuutiota käyttäneistä metsänomistajista 99 prosenttia ilmoittaa aikovansa jatkossakin Puukauppojen kilpailuttaminen verkossa yleistyy käyttää palvelua puukauppojen kilpailuttamiseen. Myös metsänhoitoyhdistysten tyytyväisyys Kuution käyttöön on kasvanut, sillä aikaa säästyy tarjouspyyntöjen sähköpostilähetyksistä ja tarjousten kopioimisesta varsinaiseen metsänomistajien palvelemiseen. Kuution kautta yhdellä tarjouspyynnöllä tavoittaa käytännössä kaikki alueen puunostajat. Tarjouspyyntöihin reagoidaan aktiivisesti ja kuluvan vuoden aikana yhdelle tarjouspyynnöille on tullut keskimäärin yli kuusi tarjousta tai vastausta. Tutustu ja kokeile Kuutio.fi-palvelua maksutta verkossa ja varmista paras hinta puullesi! KUVA: ELLINOORA JALONEN
16 Kaikuja TUOTOSTA ja huhuja TUOVISTA Viime vuonna näihin samoihin aikoihin kirjoitin tähän lehteen artikkelia tuottajaorganisaatioista ja niiden antamista mahdollisuuksista viljan viljelijöille. Paljon on ehtinyt vuodessa tapahtua ja oma ymmärryksemme siitä, mitkä ovat seuraavat tarpeelliset askeleet ovat kirkastuneet. Haimme muutoksen hankkeen alaan ja nyt voimme auttaa kaikkia halukkaita maatalousalan tuottajaorganisaatioiden perustamisessa. Nyt tuntuu siltä, että tässä työssä lähdettiin vähän väärästä suunnasta edistämään tuottajaorganisaatioita. Ensisijaisen tärkeää on kouluttaa ensin tuottajat seuraamaan ja ymmärtämään markkinoita ja niiden toimintatapoja. Julkaisemamme videot ovat ensimmäinen askel tässä työssä. Vuoden aikana järjestimme lukuisia tilaisuuksia tuottajille, joissa kerroimme mikä tuottajaorganisaatio on, kuka sen perustaa, mitä perustaminen vaatii ja mitä sillä voi saavuttaa. Useita aihioita ympäri Suomen on tällä hetkellä eri vaiheissa. Osa on vilja-alan tuottajaorganisaatioita ja osa erikoiskasvien ympärille perustettavia yrityksiä. Mutta tärkein sana on yrittäminen. Jotta tuottajaorganisaatio kannattaa perustaa, on sen kaikkien jäsenten ymmärrettävä mitä yrittäminen tarkoittaa, mitä markkinat vaativat, miten toimia asiakkaiden kanssa ja miten sopimuksia laaditaan. Kaikki tämä pitää toteuttaa niin, että kaikki jäsenet tietävät kuka tekee mitäkin ja miksi näin toimitaan. Jokaisen jäsenen on sitouduttava sopimuksella toimintaan ja sopimukset asiakkaiden kanssa olisi parasta sopia jo hyvissä ajoin ennen tulevaa satokautta realistisin satoarvioin. Koko tuotantoa ei kannata sitoa ja tuottajien ei tarvitse myydä koko tuotantoaan tuottajaorganisaation kautta. Hankeen kotisivuilla mtk.fi/tuotto-hanke on kirjoittamamme ABCopas tuottajaorganisaation perustamiseen. Sieltä löytyy myös mallisäännöt, joista voi muokata ne omaan tarpeeseen sopivaksi. Lisäksi vihannes-, hedelmä- ja marja-alan tuottajaorganisaatioita varten löytyy oppaat toimintaohjelmien laatimiseen kolmella kielellä. Sivuilta löytyy myös vilja-alalle tekemämme videot markkinoiden seuraamiseen ja vientiasioiden perusteet, mutta niissä esitettävät asiat sopivat monin osin myös muille sektoreille. Ensi vuoden alussa alkavassa TUOVI- hankkeessa on tarkoitus luoda markkina- ja yritysosaamisen lisäksi edellytyksiä suomalaisen ruokasektorin elintarvikevientiin. Hanke järjestää vientiin tähtääville verkostoille koulutustilaisuuksia, joissa pyritään parantamaan markkinaosaamista ja sitouttamaan verkostoja vientiin. Markkinakoulutuksia tukemaan tullaan laatimaan kattavat koulutusmateriaalit. Tuottajien lisäksi koulutusta sekä markkinoista että tuottajaorganisaatioista järjestetään neuvojille ja virkahenkilöille. Hanke jatkaa myös tuottajaorganisaatioiden neuvontaa ja auttaa niiden perustamisessa. Pyrimme myös vauhdittamaan jo olemassa olevien organisaatioiden toimintaa. Markkinoilla on jatkuvasti uusia vaatimuk-
17 TIESITKÖ? MYEL-työtulosi määrää tulevan eläkkeesi ja monen etuuden suuruuden. Arvioi Mela-turvasi taso mela.fi/laskurit sia, joiden täyttymistä edistämme. Haluamme kartoittaa digitaalisia jo olemassa olevia työkaluja varastoseurannan ja laaturaportoinnin tueksi sekä hakea ratkaisuja ruokasektorin ajankohtaisiin laatukysymyksiin ja -haasteisiin. Tavoitteena on edistää tuottajien ja koko elintarvikeketjun maaseutuvarallisuuden kestävää, taloudellista käyttöä ja hoitoa. Vienninedistäminen on ruokasektorin kannattavuuden kannalta keskeinen asia. Kun maataloustuotteiden kannattavuuteen haetaan kestävää parannusta, kansainvälisillä markkinoilla on siinä merkittävä rooli. Vienti vaikuttaa kotimaan hinnanmuodostukseen suhteessa maailmanmarkkinahintaan. Puutteet markkinaosaamisessa ja markkinointiresursseissa rajoittavat etenkin lisäarvotuotteiden vientiä. Arvonlisän kasvattaminen vaatii laajapohjaista tavoitteellista työtä. Elintarvikesektorilla tunnistettuja kehittämistarpeita ovat markkinaosaamisen ja toimintaympäristön ymmärtämisen lisääminen sekä kyky toimia jatkuvasti muuttuvassa markkinassa. Lisäksi viljelijöille neuvonta- ja tukipalveluita tuottavien henkilöiden markkinaosaaminen on puutteellista, eikä heillä ole riittävää kykyä tukea viljelijälähtöistä markkinavaikuttamista omalla alueellaan. Viljelijöiden sitoutumista verkostojen toimintaan pitää vahvistaa. Verkostojen kehittämisen kannalta on tärkeää, että tuottajat ymmärtävät tuottajaorganisaation roolin tärkeänä osana viljelijälähtöistä markkinavaikuttamista, sitovien kauppasopimusten tarpeellisuuden, jäsenten aktiivisuuden oman organisaation toiminnassa ja rahoituksessa. Vauhdittamalla tuottajavetoisia verkostoja edesautetaan vientiponnisteluja. Kun sato on kerätty siiloon ja syystyöt saatu valmiiksi, on aika miettiä tulevaa satokautta. Onnistuitko parhaalla mahdollisella tavalla tänä vuonna? Olisiko sopimuksia pitänyt tehdä aiemmin? Helpottaisiko työtaakkasi, jos tekisit yhteistyötä toisten saman tuotteen viljelijöiden kanssa? Saisitteko yhdessä neuvoteltua paremmat sopimukset, joissa hinta ja ehdot vastaisivat omia odotuksiasi? Aina on hyvä oppia uutta ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Pysy kuulolla, mitä meidän hankkeemme tarjoavat tulevina kuukausina. TUOTTO- ja TUOVI-hankkeiden puolesta TARU ANTIKAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
18 Onnistunut opintomatka Puolaan MTK-Uusimaa on järjestänyt vuosien varrella useampia opintomatkoja jäsenilleen. Muutaman vuoden tauon jälkeen kohteeksi valikoitui suuri maataloustuottajamaa Puola ja siellä suurkaupunki Krakova. Ilmoittautuneita oli lopulta niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet kyytiin. Raja jouduttiin vetämään 39 hengen kohdalle. Matka Puolassa alkoi keskiviikkona 3.4. kiertoajelulla Krakovan keskustassa. Majoittumisen jälkeen siirryimme kävellen Vanhaankaupunkiin loistavan oppaamme johdolla. Hän on asunut aikoinaan monta vuotta Suomessa, mistä peräisin lähes täydellinen suomen kieli. Torstaina oli vuorossa tutustuminen Puolan karjankasvattajien ja maitotilallisten yhdistyksen tiloihin. Matka jatkui Kasvinviljelyinstituutin koetilalle Grodkowiceen, jossa tutustuttiin uusien sekä kansallisten vanhojen viljalajien tuotantoon ja kasvatukseen, geenipankkiin sekä koetoimintaan. Entisen kartanon ja nykyisen koetilan omisti aikaisemmin Zelenskyin suku. Nykyisin valtion omistamalla koetilalla on vain vaatimaton konekanta, koska suurin osa konetöistä teetätetään urakoitsijoilla. Vierailumme aikana koetilalla odotettiin peltojen lämpiämistä. Meillä odotellaan peltojen kuivumista, ja noilla kuivuusasteilla Suomessa olisi jo kiireesti oltu kylvämässä. Puolassa perinteinen kylvöaika on huhtikuusta toukokuun 10. päivään. Monipuoliseen matkaohjelmaan kuului viiden päivän aikana tutustuminen viinitilaan ja upeaan maanalaiseen suolakaivokseen, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Yksi matkan kohokohdista oli vierailu Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseoihin. Puolassa on paljon pieniä ja keskisuuria maatiloja. Puolan keskimääräinen tilakoko on 11 ha, Suomessa 52 ha. Monet pienviljelijät vuokraavat peltonsa isommille tuottajille. Lisätuloja puolalaisviljelijä saa mm. mainospylvästilaa vuokraamalla. Vuodesta 2011 tilojen määrä on vähentynyt 13 %. Kun tilakoot kasvavat, Puola pystyy tuottamaan hedelmällisillä pelloillaan huomattavasti suuremman kokonaissadon kuin nyt. Kasvualasta viljan osuus on 73 %. Nurmella on 22 %. Viljan keskisato on 3,8 tn/ha. Vehnä, ruisvehnä, ruis ja ohra ovat suosituimmat viljakasvit 32 %:n osuudella. Kaura ei kiinnosta puolalaisia, koska sen kannattavuus on huono. Vehnän hinta oli 150 €/tn. Voiko ulkomaalainen ostaa peltomaata
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==