49 Artsu lähdössä hakulenkille. Kuva: Tiina Nerep. Ensimmäiseen kisapäivään Päivä odotteli vasta valkenemistaan, kun tuomarit ja koiranohjaajat kokoontuivat aamupalalle. Norjassa jokainen teki maastoeväät itse. Tämä oli hyvä käytäntö, joka vähentää myös ruokahävikkiä. Eväiden kokoaminen onnistui vaivatta, runsaasta lähes hotellitason aamiaispöydästä. Meillä totuttuun tapaan oman termospullonsa sai täytettäväksi joko kahvilla tai teellä. Artsun maastoon oli noin puolet lyhyempi ajomatka, kun Ekalla. Aamiaisen jälkeen Tiinalla olikin vielä hyvin aikaa tehdä beaglen kanssa pieni kävelylenkki mökkikylän sorateillä. Ekan tuomariksi valikoitui Lars Risholt, joka toimi samalla kollegion komissaarina. Matkan aikana ilmeni, että tuomarimme oli Holmenkollenilla aikanaan kilpaillut Matti Nykäsen kanssa, ei tosin aivan samalla tasolla. Mattia Lars arvosti puheissaan kilpailijana kovin korkealle. Maastoa lähestyttäessä tuuli voimistui, heiluttaen voimakkaasti puiden runkoja. Lämpötila oli jo aamusta lähtien plussan puolella. Maasto oli kuivaa, edellisen sateen ollessa viikon vanha muisto. Koiran työskentelyalue sijaitsi noin 700 metriä merenpinnasta maastossa, jonka ympärillä avautui häikäisevät maisemat. Ekan maasto osoittautui oivalliseksi. Pidin tuomarin ajatuksesta viedä beagle maastoon, jossa häiriötekijät olisivat viikonlopusta huolimatta minimissä. Toive oli, ettei ajettava heti hakeutuisi tielle. Ongelmana oli vain, ettei haku muuttunut ajoksi. Ei vaikka maastossa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==