28 Slalli 1 / 2026 TEKSTI: Riitta Vienola, lehtori, Arcadan ammattikorkeakoulu; asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) Pinnalla Lasten uimataito on heikentynyt, ja samalla hukkuminen on yksi yleisimmistä alle seitsemänvuotiaiden tapaturmaisista kuolemansyistä Suomessa. Tervetuloa Pinnalla-juttusarjaan, jossa kehitämme yhdessä lasten vesipätevyystaitoja, eli tietoja, taitoja ja asennetta, jotka mahdollistavat vedessä, veden äärellä ja jäällä olemisen turvallisesti. UUDET SUOSITUKSET VASTAAVAT HUOLESTUTTAVAAN KEHITYKSEEN SUH uudisti Koulun uimaopetuksen sisällölliset suositukset lokakuussa 2025. Suositukset laadittiin uusimman tutkimustiedon pohjalta yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Yksi tärkeä huoli uudistuksen takana oli lasten heikentynyt uimataito. Uimataitotutkimus (2022) osoitti, että vain 55 % kuudesluokkalaisista täyttää pohjoismaisen uimataidon määritelmän – vuonna 2016 vastaava luku oli 76 %. Uimataito määritellään pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan seuraavasti: Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy pinnan alla, ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen. Samassa tutkimuksessa tarkasteltiin myös esikouluikäisiä (n. 222). Vaikka otos ei ole valtakunnallisesti edustava, tulokset tarjoavat kiinnostavan näkymän varhaiseen uimataitoon ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin. Kuusivuotiaat arvioivat uimataitoaan kuvien avulla huoltajien tuella, ja heistä 45 % oli käynyt uimassa osana esiopetusta, ilahduttava merkki siitä, että monissa kunnissa on panostettu varhaiseen uimaopetukseen. Kun lapsilta kysyttiin heidän uimataidostaan, 55 % esikoululaisista arvioi uivansa hyvin ilman kellukkeita, kun taas 45 % kertoi käyttävänsä kellukkeita apunaan. Uimakouluun osallistuneet lapset arvioivat uimataitonsa selvästi paremmaksi kuin ne, jotka eivät olleet osallistuneet. Vastaukset kuvaavat mielenkiintoisesti, kuinka suuri merkitys uimakoululla on lasten kokemukselle omasta osaamisestaan. Uimakoulussa opitaan uusia taitoja, ja oppiminen vahvistaa pätevyyden kokemusta, rohkaisee ja innostaa osallistumaan, harjoittelemaan ja monipuolistamaan vedessä liikkumista. Lisäksi uimaopettajan palaute ja muiden lasten reaktiot vahvistavat kokemusta osaamisesta. (Uimataitotutkimus 2022) UIMATAITO JA ASENNE VESILLÄOLOON OPITAAN VARHAISKASVATUSIÄSSÄ 5–7 vuoden ikä on lapsen yleistaitojen kehittymisen huippuvaihe ja paras herkkyyskausi oppia uimaan. Tämän ikäiset lapset oppivat parhaiten tekemällä ja kokemalla, joten opetuksessa tulee olla runsaasti toiminnallisuutta. Heidän rikas mielikuvituksensa, luontainen halunsa esiintyä ja kykynsä ymmärtää sääntöjä tekevät uintitunnista helposti innostavan, kunhan rutiinit ovat selkeät ja yhteistyömuodot yksinkertaisia. SUH:n suositukset korostavat uimaopetuksen aloittamista viimeistään esiopetusikäisenä. Varhainen aloitus tukee lasten motorisia taitoja ja luo myönteisen suhteen veteen. Lisäksi suositukset rohkaisevat siihen, että osa sisällöistä opetetaan myös muualla kuin altaassa, esimerkiksi luokassa, liikuntasalissa tai luonVesi on ihana ja rentouttava elementti, josta jokaisen tulisi voida nauttia turvallisesti – nyt ja tulevaisuudessa. Vedessä ja veden äärellä oleilusta voi nauttia monella tavalla: uiden, soudellen, meloen, retkiluistellen, talviuiden tai vaikka surffaten Indonesian aalloilla.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==