12 Slalli 1 / 2026 –Nämä seikat viestivät siitä, että vanhempi kokee kenties olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi tai on vihainen. Tuolloin tulisi osata pysähtyä kuuntelemaan toista. Jos osaamme kiinnittää huomiota sanattomiin signaaleihin ja yritämme ymmärtää niitä, pääsemme kiinni toisen tunnetiloihin. Se syventää myös vuorovaikutusta. Lisäksi kun toinen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, se pehmentää vuorovaikutuksen sävyä kireässä tilanteessa. LÖYDÄ SISÄINEN AUKTORITEETTI JA KONTROLLI Sallinen ottaa esimerkiksi isän, joka tulee hakemaan lastaan äkäisenä, koska häntä kenties suututtaa jokin asia päiväkodin toiminnassa. Isä saattaa olla isokokoinen mies ja jos vastapuolena on pienikokoinen nainen, saattaa isä ajatella alitajuisesti näin: koska olen isompi, hallitsen tätä tilannetta. Lisäksi olen vanhempi kuin lastenhoitaja ja ammatiltani toimitusjohtaja. Kyllä minä tiedän mikä on oikein! Tällaisessa tilanteessa lastenhoitajan on tärkeää etsiä oma sisäinen auktoriteettinsa, eli muistuttaa itseään, että nyt ollaan minun tontillani. –Lastenhoitajan tulee olla vanhemmille auktoriteetti omalla työpaikallaan. Sen ylläpidossa auttaa, että hän muistuttaa itseään olevansa lapsen kanssa tekemisissä päivittäin ja tietävänsä omalta osaltaan, mitä lapselle kuuluu ja miten hän voi. Lisäksi pitää muistaa oma velvollisuus hoitaa työhön kuuluva kohtaaminen ammattilaisen tavoin. Kun sisäinen auktoriteetti on kunnossa, on helpompi löytää myös sisäinen kontrolli. Siinä auttaa Sallisen mukaan se, että on yhteys omaan tunnetilaan, eli ymmärtää mahdollisen ärtymyksensä ja stressitilansa ja pystyy hallitsemaan sen vuorovaikutustilanteessa. –Ajatus siitä, että oma kontrolli tunteiden suhteen pelaa, lisää myös auktoriteetin tunnetta. Kontrollin pitämisessä auttaa se, että hengittää ja liikkuu rauhallisesti sekä ottaa hyvän katsekontaktin. Äänen pitäisi pysyä tasaisena ja matalahkona ja puhua rauhalliseen tahtiin. Tämä kaikki tarttuu myös puhekumppaniin. PITUUSERO TASOITTUU, KUN ISTUUDUTAAN Sanattomalla viestinnällä voi rauhoittaa toisen ihmisen kaikista tehokkaimmin. Tämän Sallinen totesi tehdessään aiemmassa ammatissaan rikospoliisina kuulusteluita ja neuvotellessaan rikollisjärjestöjen kanssa. Hyvä ryhti on toinen tärkeä seikka. Jos pienennämme itseämme, viestimme että haluamme pois paikalta. Lihasten tulisi olla rennot, jotta pystymme seisomaan mahdollisimman avoimesti ja rennosti. –Etäisyys toiseen kannattaa pitää sellaisena, että itsellä on hyvä olla. Jos toinen tulee liian lähellä, voi sanoa: seisot vähän liian lähellä, voitko mennä kauemmaksi. Pituuseroa voi tasoittaa siirtymällä keskustelukumppanin kanssa istumaan. Pöydän, jonka ääreen istutaan, olisi hyvä olla tyhjä. Jos pöydällä on vaikkapa kahvikuppi tai kukkamaljakko, tulee helposti tunne, että kommunikoinnin välissä on jotakin. EI SE MITÄ SANOTAAN, VAAN MITEN SE SANOTAAN Jos haluaa valmistautua keskusteluun etukäteen, kannattaa varoa liiallisia ennakkosuunnitelmia. Kyseinen isä esimerkiksi tuli paikalle asenteella: minä olen oikeassa, lastenhoitaja on väärässä. Kuuntelen ensin mitä se sanoo, mutta sitten kyllä sanon tämän jutun, riippumatta siitä mitä se minulle on sanonut. –Tässä tilanteessa auttaa työntekijän oma avoimuus ja halukkuus kuunnella. Kun isä huomaa, että kuuntelet ja haluat ymmärtää hänen asiansa ja tarpeensa, se rikkoo hänen ennakkoasenteensa ja helpottaa dialogiin pääsyä. Ammattitaitoa osoittaa se, että pystyy ottamaan tietoisesti empaattisen asenteen. Eli työntekijä pystyy kuin siirtymään toiselle puolelle pöytää toisen henkilön paikalle ja ymmärtämään, mitä tarvetta henkilö ilmentää käytöksellään. Tietoinen empatia onkin Sallisen mukaan paras tapa ratkaista ongelmia. –Kun ymmärrän toisen käytöksen syyn, se muuttaa heti tapani puhua ja käyttäytyä häntä kohtaan. Se myös tuo minut lähemmäksi toista ihmistä. Useimmissa vuorovaikutustilanteissa ei ole niinkään merkitystä sillä mitä sanotaan, vaan miten se sanotaan. Kaikki me keskustelemme mieluummin ihmisten kanssa, jotka kohtelevat meitä ystävällisesti. Hyvän puherytmin ymmärtämiseksi kannattaa etsiä vaikkapa jonkun maailmanluokan karismaattisen henkilön julkinen puhe YouTubesta. –Yleensä tällainen henkilö tauottaa puhettaan tehokkaasti. Eli hiljaisuus laskee viimeiset sanat perille. Siten kuulijoille jää hetki tilaa miettiä hänen sanomaansa. Tauotettu puhe on vakuuttavampaa ja rauhallinen puhetyyli laskee myös toisen ihmisen sykettä. Lisäksi annamme toiselle mahdollisuuden kommentoida. PEILAUS KERTOO HYVÄSTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA Kannattaa kiinnittää myös huomiota kehon asentoon. Käännämme nimittäin kehoamme mielenkiintomme suuntaan. Kun tapaamme ensimmäisen kerran jonkun ihmisen, seisomme kenties aluksi vaistomaisesti vähän kyljittäin, koska emme vielä tiedä millainen toinen ihminen on. –Tutun ihmisen kanssa asetutaan heti tasavertaiseen asentoon vastakkain, koska silloin ei tarvita suojautumismekanismia. Tämä on tärkeä asia myös kohtaamisessa vanhemman kanssa silloin, kun halutaan puhua jostakin tärkeästä asiasta. Kun olemme täysin vastakkain se osoittaa, että olemme kiinnostuneita toisesta ihmisestä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==