Slalli 1 / 2026 11 TEKSTI: Päivi Tolonen KUVAT: Sami Sallinen Sanaton viestintä on puolet vuorovaikutusta Havainnoimalla puhekumppanin kehonkieltä pääset kiinni toisen tunnetiloihin. Kun haluaa aloittaa lapsen vanhemman kanssa keskustelun jostakin tärkeästä asiasta, tulisi valita hetki, jolloin kykenee olemaan tilanteessa läsnä 100-prosenttisesti, sanoo kehonkielen ammattilainen, kouluttaja Sami Sallinen. –Tulkitsemme toisiamme kehonkielen signaalien pohjalta tiedostamattamme, siis alitajuisesti. Jos vanhemmalla on tunne, ettei työntekijä ole läsnä ja kuuntele, lähtee vuorovaikutus välittömästi väärään suuntaan. Toimivaan vuorovaikutukseen kuuluu selkeä katsekontakti, hyvä ryhti ja avoin asento. Lisäksi tulisi seisoa kohtisuoraan keskustelukumppania kohti. –Rauhallinen, tauotettu puhe on kaiken a ja o. Tuolloin puhekumppani pystyy käsittelemään sanomaa ja saa taukojen aikana tilaisuuden reagoida. Eli keskustelu ei saisi alkaa pitkällä, nopeatempoisella monologilla. Hyvä katsekontakti on lempeä ja tutkiva, se haluaa nähdä syvemmälle ihmiseen. Sitä tukee myös kasvojen rento ja avoin ilme. Liian intensiivinen ja tuijottava katse on ahdistava. Nämä seikat pätevät myös keskustellessa työkaverin kanssa jostakin hankalasta asiasta. PYSÄHDY KUUNTELEMAAN TOISTA Vanhemman kanssa kannattaa aloittaa keskustelu small talkilla, eli jutella aluksi vaikkapa kurahousuista. Samalla voi tulkita tilannetta: millainen on vanhemman kehonkieli, onko nyt hyvä hetki puhua tärkeästä asiasta. –Kehonkielestä voi nähdä millä tuulella vanhempi on ja onko hänellä esimerkiksi kiire pois. Näistä seikoista kertoo puherytmi ja katse, onko vanhempi hymyilevä ja avoin vai onko hänen kasvojensa ilme kireä. Elehtiikö hän rauhattomasti vai pysyykö paikoillaan. Kun ihmisellä on rauhallinen olo, hän myös hengittää rauhallisesti. Tämä olotila tarttuu myös puhekumppaniin, kuten esimerkiksi vanhempaan, joka saattaa kenties olla hermostunut siitä, mitä työntekijä aikoo sanoa. –Mitä enemmän vuorovaikutukseen liittyy suuria tunteita ja mahdollisia intressiristiriitoja, sitä enemmän kannattaa kiinnittää huomiota sanattomaan viestintään. Jos esimerkiksi muistelee riitoja omien läheistensä kanssa, tulee yleensä mieleen tarkasti äänenpainot ja ilmeet, koska kiinnitämme riitatilanteessa vielä enemmän huomiota sanattomaan viestintään. Keskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota pieniin merkkeihin toisen olemuksessa. Siristääkö puhekumppani silmiään, puristuvatko huulet yhteen tai rypistyykö otsa. Onko äänensävy korkea tai epäystävällinen, eikä henkilö ota suoraa katsekontaktia tai tuijottaa aggressiivisesti.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==