Slalli 1 / 2025 5 Murtumien osalta tutkitaan myös, onko kyseessä esimerkiksi luuston haurastumasairaus. MIKROTAUKO HELPOTTAA OLOA Kallonsisäiset vammat tulevat pienille vauvoille useimmiten voimakkaasta ravistelusta, jonka aikana aivot pääsevät liikkumaan edestakaisin kallon sisällä ja herkät laskimoalueet rikkoutuvat erityisesti kovan aivokalvon alla ja silmänpohjissa. Näissä tapauksissa lapsi tarvitsee usein tehohoitoa. Tupola teki joitakin vuosia sitten selvitystä siitä, millaisia syitä vanhemmilla oli alle 6 kk ikäisten vauvojen murtumille ja kallonsisäisille vammoille. Yli puolella ei ollut mitään tarinaa. –Yleisin tarjottu syy oli hoitopöydältä tippuminen, kerrottiin myös, että oli ajettu vaunuilla kuoppaista tietä. Mutta näistä syistä ei tule vaikeaa kallon sisäistä vammaa eikä useita murtumia. Tapaturmaisesti niitä voi tulla esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa tai jos lapsi putoaa yli kolmesta metristä. Tietoa siitä, miten lapsille syntyy vammoja, on saatu fysikaalisista mallinnuksista sekä joidenkin vanhempien tunnustuksista. On normaalia, että vanhemmat kokevat rasittavana esimerkiksi vauvan jatkuvan itkun. Silti vain pieni osa tekee jotakin äkillistä, kuten lyö tai ravistelee lasta. Tähän ryhmään pitäisi Tupolan mukaansa päästä kiinni ennaltaehkäisevällä tiedolla, eli valistaa vanhempia riittävästi siitä, miten vaarallista esimerkiksi ravistelu on vauvalle. Jos vanhempi on tehnyt kaikkensa vauvan rauhoittamiseksi, mutta itku jatkuu, kannattaa lapsi jättää hetkeksi pinnasänkyyn ja mennä itse mikrotauolle toiseen huoneeseen. –Kun vauvaa hyssyttelee hermostuneena, vauva vaistoaa sen, eikä rauhoitu. Olisi myös hyvä, jos vanhemmilla olisi joku tukihenkilö, joka tulisi hetkeksi hoitamaan vauvaa, jotta vanhempi saisi oman tunnetilansa rauhoittumaan, Tupola pohtii. HUOMAA LAPSEN LAIMINLYÖNTI Hän neuvoo sekä sairaalassa että päiväkodissa työskenteleviä lastenhoitajia juttelemaan pienten vauvojen vanhempien kanssa. –Voi kysellä ihan yleistä lapsiperheen jaksamisesta, ja jos huomaa että vanhempi on stressaantunut, tulisi kertoa, että apua on saatavissa. Ensimmäinen taho olisi esimerkiksi neuvola, josta ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Lastenhoitaja voi myös kysyä suoraan vanhemmalta, esiintyykö hänellä joskus aggressiivisia tunteita tai miten hän kokee vauvan itkun. –Myös uhmaikäisten lasten vanhemmilla saattaa maltin menettäminen ja aggressioherkkyys olla lähellä, eli tekee mieli tarttua kiinni lapseen. Niinpä kannattaisi keskustella myös heidän kanssaan joskus ihan ohimennenkin, ja kysyä mitä arkeen kuuluu. Jos vanhempi sitten avautuu ja kertoo mahdollisista ongelmistaan, tulisi ohjata hänet välittömästi avun piiriin. Lastensairaalan potilaina on silloin tällöin nälkäisiä lapsia, joilla on vuodenaikaan nähden sopimattomat vaatteet, puutteita hygieniassa tai vaikkapa hoitamattomia ihottumia. –Osasta pitää tehdä heti lastensuojeluilmoitus. Pienemmissä tapauksissa voi keskustella vanhemman kanssa onko hän esimerkiksi huomannut, että lapsella on liian pienet kengät. Vanhempi saattaa sitten todeta, että pitäisi ostaa isommat kengät, kertoo sosiaalityöntekijä Elisa Valkama. Lapsen perustarpeiden laiminlyönnin lisäksi tulisi ammattilaisten kiinnittää huomiota myös emotionaaliseen kaltoinkohteluun: jos lapselle puhutaan ikävästi tai hänet jätetään huomiotta, kuin hän olisi pelkkää ilmaa. –Pienemmissä pulmissa on hyvä jakaa asia työkaverin kanssa ja pohtia mitä pitäisi tehdä. Työkaverin tuki on usein tärkeää, Valkama sanoo. TEE RIPEASTI VIRANOMAISILMOITUS Lasten pahoinpitelyepäilyjen määrä on pysynyt Lastensairaalassa vuosittain jokseenkin tasaisena. Sen sijaan lastensuojeluilmoitukset ja pienten lasten sijoitukset ovat lisääntyneet. Valkama on kuitenkin
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==