18 Slalli 1 / 2025 Matikkalasit silmille! Huomaa hetket, joissa lapsi oppii helposti ja hauskasti matematiikkaa. TEKSTI JA KUVAT: Päivi Tolonen Pieni lapsi oppii parhaiten matematiikkaa arjen toiminnan kautta, sanoo yliopistonlehtori Jenni Vartiainen Helsingin yliopistosta. Hän on yksi kirjan Lasketaan leikkien – Käsikirja varhaiskasvatuksen matematiikkaan kirjoittajista. Siinä valotetaan varhaiskasvatusikäisten lasten matematiikan oppimista ja annetaan käytännön vinkkejä kasvattajille. –Pienen lapsen arki on täynnä leikkiä. Niinpä lapsi voi oppia matematiikkaa sekä ohjatussa leikissä aikuisen kanssa, mutta myös omaehtoisessa leikissä. Kun lapsi on harjoitellut aikuisen kanssa matemaattisia taitoja, ne siirtyvät spontaaniin leikkiin. Se on tutkimusten mukaan tärkeä asia, koska se tuo lapselle lisää harjoituskertoja, Vartiainen sanoo. Moni ajattelee virheellisesti, ettei päiväkodissa opita oikeaa matematiikkaa. Mutta itse asiassa 0–8-vuotiaana opitaan kaikki ne matemaattiset perustaidot, joihin myöhemmin koulussa opittu matematiikka perustuu. Tutkija Piia Parviainen on luonut useiden tutkimusten perusteella mallin niistä matematiikan osa-alueista, joita lapsen olisi hyvä harjoitella varhaiskasvatuksessa. –Yksi osa-alueista on numeeriset taidot. Jo aivan pieni lapsi oppii laskemaan lukumääriä, kuten vaikkapa kolme palikkaa. Samalla hän oppii, että sekä numero että sana kolme ovat symboleja kolmelle kappaleelle. Kun lapsen kanssa harjoitellaan puolestaan lukujonoja, luodaan pohjaa yhteen- ja vähennyslaskuille. Spatiaaliseen ajatteluun kuuluu tilan hahmottaminen: lapsi ymmärtää esimerkiksi käsitteet pöydän alla ja päällä, joku istuu vasemmalla puolellani ja hän oppii suunnistamaan tilassa. Lapsi alkaa myös luomaan mielessään mentaalisia karttoja. –Geometrisen tietoisuuden kehittyessä opitaan nimeämään neliö, ympyrä ja vaikkapa suorakulmainen särmiö. Ajan hahmottamisen kautta lapsi ymmärtää, mitä tapahtui eilen, mitä tehdään 10 minuutin päästä tai että olen syntynyt toukokuussa, Vartiainen listaa. Kolmas tärkeä taitoalue on matemaattisen ajattelun ja päättelyn taidot. Lapsi oppii vertailemaan eri asioita ja esineitä, sekä laittamaan niitä järjestykseen: esimerkiksi lelut kasvavan korkeuden mukaan. Lapsi oppii myös yksi yhteen suhteen -käsitteen: yhdelle ruokailijalle katetaan yksi lautanen. Lisäksi hän alkaa huomioida erilaisia toistuvuuksia, kuten aurinko nousee aamulla ja laskee illalla. LASKE HALAUKSET Vartiainen toivoo, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ymmärtäisi konkreettisesti, että matematiikka ei ole pelkkää laskemista. –Esimerkiksi vertailun oppiminen on todella tärkeää: tämä on kylmempi tai kuumempi, tuo on korkeampi tai matalampi. Vitonen on suurempi luku kuin kakkonen. Tai että asiat koostuvat pienemmistä osista tai ne voidaan jakaa; esimerkiksi pullapitko voidaan leikata pienempiin, samankokoisiin osiin. Vartiaisen mukaan jo ekaluokkalaisten matemaattisissa perustaidoissa on todettu isoja eroja. Yhtenä merkittävänä syynä on se, että osa lapsista on saanut harjoittaa taitoja kotona tai päiväkodissa muita lapsia enemmän. –Näitä eroja saattaa esiintyä numeeristen taitojen kohdalla, kuten esimerkiksi simppelissä yhteenlaskussa, tai kyvyssä täydentää puuttuva numero lukujonossa. "Lapsi voi oppia matematiikkaa sekä ohjatussa leikissä aikuisen kanssa, mutta myös omaehtoisessa leikissä."
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==