32 Simpukka 1 | 2025 ... SIMPUKAN HISTORIAA Lapsettomien yhdistys Simpukan juuret ulottuvat Kuopioon tammikuuhun 1988. Saisimmepa Lapsen ry syntyi kolmen tahattomasti lapsettoman ajatuksesta perustaa yhdistys, joka jakaa vertaistukea ja tiedottaa lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin liittyvistä asioista. Kuopiossa 1.3.1988 kirjatussa ilmotustauluilmoituksessa kerrotaan näin: ”Ongelmia lapsen saamisessa ilmenee joka viidennen parin kohdalla. - - Tästä huolimatta lapsettomuutta ei pidetä yleisesti ottaen sairautena eikä ainakaan sellaisenaan pikaista hoitoa vaativana. - - Yhteistyöhön pyrimme myös hoitohenkilökunnan kanssa, jotta tarpeemme ja toiveemme tulisivat heidänkin tietoonsa. Päättäjiäkin meidän tulisi lähestyä, sillä hoidon saatavuus riippuu myös taloudellisista seikoista - -.” Vuonna 1992 Lapsettomien tuki ry:ksi muuttunut yhdistys alkoi lähettää jäsentiedotteen neljästi vuodessa. Seuraavana vuonna käynnistyi puhelinpäivystys. Vuonna 1994 vietettiin ensimmäistä kertaa Lapsettomien lauantaita ja yhdistykselle vuokrattiin toimitila Helsingistä. Vuonna 1995 tiedote muuttui Haikara-lehdeksi, ja vertaisryhmiä järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla. Verkkosivut yhdistys avasi vuonna 1996 ja ensimmäisen merkittävän rahoituksensa sai Simpukka-projektille vuosille 2000–2005. Yhdistyksen ensimmäinen työntekijä palkattiin kyseiseen projektiin. Vuonna 2006 yhdistyksen nimeksi muutettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lehden nimeksi Simpukka. RAY myönsi yleisavustuksen, ja Simpukkaan palkattiin toiminnanjohtaja. Toimisto muutti Tampereelle. MERKITYKSELLISTÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ Yhdistyksen alkuvuosina tahaton lapsettomuus tunnistettiin nais-miesparien lääketieteellisestä syystä, silloisella käytössä olleella termillä hedelmällisyyshäiriöstä, johtuvaksi lapsettomuudeksi. Elämäntilannelapsettomuus ja esimerkiksi sateenkaaritaustaisten lapsettomuussuru eivät näkyneet yhteiskunnassa ja yhdistyksen toiminnassa samalla tavalla kuin nyt. Nykyään kohderyhmä on monimuotoistunut ja kasvanut merkittävästi. Viestintä keskittyi alkuaikoina erityisesti surun ja toiseuden koHistorian havinaa! Uudessa juttusarjassa nostamme esiin tarinoita ja tietoa Simpukan aiemmista jäsentiedotteista ja lehdistä. Tässä jutussa palaamme Simpukan historian ensimmäisiin vuosiin 1988–1993. TEKSTI HANNA PARVIAINEN kemukseen, lapsettomuushoitoihin, adoptio- ja sijaisvanhemmuuden mahdollisuuksiin sekä tarinoihin ”ex-lapsettomista”, lapsen saaneista lapsettomuuden kokeneista. Vertaistapaamisissa lapsen saaneet kertoivat lasta toivoville lapsettomuuspolkunsa vaiheista, mikä oli tärkeää aikana, jolloin tietoja lapsettomuushoidoista ei ollut yhtä helposti saatavilla kuin nyt. Yhdistysaktiivit kiersivät lapsiperheiden tapaamisissa kertomassa tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta. Vapaaehtoisten tekemä edunvalvonta- ja tunnettuustyö hälvensi lapsettomuuden tabuajatusta sekä jakoi ennenkokematonta vertaistukea. Tämä arvokas työ on rakentanut Simpukan työlle lujan perustuksen. Simpukan toimisto sijaitsee yhä Tampereella. Tavoitamme vuosittain yli miljoona tahattomasti lapsetonta ja heidän läheisiään, ammattilaisia, päättäjiä ja aiheesta kiinnostuneita sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillamme, vertaistuen parissa, tapahtumissamme ja Simpukka-lehden kautta. Työntekijöitä on kuusi, mutta tulevaisuuden työntekijämäärää emme tiedä. Sen määrittelee pitkälti tuleville vuosille saatavan avustuksen määrä. Tampereen Tampellassa sijaitsevan toimiston kaapeista löytyy merkityksellistä ja koskettavaa Simpukan historian havinaa. Tässä juttusarjassa esittelemme nostoja arkistostamme löytyneistä jäsenkirjeistä ja -tiedotteista, Haikara-lehdestä ja Simpukka-lehdestä. Kurkistamme nyt vuosien 1988–1993 julkaisuja. Tervetuloa mukaan aikamatkalle! Ota yhteyttä Simpukan toimitukseen, jos olet ollut mukana alkuvuosista asti ja haluaisit antaa Simpukalle haastattelun tai kirjoittaa itse kokemuksistasi! Ota yhteyttä hanna.parviainen@simpukkary.fi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==