Simpukka 1 | 2025 1 Lapsettomuuslääkäri Eero Varila: “Lapsettomien auttaminen on sydämeni asia” Kuka ajaa etuasi hyvinvointialueella? Harvinaissairas Roosa Reponen taistelee oikeudestaan toivoa lasta
2 Simpukka 1 | 2025 Me teemme pieniä ja suuria ihmeitä. Joka päivä. Lupaamme käyttää kaiken osaamisemme auttaaksemme ja tukeaksemme jokaista asiakastamme matkalla lapsiperheeksi. dextrahedelmallisyysklinikka.fi Löydät meidät Jätkäsaaresta, Helsingistä
Simpukka 1 | 2025 3 3 | Sisällysluettelo 4 | Pääkirjoitus: Vertainen uskaltaa olla läsnä hankalan tunteen kanssa 5 | Puheenjohtajan palsta: Yhteisöllisyyttä, läsnäoloa ja kohtaamisia 6 | Lapsettomien Simpukka-viikko toukokuussa 8 | Henkilöhaastattelussa lapsettomuuslääkäri Eero Varila: "Lasta toivovien auttaminen on luottamustehtävä" 12 | Vuoden vapaaehtoinen Roosa Reponen: ”Jokaiselle löytyy oma paikka vapaaehtoistyön kentältä” 14 | Fertimetorit-tili jakaa hedelmällisyystietoa huumorin keinoin 16 | Simpukka vaikuttaa: Tavoitteena lapsettomat huomioiva hyvinvointialue 18 | Henkilöhaastattelussa kirjailija Johanna Niskanen: ”Elämä on oikea juuri sellaisena kuin on” 20 | Kirja-arvio Hyeenan päivät ja Onnellisesti omillani - Elämää parisuhdenormin ulkopuolella 21 | Kirja-arvio Äitiä etsimässä sekä tietoa kumppanuusvanhemmuudesta 22 | Somessa sanottua 23 | Vaikuttajatiimin kuulumisia 24 | Opinnäytetöitä tahattomasta lapsettomuudesta 25 | Jäsenet ovat tyytyväisiä Simpukka-lehteen 26 | Tietoa hedelmällisyydestä tarvitaan 28 | Helminauha: Sukusolulahjoittajan henkilöllisyyttä selvittämässä 30 | Tutustu Simpukan hallitukseen 32 | Simpukan historiaa 33 | Kolumni: Monenlainen vertaisuus 34 | Henkilöhaastattelussa Reeta Ahola: ”Bonusvanhemman lapsettomuussurua vähätellään” 35 | Lapsettomuuteen perehtyneitä terapeutteja 36 | Vertaistuki 38 | Tarinoita vertaistuesta 40 | Simpukassa tapahtuu 41 | Ota meihin yhteyttä Teemana VERTAISTUEN MONINAISUUDEN ÄÄRELLÄ Sisällys 1 • 2025 Sivu 14: Fertimentorit-tili julkaisee huumori- ja asiavideoita hedelmällisyydestä ja lapsitoiveesta. Videoilla on enimmillään jopa 450 tuhatta katselukertaa. Sivu 30: Simpukan uusi hallituksen kokoonpano on valittu. Kuvassa takarivissä Aura Kostiainen ja Pyry Young, keskellä Viivi Selin ja Reeta Ahola ja edessä Heidi Vehviläinen ja Salli Moilanen. Kuvasta puuttuvat Jesse Reponen, Roosa Reponen ja Riikka Viitala. Sivu 32: ”Asemamme parantamiseksi tulisi meidän kaikkien hedelmällisyyshäiriötä potevien liittyä painostus- ja valistusryhmäksi. Ryhmänä me voimme parantaa omaa asemaamme potilaina ja osaltamme tukea hoitohenkilökuntaa vaikeassa työssään.” Jäsenmainos 15.3.1988
4 Simpukka 1 | 2025 PÄÄKIRJOITUS ... Simpukka on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n jäsenlehti. Se on yhdistyksen jäsenten jäsenetuna luettavissa näköislehtenä salasanalla jäsensivulla. ILMOITUSHINNAT 1/8 sivu 120 euroa, ¼ sivu 180 euroa, ½ sivu 260 euroa, 1/1 sivu 430 euroa. Kaikki ilmoitukset ovat värillisiä. SIMPUKAN TOIMITUS Piia Savio, päätoimittaja piia.savio@simpukkary.fi Hanna Parviainen, lehden koordinointi ja avustajayhteistyö hanna.parviainen@simpukkary.fi Kati Salmijärvi, ilmoitusmyynti simpukka@simpukkary.fi Kiitos lehden vapaaehtoisille avustajille! SIMPUKAN TILAUKSET SEKÄ OSOITE- JA JÄSENASIAT jasenasiat@simpukkary.fi SIMPUKAN AIKATAULU Lehti ilmestyy sähköisenä neljä kertaa vuodessa. Seuraava Simpukka ilmestyy kesäkuussa. Aineisto lehteen tulee olla toimituksessa viimeistään 27.4.2025. Kannen kuva: Eeva-Maria Brotherus Ulkoasu ja taitto: Tanja Holmberg Kuvat: Lähde kerrottu juttujen yhteydessä Näköislehden valmistus: Punamusta ISSN 1797-8564 LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY Toiminnanjohtaja Piia Savio piia.savio@simpukkary.fi 040 4808 676 Työntekijöiden yhteystiedot sivulla 41. Toimisto Tampellan Esplanadi 8 B LH 35, 33100 Tampere 040 0844 823 Puheenjohtaja Salli Moilanen salli.moilanen@simpukkary.fi 040 5441 212 Lapsettomien yhdistys Simpukka ry vastaa vain tilatusta aineistosta. Lainattaessa lähde mainittava. Artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Ilmoittaja vastaa ilmoitusten sisällöstä. Ilmoituksissa lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Simpukka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka tekee vaikuttamistyötä eri tahojen kanssa. Vertainen uskaltaa olla läsnä hankalan tunteen kanssa “Minulle tuli olo, että en ole enää vaikean asian kanssa yksin. Vertaistuen voima on valtava, kun kuulee toisen käyneen läpi tai tunteneen jotain, mitä on itse kokenut ja tuntenut. Tulee olo, että on ihmisiä, jotka ymmärtävät täysin miltä minusta tuntuu, se on todella helpottavaa.” Olen lukenut tämän Simpukan vertaistapaamiseen osallistuneen henkilön palautteen lukuisia kertoja. Tuntuu niin hienolta, että me Simpukassa voimme tarjota tahatonta lapsettomuutta kokeville tällaisia kannattelevia ja hankalaa oloa helpottavia keitaita raskaalla lapsettomuustaipaleella. Vertaistukeen osallistuvien palautteissa toistuu kokemus siitä, että vertaisten kanssa oman kivuliaan kokemuksen jakaminen tuntuu turvalliselta, ja sen kanssa on ainakin hetken aikaa helpompi olla. Olen työskennellyt pitkään lapsettomuus- ja lahjasoluteemojen parissa, ja olen myös itse tahattomasti lapseton. Ystävät ja perhe ovat minulle tärkeitä, ja he ovat parhaansa mukaan tukeneet minua lapsettomuuskokemukseni kanssa. En ole kuitenkaan edes ajatellut, että he voisivat vertaisten tavoin täysin ymmärtää mistä lapsettomuuskokemuksessa on kyse. Kokisin jopa loukkaavana, jos joku joka ei ole kokenut tätä samaa surua, sanoisi minulle, että tiedän miltä sinusta tuntuu. Vertaisen kanssa lapsettomuuskokemuksen jakaminen tuntuu turvalliselta, kun voi luottaa siihen, että vertainen ei pyri pois tilanteesta ratkaisemalla sitä, vaan tulee omaa kokemusta kohti ja uskaltaa olla sen kanssa yhdessä. Tänä vuonna vietämme Simpukassa vertaistuen vuotta. Vertaistuen vahvistaminen on ollut Simpukan perustehtävä aivan alusta lähtien. Vuoden aikana haluamme vahvistaa tunnetta siitä, että vaikka jokaisen tahattomasti lapsettoman kokemus on yksilöllinen, on siinä aina myös jotain yhteistä muiden samaa kokeneiden kanssa. Tästä vuoden ensimmäisestä Simpukka-lehdestä voit lukea muun muassa kirjailija Johanna Niskasen ajatuksia vahvan yhteiskunnallisen parisuhde- ja lapsiperhenormin keskellä yksin elämisestä. Hän muistuttaa, että parisuhde ja lapset eivät ole ihmisen arvon mittari, ja elämä on mielekästä ja täyttä juuri näin, juuri siinä elämäntilanteessa, joka on nyt. Jenni Huhtala Lahjasoluteemojen erityisasiantuntija
Simpukka 1 | 2025 5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA ... Vertaistuessa on voimaa. Se on yhteisöllisyyttä, ymmärrystä ja jaettuja kokemuksia. Monelle meistä vertaistuki voi olla se turvallinen tila, jossa saamme tuntea olevamme ymmärrettyjä – ilman sanoja tai niiden kanssa. Yhdelle vertaistuki on keskusteluhetki kahvikupin äärellä, toiselle se voi olla ryhmächat verkossa, jossa jokainen osallistuu oman jaksamisensa ja halunsa mukaan. Oleellista on, että erilaiset tavat kohdata ovat yhtä arvokkaita ja osallistujalle merkityksellistä. Erityisesti tässä ajassa, jossa yhteisöllisyys voi toisinaan tuntua etäiseltä, on tärkeää muistaa, että vertaistuen muodot ovat moninaisempia kuin koskaan ennen. Teknologia tuo meidät yhteen tilanteissa, joissa fyysinen läsnäolo ei ole mahdollista. Samalla kuitenkin perinteinen kasvotusten tapahtuva vertaistuki pitää edelleen vahvan paikkansa – ehkä vahvempana kuin koskaan, kun moni meistä kaipaa fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia. Moninaisen vertaistuen koordinointi ja sen mahdollistaminen vapaaehtoisten avulla on yksi Simpukan päätehtävistä. Vertaistuen moninaisuuden huomioiminen ei kuitenkaan ole vain mukava lisä meille Simpukan toiminnassa. Se on välttämättömyys, jotta voimme vastata erilaisiin tarpeisiin ja tarjota mahdollisimman laajasti mahdollisuuksia tulla kohdatuksi. Yhteisöllisyyttä, läsnäoloa ja kohtaamisia Suomen ainoana tahattomasti lapsettomien yhdistyksenä luomme rakenteita ja toimintatapoja, jotka antavat tilaa erilaisuudelle ja tavoittavat laajasti kohderyhmiämme. Tämä mahdollistuu arvokkaiden vapaaehtoistemme avulla. Vertaistuki muistuttaa, että vaikka olemme erilaisia, meillä on paljon yhteistä. Moninaisuuden arvostaminen ei vähennä yhteenkuuluvuuden tunnetta – päinvastoin. Kun annamme tilaa kaikille tavoille ja tarinoille, yhteisömme vahvistuu. Kevätaurinkoa ja Lapsettomien Simpukka-viikkoa odotellen, Simpukan puheenjohtaja Salli Moilanen Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuu voimakkaita rahoitusleikkauksia. Emme tiedä, miten Simpukan toiminnalle käy tulevaisuudessa. Huoli on kova. Simpukka ja Helminauha-toiminta edistävät suurella sydämellä ja ammattitaidolla 300 000:n tahatonta lapsettomuutta kokevan hyvinvointia. Simpukassa on kuusi työntekijää tuottamassa tietoa ja vertaistukea ja tekemässä vaikuttamistyötä. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka monen työntekijän voimin teemme jatkossa tätä tärkeää työtä. Mitkä toiminnot voimme säilyttää, mitkä täytyy karsia? Sähköinen Simpukka-lehti kulkee mukanasi älylaitteessasi. Tekstiin on upotettu sinisellä värillä merkattuja linkkejä. Niitä klikkaamalla pääset lukemaan aiheesta lisää. Sähköisen lehden mahdollisuudet ovat painettua lehteä monipuolisemmat. Tästä lehdestä päätimme tehdä totuttua Tilaa uutiskirje Simpukan ilmaisesta uutiskirjeestä voit lukea vaikuttamistyön vaiheista, tapahtumista ja vertaistuesta. Uutiskirje lähetetään kahdeksan kertaa vuodessa kirjeen tilaajien sähköpostiosoitteisiin. Pysy perillä ajankohtaisista tapahtumista tilaamalla ilmainen uutiskirjeemme täältä: Simpukan uutiskirje. Tavoitteinamme on, että jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea, tahattomasti lapsettomia kohdellaan tasa-arvoisesti työelämässä, terveydenhuollossa ja ikääntyneiden hoivassa ja yhteiskunta tukee lapsitoiveiden toteutumista. Kohtaamme säännöllisesti ammattilaisia, päättäjiä ja mediaa. Simpukka mainittiin viime vuonna yli sadassa median julkaisussa. Tavoitamme Facebook-ryhmissä yli 10 000 henkilöä sekä vuosittain yli miljoona somekäyttäjää. Jäsenemme ovat meille kullanarvoisia. Kiitos, että olet yksi sankareistamme ja seisot rinnallamme vaikuttamassa tahattomasti lapsettomien hyvinvointiin! Apusi mahdollistaa osaltaan työmme jatkumisen. Jos et ole vielä jäsen, lue jäsenyydestä Simpukan verkkosivuilta. Olet sydämellisesti tervetullut joukkoomme, jossa kukaan ei jää yksin kokemuksensa kanssa! isomman lukupaketin lisäämällä sivumäärää, koska tarjolla oli niin paljon kiinnostavia artikkeleita! Sähköiseen muotoon siirtymisen taustalla ovat rahoitusleikkaukset. Teemme yhä lehteä sinua varten. Annathan meille palautetta: Simpukka-lehden palautekysely. Sydämellinen kiitos! Simpukka-lehti on siirtynyt verkkoon
6 Simpukka 1 | 2025 ... Lapsettomien Simpukka-viikko kannattelee, tukee, ymmärtää ja jakaa tietoa tahattomasta lapsettomuudesta viikolla, jolloin uutisissa ja kaupoissa juhlistetaan äitiyttä. Lapsettomien lauantai muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Viereistä ikonia klikkaamalla pääset Simpukan tapahtumakalenteriin osoitteeseen simpukkary.fi/tapahtumat Tämä ikoni on käytössä kaikissa vuoden 2025 Simpukka-lehdissä. Muut lehdessä olevat linkit on merkattu vaaleansinisellä värillä. TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVAT VIIVI SELIN (SIVU 6) TOMI KONTIO (SIVU 7)
Simpukka 1 | 2025 7 ... Lapsettomien Simpukka-viikko 5.–11.5.2025 tuo toukokuussa tahattoman lapsettomuuden esille kokemuksena ja ilmiönä. Viikon aikana vietetään myös Lapsettomien lauantaita, joka muistuttaa äitienpäivän kynnyksellä siitä, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Kampanjaviikko tuo tietoa tahattomasta lapsettomuudesta, esittelee vertaistuen merkitystä ja mahdollisuuksia, lohduttaa, ymmärtää ja kannattelee vaikean päivän lähestyessä. Vuonna 2025 Lapsettomien yhdistys Simpukan teemana on Oma kokemus, yhdessä jaettu - vertaistuen vuosi. Teema näkyy myös Lapsettomien Simpukka-viikon ohjelmassa. VERTAISTEN ILTOJA VERKOSSA Simpukka järjestää ma–pe 5.–9.5. kello 18–19.30 vertaisten iltoja Zoom-videoalustalla. Iltojen aiheina ovat muun muassa ensimmäisen lapsen toive, lahjasoluilla lapsiperheellistyminen, miehen lapsettomuus, tahatonta lapsettomuutta kokeneet odottajat, lapsen saaneiden tapaaminen, lapsitoiveesta luopuminen ja lapsenlapsettomuus. Illat ovat tarkoitettu kaikille kyseisen illan kohderyhmään kuuluville. Niihin ei tarvitse ilmoittautua. Iltoihin osallistuvilla on kamerat ja mikrofonit päällä. Tapaamisessa keskustellaan ja jaetaan vertaistukea itselle parhaaksi katsomalla tavalla. Kaikki vertaisten illat järjestetään aikuisten kesken. Huomioithan siis, että tilassa, jossa osallistut, ei näy lapsia eikä kuulu heidän ääniään. Iltoja ohjaavat Simpukan koulutetut vertaistoimijat. Vertaisten iltojen päivämäärät ja linkit löydät kevään kuluessa Simpukan verkkosivujen ajankohtaisista uutisista, tapahtumakalenterista ja somekanavista. Pysythän kuulolla! Jotkut vertaisryhmät järjestävät myös kasvokkaisia tapaamisia. Löydät näistä kaikista lisätietoa Simpukan verkkosivujen tapahtumakalenterista. LAPSETTOMIEN LAUANTAIN TAPAHTUMA Hieno viikko huipentuu 10.5.2025 Lapsettomien lauantaina kello 12–14 järjestettävään verkkotapahtumaan Oma kokemus, yhdessä jaettu. Tapahtumassa kirjailija Outi-Illuusia Parviainen kertoo runoteoksestaan Olen niitty, odotan. Parviaisen runot ovat syntyneet tahattomasti lapsettomien tarinoista. Haastattelun jälkeen on vuorossa keskustelupaneeli, jonka aiheena on psykososiaalinen tuki lapsettomuuspolulla. Paneelissa ammattilaiset ja tahattomasti lapsettomat keskustelevat tahattomasta lapsettomuudesta kriisinä sekä psykososiaalisen tuen tarpeesta. Tapahtuma huipentuu Simpukan Helmi -tunnustuspalkinnon saajan julkistukseen. Simpukan Helmen saa tahatonta lapsettomuutta tutuksi tuonut henkilö tai yhteisö. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Löydät tiedot Simpukan tapahtumakalenterista. TULE MUKAAN SOMEKAMPANJAAN! Tärkeä osa Lapsettomien Simpukka-viikkoa on somekampanja, joka tuo tahatonta lapsettomuutta tutuksi erilaisin tietoiskuin ja julkaisuin. Viikon aikana esitellään vertaistuen mahdollisuuksia, tuodaan esille erilaisia lapsettomuustarinoita sekä jaetaan tietoa lapsettomuutta kokeville, heidän läheisilleen, suurelle yleisölle, ammattilaisille ja päättäjille. Tule mukaan tekemään tahattoman lapsettomuuden kokemusta tutuksi jakamalla, kommentoimalla, tykkäämällä ja tallentamalla Simpukan somepostauksia! Vuoden 2024 Lapsettomien Simpukka-viikolla tavoitimme huikeat 537 907 Instagram-käyttäjää, jotka katsoivat julkaisujamme yhteensä 1 324 251 kertaa! Pieneen somekyselyymme vastasi tuolloin reilu 30 vastaajaa, joista 100 % vastasi viestinnän olleen empaattista ja asiantuntevaa. Tukea omaan tilanteeseensa kertoi saaneensa 65 %. Vastaajista 87 % huomasi, että ei ole ajatustensa kanssa yksin, ja hyödyllistä tietoa kertoi saaneensa 74 %. Lapsettomien lauantain tapahtumassa kirjailija Outi-Illuusia Parviainen kertoo runoteoksestaan Olen niitty, odotan. Teoksen runot ovat syntyneet tahattomasti lapsettomien tarinoista. Verkkotapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
8 Simpukka 1 | 2025 ... HENKILÖHAASTATTELU Lapsettomuuslääkärinä 1990-luvulla aloittanut Eero Varila on huolissaan lapsettomuusklinikoiden hoitotulosten eroista. Ammattilaisten osaamisen yhdistäminen, yhteiskunnan tuki ja yksilöllinen hoitopolku ovat avainasemassa lapsitoiveiden mahdollistamisessa.
Simpukka 1 | 2025 9 HENKILÖHAASTATTELU ... Kun naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila kävi äskettäin kaupassa, häntä nykäistiin hihasta ja kysyttiin, että muistatko minut vielä. Ohikulkenut nainen kertoi Varilalle, että tämä muutti heidän perheensä elämän. Hyllyjen välistä ilmestyi myös naisen puoliso sekä 11-vuotias tytär, joka sai alkunsa Varilan toteuttamien hoitojen avulla. ”Niin tapahtuu aika usein, ja ne ovat tietenkin erityisen palkitsevia tilanteita. Olen nähnyt aiemmin ehkä vain alkion, ja sitten vastaan käveleekin elävä lapsi. Harva saa nähdä työnsä tulokset yhtä konkreettisesti. Onhan se tavattoman palkitsevaa, kun raskaus alkaa ja lapsi syntyy. Saan kyllä sellaisia halauksia, että se varmasti tuntuu”, Varila iloitsee. Elokuussa 2024 kliinisestä potilastyöstään Dextra Hedelmällisyysklinikalta eläkkeelle jäänyt Varila on mahdollistanut useiden tuhansien raskauksien alkamisen. Yli 30 vuoden ajan hän otti lasta toivovan vastaan, kuunteli, oli empaattinen ja käytti kaiken ammattitaitonsa siihen, että toivottu lapsi saataisi syliin. Sopivan hoitomuodon etsintä oli aina sydämen asia. “Etenkin viime vuosina vastaanotto täyttyi yhä haasteellisimmista potilaista. Somemaailmassa onnistumisista hehkutettiin, ja kokemukselleni tuli yhä enemmän kysyntää. Joillakin usko lapsen saamisesta oli jo heikko. Julkisen puolen hoidot oli usein jo käyty läpi. Yhä enemmän alkoi tulla myös niitä, joilla raskaudet olivat aina päättyneet keskenmenoon.” Sattumalla oli sormensa pelissä siinä, että Varila päätyi tekemään työtä tahattoman lapsettomuuden parissa. Hän työskenteli 1990-luvun alussa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa enimmäkseen leikkaussalissa. “Lapsettomuuspoliklinikalla oli työvoimassa vajausta, ja professori Reijo Punnonen pakotti minut siirtymään sinne. Leikkaussali oli intohimoni ja ihmettelin, miksi minun piti mennä tekemään sellaista työtä, josta en ollut yhtään kiinnostunut. Jonkun vain täytyi mennä. Siitä se sitten nappasi”, hän muistelee. URAAUURTAVIA HOITOMENETELMIÄ Tampereelle perustettiin vuonna 1993 yksityinen hedelmöityshoitoihin erikoistunut AVA-klinikka, jossa Varila alkoi työskennellä. Mikrohedelmöitys eli ICSI-hoito, jossa munasolu hedelmöitetään viemällä yksittäinen siittiö munasolun sisään, teki tuloaan Suomeen. Vuosina 1993–1994 AVA-klinikka teki Tampereella eniten mikrohedelmöityksiä Pohjoismaissa. Klinikalla tehtiin myös Suomen ensimmäiset alkiodiagnostiset tutkimukset 1990-luvun lopulla. ”Se oli innovatiivista aikaa. Oli monia asioita, missä me olimme Suomessa edelläkävijöitä. Meille kehittyi merkittävä kansainvälinen asiantuntijaverkosto ja myös sitä kautta pystyimme olemaan kehityksen kärjessä. Tuo verkosto toimii yhä.” Varilaa kiehtoi erityisesti lapsettomuushoitoihin liittyvä ainutlaatuinen potilas-lääkärisuhde. “Koen vahvasti, että meidän potilaamme on lapsi, jota ei vielä ole. Se toive pitäisi saada todeksi. Aina pitäisi pystyä tekemään parhaansa. Klinikan lääkärit, hoitajat, biologit ja koko henkilökunta tekevät työtä rinnakkain, jotta toive toteutuisi. Hoitoa saavat ovat samassa rintamassa. Kaikilla on oma tehtävänsä, että lapsi tulisi todeksi. Tunnelma on rennompi, kun olemme samalla puolella ja siksi voimme välillä jutella muistakin asioista.” HOITOTULOKSISSA MERKITTÄVIÄ EROJA Varilan mukaan suomalaisten lapsettomuusklinikoiden hoitotuloksissa on merkittäviä eroja. Tiedot näkyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tilastoista, jotka eivät ole julkisia. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila on mahdollistanut useiden raskauksien alkamisen 1990-luvulla alkaneella urallaan. “Kyse on isoista asioista. Kun joku hakeutuu hoitoihin, se ei ole rutiiniasia. Se on luottamustehtävä ja siksi pitäisi aina kyetä tekemään parhaansa hoidon onnistumiseksi.” TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVAT EEVA-MARIA BROTHERUS
10 Simpukka 1 | 2025 ”Jos vuodesta toiseen toiseen meillä on klinikoita, joissa on yhtä alkionsiirtoa kohti synnytyksiä yli 30 prosenttia ja toisissa alle 10 prosenttia, ei hoito välttämättä ei ole samantasoista. Asiaa on pidetty liikaa pimennossa. Tähän olisi syytä puuttua varsinkin, kun hoidot ovat yhä kalliimpia. Millä tavalla sama raha pystyttäisi käyttämään parhaiten?” Varila ei usko, että erot johtuvat pelkästään klinikoiden erilaisista potilasaineistoista. Julkisella puolella lapsettomuushoitoja ei tehdä yli 40-vuotiaille naisille tai jos naisella on jo kaksi lasta tai jos koeputkihedelmöityshoito on tehty kolme kertaa. Hoidot evätään myös nikotiinituotteiden käytön vuoksi sekä painoindeksin ollessa naisella yli 35 ja miehellä yli 38. “Yksityiselle puolelle hakeutuu paljon niitä, joita julkinen taho ei hoida. Potilaat ovat iäkkäämpiä ja monilla on takanaan useita tuloksettomia hoitoja. Silloin pitää huolellisesti käydä läpi aiempi hoitohistoria. Uutta hoitoa ei pidä ruveta tekemään rutiininomaisesti. Pitää selvittää onnistumismahdollisuudet, ja jos ennuste on huono, se pitää kertoa rehellisesti”, Varila sanoo. Hän uskoo, että parhaat tulokset saadaan yksilöllisesti räätälöidyillä tutkimuksilla ja hoidoilla. “Yksilöllisen hoidon toteutus vaatii enemmän suunnitteluaikaa ja moniammatillista osaamista, lääketiedettä, biologiaa ja genetiikkaa. Varsinainen hoito voi olla jopa aiempaa yksinkertaisempi. Kun hoitotulokset ovat paremmat, kokonaiskustannuksissa voi tulla säästöjä.” Varila toivoo, että Suomessa pystyttäisiin tekemään enemmän yhteistyötä klinikoiden välillä. Monissa muissa maissa kuten Italiassa, Espanjassa ja Englannissa tehdään enemmän tutkimuksellisesta ja kliinistä yhteistyötä. KESKENMENON JÄLKEISTÄ RASKAUTTA SEURATTAVA Yksityisen ja julkisen puolen osaamista kannattaisi yhdistää erityisesti keskenmenojen estämisessä ja hoidossa. Myös muista maista saatu tieto on arvokasta. Keskenmenokysymyksissä Varila on saanut kallisarvoisia neuvoja kollegoilta muun muassa Israelista, Englannista, Tanskasta, Saksasta ja Itävallasta. “Kööpenhaminan Hvidoren sairaalan keskenmenoklinikalla ja Innsbruckin yliopistosairaalan naistenklinikalla kaikki keskenmenopotilaat tutkitaan huolellisesti ja heille tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma seuraavaa raskautta varten. Uutta raskautta seurataan ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan viikoittain. Suomessakin olisi ensiarvoisen tärkeää seurata uutta raskautta huolellisesti.” Säännöllisten ultraäänitutkimusten avulla voidaan tehdä myös diagnostisia johtopäätöksiä sekä löytää keinoja, joilla keskenmenoriskiä voidaan pienentää. “Dextrassa teemme tutkimukset ja hoidot Tanskasta ja Innsbruckista saatujen oppien mukaan. Jos hoidoista huolimatta on tullut keskenmeno, syykin on usein pystytty selvittämään. Silloin menetys ei tunnu niin pahalta kuin silloin, kun syy on tuntematon. Eräs potilas kapsahti kaulaan, kiitti ja sanoi, että tämä oli elämäni paras keskenmeno, ei tarvinnut elää epävarmuudessa ja selvisi sitten syykin”, Varila iloitsee. Välillä on pakko nostaa kädet ylös ja todeta, että lääketieteellinen apu ja empatia eivät riitä. “Ne ovat kipeitä tilanteita, kun näyttää huonolta, esimerkiksi munasarjojen hiipumisen ja korkean iän takia. Toive lapsesta on jopa elämäntarkoituksellinen asia. Kääntöpuolena on kysymys siitä, onko elämällä tarkoitusta ja merkitystä, jos lasta ei ole. Siinä ollaan syvällisten asioiden kanssa tekemisissä. Ne täytyy kohdata ja käsitellä ... HENKILÖHAASTATTELU Eero Varila toivoo, että toistuvien keskenmenojen jälkeen uutta raskautta seurattaisiin säännöllisesti alusta lähtien ainakin ensimmäisen kolmanneksen ajan. Epävarmuus raskauden jatkumisesta on kuormittavaa, ja huoli ja pelko vähenee merkittävästi ultraäänitutkimuksiin perustuvan seurannan avulla.
Simpukka 1 | 2025 11 avoimesti. Osalle lapsettomuus on todella vaikeaa, ja jotkut suhtautuvat vähän helpommin. Ahdistavissa tilanteissa on tärkeää ohjata potilaita keskustelemaan myös psykologin kanssa.” YHTEISKUNNAN PANOS TÄRKEÄ Varila on huolissaan syntyvyyden laskusta Suomessa. Laskua on ollut lähes kolmannes kymmenessä vuodessa. Tanskalaistutkimuksen mukaan hedelmöityshoidoilla syntynyt tuottaa aikuisena hoitojen hinnan takaisin 8,5-kertaisesti. “Suomessa syntyneistä lapsista noin viisi HENKILÖHAASTATTELU ... Simpukan toimitus pyysi ajatuksia Eero Varilan työstä henkilöiltä, joiden toimitus tiesi olleen Varilan asiakkaina. Näin he kertoivat: Lämmin kiitos Eerolle, joka auttoi meitä keskenmenon jälleen uhatessa. Muualla oli jo kädet nostettu ylös, kun Eero tuumasi, että kyllä tästä vielä lapsi teille saadaan. Omaa vaivaa säästämättä hän oli valmis auttamaan keskellä pyhiäkin. Eeron asiantuntemus ja halu auttaa oli jotain aivan ainutlaatuista. Hennariikka ja Ville Niinistö "Ei tämä kyllä ole sinun sydänääni, joka sykkii", oli hetki, jonka muistamme ikuisesti. Eeron sanat tulivat lempeästi, kuten aina. Hän ei puhunut vain vaimolleni, vaan meille molemmille. Se toi olon, että minulla on todellakin merkitystä pitkässä lapsettomuuden prosessissa. Joskus Eero kertoi pitkiä tarinoita, mutta ne olivat aina nivottu siihen äärettömään ammattitaitoon, joka hänellä oli. Asiat selvitettiin vaikka piirtämällä, mutta myös erilaisia tutkimustuloksia esiin nostaen. Eero kohtaa herkässä tilanteessa olevat ihmiset kokonaisvaltaisesti, jolloin voimat kasvavat, vaikka juuri sen yhden päivän verran. Sain tavata vielä Eeron Simpukan hallituksessa. Näytin ylpeänä poikamme kuvaa. "On ne vaan niin ihania ne lapset", Eero sanoi. Niin olet sinäkin, ajattelin. En sanonut sitä ääneen, mutta uskon, että Eero sen tietää. Hän teki työtään intohimolla, tiedolla ja sydämellä. Se on täydellinen yhdistelmä. Juska Salminen Eero kuunteli, tarjosi paljon faktoja ja tutkimustietoa ja kertoi asioista monilta eri kannoilta. Meillä oli Eeron kanssa luottavainen olo, tulimme kuulluiksi. Kuulimme, että kaikki mahdollinen järkevyyden rajoissa tehdään, jotta meillä olisi mahdollisuus saada lapsi. Eero on myös hauskaa seuraa ja hänen kanssaan oli kiva keskustella kaikista muistakin asioista kuten matkakokemuksista. Olemme ikuisesti kiitollisia, että saimme Eeron avulla kauan toivomamme lapsen. Aura Kostiainen Voi harmi Eero, kun jäit ja pääsit eläkkeelle! Vaikka teit mittaamattoman tärkeän uran lapsettomuuden hoidon saralla, on sinulla meille henkilökohtainen merkitys. Sinä pidit kiinni toivon rippeestä ja autoit alkuun meidän pienen lahjasoluihmeen. Nyt meillä kerrotaan tarinaa, jossa Eero-lääkäri laittoi äidin masuun vauvan alun. Sinä elät sadoissa tarinoissa. Kiitos Eero, että teit työtä mitä teit! Riikka Viitala prosenttia saa alkunsa hedelmöityshoidoista. Sillä määrällä väestörakennetta ei saada korjattua, mutta silti yhteiskunnan kannattaisi panostaa syntyvyyden lisäämiseen. Jos tämä yhteiskunta säästää hoidoissa, pahimmillaan se on pois seuraavalta sukupolvelta. Hedelmöityshoitojen tukeminen on yksi keino.” Vaikka Varila ei enää tee kliinistä vastaanottotyötä, työtä yhä riittää. On keskeneräisiä kirjoitustöitä, kansainvälisten tutkimusten läpikäyntiä, luentoja sekä vielä salaisena pysyvä kirjaprojektikin. Keskenmenoja koskeva maailmankongressi jää valitettavasti tänä vuonna väliin. Matkalaukku pakataan silloin toista reissua varten, mutta kollegat kertonevat uusimpien tutkimusten tulokset jälkikäteen. “Mielenkiinto aiheeseen jatkuu, ja asiantuntijatehtävissä aion jatkaa. Mietin, pitäisikö auttaa humanitaarisissa asioissa, lähteä kriisialueille, esimerkiksi Gazaan synnytyslääkäriksi. Taidot ovat hallussa, mutta riskit ovat suuret.” Varila on huolissaan maapallon tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ja nykyinen aggressiivinen poliittinen tilanne huolestuttavat häntä. Sen vastapainona on juuri nyt hyvä nauttia Suomen luonnosta ja hiihtää Lapissa revontulten valossa.
12 Simpukka 1 | 2025 Roosa Reposen tahattoman lapsettomuuden kokemusta värittää harvinainen sairaus. Reponen valittiin Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Into ja palo vaikuttamiseen ovat lähtöisin omista kokemuksista. TEKSTI VILMA VÄYRYNEN KUVA JESSE REPONEN Joulukuussa 2024 Simpukan vuoden vapaaehtoiseksi valittu Roosa Reponen muistaa unelmoineensa äitiydestä lähes koko elämänsä ajan. Lapsitoivetta ja tahattoman lapsettomuuden kokemusta on Reposen kohdalla värittänyt hänen sairastamansa Behçetin oireyhtymä, joka on moniin eri elimiin vaikuttava, hyvin laaja-alaisesti oireileva reumasairauksiin luokiteltava sairaus. Oireyhtymä aiheuttaa erilaisia limakalvojen, ihon, silmien, nivelten, suoliston, verenkiertoelimistön ja keskushermoston oireita. Behçetin oireyhtymää sairastaa arvioiden mukaan noin yksi ihminen 100 000 henkilöä kohden eli se luokitellaan erittäin harvinaiseksi sairaudeksi. Reposen arkeen sairaus vaikuttaa aiheuttamalla muun muassa kovia kipuja sekä infektio-oireita. Hän myös sietää huonosti rasitusta, ja mielekkäästäkin tekemisestä palautuminen voi kestää päiviä. Sairaus aiheuttaa toimintarajoitteita siinä määrin, että Reponen määrittelee itsensä vammaiseksi ja on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän ei kuitenkaan vietä leppoisia eläkepäiviä, vaan arki koostuu sairauden hoitamisesta, lapsettomuushoidoista sekä vapaaehtoistyöstä oman jaksamisen rajoissa. MENETYKSIÄ JA HETKESSÄ ELÄMISTÄ Aviomiehensä Reponen tapasi vuonna 2019. Vuonna 2021 he hakeutuivat lapsettomuushoitoihin julkiseen terveydenhuoltoon. Hoitopolun vaativuutta on lisännyt ärhäkkään sairauteen kipeästi osuva edellytys lääkkeettömyydestä yhdistettynä kajoaviin hoitotoimenpiteisiin. Lapsettomuuden hoitopolulle on mahtunut seitsemän alkionsiirtoa ja seitsemän varhaista menetystä. Epäonnistuneista hoitokierroksista on täytynyt opetella puhumaan menetyksinä, koska usein niitä vähätellään ulkopuolelta. ”Tavallaanhan sisälläni tapahtuu joko elämä tai kuolema joka kerta. Joko alkio kiinnittyy ja raskaus alkaa ja tapahtuu elämä tai se ei kiinnity tai ... HENKILÖHAASTATTELU
Simpukka 1 | 2025 13 HENKILÖHAASTATTELU ... se menetetään myöhemmässä vaiheessa ja tapahtuu kuolema. Se tapahtuu kaikki sisälläni ja senkin oivaltaminen oli jonkun näköinen prosessi.” Vaikka Reposen syli on tyhjä, kokee hän kuitenkin olevansa jo äiti. ”Koen vahvasti äitiyttä ja vanhemmuutta jokaista ainutlaatuista elämän alkua kohtaan mitä olen saanut sen pienen hetken kantaa matkassa mukana. Ne hetket ovat olleet todella merkityksellisiä.” Reponen painottaa sitä, kuinka lapsettomuushoidoissa käyvät laittavat jälkikasvun muiden asioiden edelle aivan samalla tavalla kuin ne vanhemmat, jotka ovat saaneet lapsensa syliin asti. ”Teemme joka päivä niitä asioita, joita vanhemmat tekevät. Joka päivä laitamme tämän koko prosessin kaiken edelle. Me välitetään, huolehditaan ja tehdään hartiavoimin töitä lapsiperheellistymisen eteen, ja se on ainakin minulle varsinkin harvinaisesti sairaana ihan täysi työmaa.” Menetysten hetkellä ja lapsettomuuspolulla voimavaroja ovat tuoneet tavallinen kotiarki, hidastaminen ja surun äärelle pysähtyminen, kirjoittaminen sekä luonnon äärelle hakeutuminen. ”Saan luonnosta voimaa ja energiaa, koska sielläkin on vuoden kierto ja vuodenajat. Asioita syntyy ja kuolee ja silti luonto on itsessään valtavan elinvoimainen.” Harvinainen sairaus myös pakottaa elämään päivä kerrallaan, mikä on auttanut vähentämään lapsettomuuspolulla usein läsnä olevaa sitten kun -ajattelua. VAMMAISTEN LAPSITOIVETTA EI TUNNISTETA Sekä harvinainen sairaus että tahaton lapsettomuus ovat ulkopuolisille usein näkymättömiä. Reposen kohdalla sairauden diagnosointiviive oli yli kymmenen vuotta. Oireita vähäteltiin terveydenhuollossa. Toisaalta vammaisten ihmisten lapsitoivetta ei yhteiskunnassa vieläkään usein tunnisteta. Reponen onkin kohdannut kyseenalaistamista niin sairauden oireisiin kuin lapsitoiveeseen liittyen. Kun Reponen ensimmäisen kerran toi lapsitoiveensa esiin terveydenhuollossa, hänelle todettiin, että päätös siitä, onko hän kykenevä äidiksi tehdään isommissa työryhmissä. Vähän aikaa sitten hänen kertoessaan eräälle lääkärille lapsettomuushoidoista, keskeytti lääkäri hänet kysymällä, että kukas sitä lasta hoitaisi, jos sellaisen saatte. Lääkäri myös ihmetteli, miksi Reposet jatkavat lapsettomuushoitoja, jos se on niin vaikeaa. Reposen selittäessä hämmentyneenä, että lapsettomuushoidot ovat heidän ainoa mahdollisuutensa saada lapsi eikä heille luultavasti myönnettäisi adoptiolupaa, totesi lääkäri, että se on kyllä ihan oikein, kun ne adoptiolapset ovat kärsineet jo ihan riittävästi. Julmien kommenttien lisäksi lapsitoiveen kyseenalaistaminen näyttäytyy myös hienovaraisemmin. ”Kun kerron meidän lapsettomuusprosessista, niin näen, kuulen ja aistin, että ihmiset alkavat arvioimaan kykyäni vanhemmuuteen.” Reponen toteaakin, että hän joutuu kantamaan ikään kuin tuplataakkaa kohdatessaan niin kaikille tahattomasti lapsettomille esitettävät epämiellyttävät kysymykset ja kommentit kuin myös vammaisen ihmisen lapsitoiveeseen ja vanhemmuuteen liittyvän epäilyn. INTOHIMONA VAIKUTTAMINEN Reposen tekemässä vapaaehtoistyössä näkyy palo asioihin vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Simpukan vapaaehtoisena toimiessaan Reponen on muun muassa puhunut terveydenhoitajaopiskelijoille ja ammattilaisille tahattoman lapsettomuuden ja harvinaissairauden risteävästä kokemuksesta. Joulukuussa 2024 hänet valittiin Simpukan hallitukseen. Erilaiset vapaaehtoistehtävät eri järjestöissä ovat tulleet tutuksi vuodesta 2016 lähtien. Reponen liikuttui suuresti saamastaan Simpukan vuoden vapaaehtoisen tittelistä. Simpukka merkitsee hänelle turvapaikkaa. ”En koskaan voi tietää miltä suunnalta tulee seuraava lapsettomuuteen liittyvä ajattelematon heitto tai oletus. Simpukan sateenvarjon alla olen turvassa eikä niitä heittoja tule. Ymmärrämme, että esimerkiksi lapsiperheellistyminen ei ole itsestään selvää, ja voimme tukea toinen toisiamme. Se turva on minulle tosi merkityksellistä ja ainutlaatuista Simpukassa.” Reposen mielestä parasta vapaaehtoistyössä on oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, mahdollisuus vaikuttaa sekä ihmiset, kohtaamiset ja yhdessä tekeminen. Vapaaehtoisena toimimisesta kiinnostuneita hän haluaa rohkaista mukaan, vaikka oma juttu ei välttämättä olisikaan vielä löytynyt. ”Vapaaehtoistyön kenttä on valtavan laaja, jokaiselle löytyy oma paikka. Haluan toivottaa lämpimästi tervetulleeksi jokaisen, joka pohtii mukaan lähtemistä. On okei tulla kuulostelemaan, että voisiko tämä olla oma juttu. Rohkeasti mukaan vaan!”
14 Simpukka 1 | 2025 ... ASIANTUNTIJALTA Simpukka 4 | 2024 Biologiksi valmistuva Inka Hyötylänmäki tuo humoristisilla videoilla hedelmällisyyteen liittyviä faktoja esille Instagramissa. Kipeä keskenmeno sytytti tarpeen tuoda tahatonta lapsettomuutta ja hedelmällisyystietoa esille. TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVA KATJA UTKINA Instagramissa julkaistussa videossa kaksi naista juttelevat. “Tuun raskaaksi pelkällä vilkaisulla!” sanoo toinen. Toinen kohottaa lasiaan hämmentynyt ilme kasvoillaan ja huudahtaa hiljaa ”Wihii”. Julkaisussa olevassa tekstissä on kolme kommenttia siitä, miksi tätä helposti raskaaksi tulemisen kommenttia olisi suotavaa välttää. Toisessa videossa on teksti ”POV (point of View, näkökulma): Kysymässä kropalta mitä se vielä tarvii raskautuakseen”. Videon ääniraidassa kuuluu äänet ”What do you want” (mitä sinä haluat) ja ”It´s not that simple” (se ei ole niin yksinkertaista). Tiesitkö, että on myytti, että nopein siittiö hedelmöittäisi munasolun? Todellisuudessa munasolu valitsee itselleen sopivan siittiön. Sekin tulee ilmi yhdessä humoristisesti näytellyssä videossa. Nämä ja lukuisat muut hedelmällisyyteen, lapsitoiveeseen ja keskenmenoihin liittyvät huumori- ja asiavideot on julkaistu Fertimentorit-nimisellä Instagram-tilillä. Videoiden suunnittelun takana ja kameran edessä on Fertiment-yrityksen perustaja Inka Hyötylänmäki. KESKENMENO JOHDATTI BIOLOGIKSI Vuonna 2016 helsinkiläinen Inka Hyötylänmäki luki hammaslääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Vaikka hän toivoi pääsevänsä pian opiskelemaan, oli hänellä sitäkin suurempi haave: saada pian lapsi. Luku-urakan edetessä tapahtui ihme. Raskausuutinen toi valtavan onnen. Ennen pääsykokeita onni revittiin kuitenkin julmasti pois.
Simpukka 1 | 2025 15 ASIANTUNTIJALTA ... Keskenmenon tuomasta shokista selvitäkseen hän alkoi raivokkaasti selvittää, mitä tapahtui. Hän luki keskenmenoista ja niiden hoidosta, tahattomasta lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoista, alkiodiagnostiikasta ja yksilön kehityksestä. “Mietin, mitä tapahtui ja mikä minussa on vikana. Luin tutkimuksia, tilastoja ja todennäköisyysprosentteja. Tutkimuksia lukiessani unelma hammaslääkärin työstä lensi roskakoriin”, Hyötylänmäki sanoo. Haaveissa alkoi siintää IVF-biologin työ lapsettomuushoitojen parissa. Hän päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan biologiaa genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden maisteriohjelmaan. Aihepiirin opiskelu on tuntunut alusta asti todella merkitykselliseltä. Suunnitelmissa on valmistua vuoden 2025 aikana. HUUMORIN KEINOIN Keskenmenokokemus oli voimakkaasti mielessä, kun Hyötylänmäki alkoi odottaa nyt viisivuotiasta esikoistaan. Pelko keskenmenon toistumisesta oli suuri. Itseään suojellakseen hän piilotteli raskautta muilta eikä uskaltanut iloita odotuksesta. Kaikki meni lopulta onneksi hyvin. Pelko palasi nyt kolmevuotiaaksi kasvaneen kuopuksen odotuksessa. “Keskenmeno jätti suuret arvet ja muutti arvoja uusiksi. Kaikilla tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus lapsen saamiseen. Yhteiskunta ei ymmärrä työn ja perheen yhdistämistä eikä tue lapsen saamista”, hän sanoo. Hyötylänmäki havaitsi, kuinka suuri vaikutus hedelmällisyyden haasteilla on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vuonna 2023 hän perusti Fertiment-nimisen yrityksen, joka tarjoaa kaikille asiasta kiinnostuneille hedelmällisyysbiologiaan liittyvää tietoutta verkkokurssilla ja somessa sekä ammattilaisille koulutuksia. Yritys tarjoaa myös ilmaisia luentoja nuorille esimerkiksi toisen asteen kouluihin muun opetuksen tueksi. “Fertiment on ilmentymä omasta intohimostani hedelmällisyystietoa kohtaan. Hedelmällisyys on mielenkiintoinen prosessi. Fertimentissä tuon omia oivalluksiani sekä mielenkiintoisia tutkimuksia esille matalalla kynnyksellä.” Yrityksen somejulkaisuissa jaetaan rennolla otteella tietoa hedelmällisyyteen ja lapsitoiveeseen liittyvistä asioista. Humoristiset somevideot siittiöiden ja munasolun kohtaamisesta ovat saaneet kiitosta nuorilta. Vastaanotto on ollut todella positiivinen. “Käsittelemme solutason asioita ja herkempiä aiheita. Pidämme haasteita, kuten keskenmenoja, kokevien puolia. Mitä enemmän näyttökertoja saamme videoille, sitä isompi viesti se on päättäjille.” Videoilla on enimmillään jopa 450 000 katselukertaa. Fertimentorit-tilin ympärille on muodostunut someyhteisö, ja julkaisuissa on ajoittain vilkastakin keskustelua. “En edes tiennyt, että minusta on tähän. Tämä on tosi innostavaa ja merkityksellistä. Toivon, että tili pysyy yhteisöllisenä ja moni saa julkaisuista rohkaisua. Haluamme myös rikkoa myyttejä ja tabuja, jotka johtuvat tiedon puutteesta.” Mukana yrityksessä on hänen kollegansa, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteriopintoja viimeistelevä Henna Niinivirta. TIETO KUULUU NUORILLE Hyötylänmäki pitää erityisen tärkeänä hedelmällisyystiedon lisäämistä nuorille. Hän toivoo, että koulut tilaisivat rohkeasti hedelmällisyysluennon oppituntien tueksi. “Kun nuorille opetetaan asioita hedelmällisyydestä, he tietävät mitä odottaa ja osaavat suunnitella tulevaisuuttaan. Nuoret ovat vastaanottavaisia. On ollut ilo huomata, että he kokevat tiedot tarpeelliseksi.” Fertimentin yhtenä tavoitteena on myös korjata harhakäsityksiä, kuten iän merkitystä hedelmällisyyteen. “Hedelmällisyyden haasteet ovat monimuotoisia. Haluamme ennaltaehkäistä niitä, kannustaa tahattomasti lapsettomia hakeutumaan vertaistuen pariin ja normalisoida hedelmöityshoitoja.” Hyötylänmäki toivoo voivansa yrityksensä avulla vaikuttaa erityisesti kolmeen asiaan. Ne ovat ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistaminen, hedelmällisyystiedon lisääminen opetussuunnitelmaan ja rahoituksen lisääminen mielenterveyteen ja terveyden edistämiseen liittyville järjestöille. “Suomessa ja maailmalla on huippuammattilaisia, kuten lääkäreitä, tutkijoita ja psykologeja, joilla on intohimo tutkia ja auttaa. Meillä on koulutusta, osaamista ja huipputeknologiaa, mutta resursseja on liian vähän. Siinä on iso ristiriita syntyvyyden kanssa”, Hyötylänmäki sanoo huolissaan. Hänen unelmanaan on, että Fertiment laajenisi jonain päivänä hänelle päätyöksi. Haaveissa olisi saada vaikuttaa asiantuntijana yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä järjestää nykyistä enemmän koulutuksia hedelmällisyydestä kiinnostuneille sekä ammattilaisille. Hyötylänmäki toivoo, että tulevaisuudessa hedelmällisyyteen, lapsitoiveeseen ja tahattomaan lapsettomuuteen liittyvät asiat eivät ole enää tabuja. Asioista tulee puhua enemmän niiden oikeilla nimillä. “Pidämme tärkeänä verenkiertoa ja ruuansulatusjärjestelmää. Niitä ilman emme voi elää. Lisääntymisjärjestelmää ilman voimme elää. On ironista, että lajin jatkumisen kannalta lisääntymisjärjestelmä on kuitenkin tärkein.” Fertiment-yrityksessään hedelmällisyystietoa jakava Inka Hyötylänmäki on huolissaan nuorten hedelmällisyystiedon vähyydestä. “Hedelmällisyyden haasteet ovat monimuotoisia. Haluamme ennaltaehkäistä niitä ja normalisoida hedelmöityshoitoja.” Kuvankaappaus Instagramista Fertimentorit-tililtä.
16 Simpukka 1 | 2025 ... SIMPUKKA VAIKUTTAA TEKSTI PIIA SAVIO KUVA PEXELS Suomessa joka viides kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuna määrän on arvioitu olevan 300 000. Lopullisesti lapsettomiksi jää joka viides nainen ja joka kolmas mies. Ennusteiden mukaan lapsettomien määrä yhteiskunnassa lisääntyy. Tahaton lapsettomuus ja erityisesti sen vaikutukset koskettavat tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Kyseessä on yksi suurimmista aikuisiässä kohdatuista kriiseistä, joka kulkee mukana läpi koko elämän ajan. Kokemus koskettaa hedelmällisen iän jälkeenkin. Vuosittain noin 6000 henkilöä hakeutuu hedelmöityshoitoihin. On tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa lapsitoiveiden toteuttamisen, tukee lapsiperheiden hyvinvointia sekä tarjoaa yhdenvertaiset palvelut ikääntyvillle huolimatta siitä onko hänellä lapsia tai ei. Merkityksellistä on, että tahattomasti lapsettomat huomioidaan työelämässä, terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointialuiden tarjoamissa palveluissa. Kaikista näistä asioista päättävät aluevaltuutetut. On väliä, kuka ja ketkä hyvinvointialueilla päättävät meitä kaikkia koskevista asioista. Uudet aluevaltuutetut valitaan sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestysaika Suomessa on 2.–8.4.2025. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa, joten muistathan äänestää! SIMPUKAN ALUEVAALITAVOITTEET 2025–2029 1. Lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia on edistettävä ja esteitä purettava Hyvinvointialueilla tulee edistää toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen niille, jotka sitä toivovat. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta. Perhepolitiikassa tulee huomioida tahattomasti lapsettomat ja lapsiperheellisyyttä toivovat sekä lapsettomuuden ennaltaehkäisy. 2. Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole nykyisellään riittävät. Hoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Hedelmöityshoitoihin on päästävä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti, ja niihin on kytkettävä psykososiaalinen tuki. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka hoitamattomuus voi aiheuttaa masennusta ja vaikuttaa työkykyyn. Seurauksena voi olla pitkittyneitä sairauslomia. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä valtakunnallisesti. Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista. Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä vastaamaan tarpeeseen. Yhteistyötä yksityisen sektorin hedelmöityshoitotarjoajien kanssa tulee lisätä. Yksityisen puolen osaamista tulisi hyödyntää erityisesti keskenmenojen hoidoissa. Toistuvia keskenmenoja kokevien alkuraskautta ei seurata julkisella puolella tavallista tiheämmin eikä tilannetta parantavaa lääkehoitoa anneta. Yksityisellä sektorilla näitä palveluita on mahdollista saada, ja tiedetään, että näiden palveluiden ansioista raskauden päättyminen lapsen syntymään on ollut mahdollista. Hyvinvointialueiden aluevaltuutetut päättävät, miten tahattomasti lapsettomat huomioidaan muun muassa terveydenhuollossa ja ikääntyneiden hoivassa. Simpukka nostaa aluepoliittisissa tavoitteissaan monipuolisesti esille tahattomasti lapsettomien äänen yhteiskunnassa. Käytä ääntäsi huhtikuun aluevaaleissa!
Simpukka 1 | 2025 17 SIMPUKKA VAIKUTTAA ... 3. Palveluissa ja päätöksenteossa on huomioitava tahattomasti lapsettomat Yhä useampi on tahtomattaan tai vapaaehtoisesti lapseton. Yksin tai kumppanin kanssa elävien määrä kasvaa. Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia lähisuhdemuotoja, jotka tulee tunnistaa yhtä merkittäviksi kuin perinteinen perhemalli. Julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten parisuhde-, ero- ja ikääntyvien palveluissa, tulee huomioida yhdenvertaisesti myös lapsettomat ihmiset. Moni tahattomasti lapseton on huolissaan ikääntymisestään ja tulevaisuudessa saamastaan hoivasta ja palveluista. Yhteiskunnassa oletetaan vahvasti, että jokaisella ikääntyvällä kansalaisella on lapsia tai lapsenlapsia, jotka voivat olla apuna asioiden hoitamisessa ja tukea kotona asumista. Näin ei valitettavasti ole. Kysyntä hedelmöityshoidoille on kasvanut ja jatkaa kasvuaan, kun moni aloittaa raskauden yrittämisen aiempaa myöhemmällä iällä. Ehkäisyneuvoloista tulee saada myös perhesuunnittelu- ja hedelmällisyysneuvontaa. Tieto hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan vielä ajankohtainen. Perhekeskusten on tärkeää tarjota neuvoa ja tukea erilaisiin lapsiperheellistymisen vaihtoehtoihin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen perheiden monimuotoisuudesta on varmistettava säännöllisellä koulutuksella. Palvelujen aukioloaikojen, myös hedelmöityshoitojen, on tuettava työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista. 4. Työelämässä on huomioitava tahattomasti lapsettomat Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämäsyrjintää lapsiperheellistymistoiveen, lapsettomuuden ja lapsettomuushoidoissa käymisen vuoksi. Työelämän joustoja tulee lisätä muun muassa hedelmöityshoidoissa käymisen mahdollistumiseksi. Hedelmöityshoidot on rinnastettava raskauteen tasa-arvolaissa, ja niitä on koskettava samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta. Kaikki lapsiperheellistymisen tavat, kuten hedelmöityshoidoissa käyminen, adoptiolla lapsiperheellistyminen ja sijaisperheeksi ryhtyminen, tulee rinnastaa raskauteen. Kaikissa lapsiperheellistymisen tavoissa tulee taata yhtäläiset joustot ja oikeudet. Jokaisen työntekijän toiveet tulee ottaa yhdenvertaisesti huomioon loma- ja työvuorosuunnittelussa riippumatta perhetilanteesta. Perheystävällisyyden tukeminen ei saa tarkoittaa lapsettomien syrjimistä työvuorosuunnittelussa ja lomakäytännöissä. Ota yhteyttä ehdokkaaseen Ota yhteyttä omaan ehdokkaaseesi ja kysy, mitä mieltä hän on jostakin tahattomaan lapsettomuuteen liittyvästä teemasta, josta hyvinvointialueella tehdään päätöksiä. Ehdokkaisiin voi ottaa yhteyttä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse. Muista äänestää! Ennakkoäänestysaika on Suomessa 2.–8.4.2025. Vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025.
18 Simpukka 1 | 2025 TEKSTI KIRSI HUHTANEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA JOHANNA NISKASEN ALBUMI ... HENKILÖHAASTATTELU Kirjailija Johanna Niskanen on aina elänyt ilman parisuhdetta huolimatta haaveestaan löytää kumppani. Vahvan yhteiskunnallisen parisuhde- ja lapsiperhenormin keskellä hän muistuttaa ystävyyden, yhteisöllisyyden ja omannäköisen, mielekkään arjen merkityksestä. Jyväskyläläinen Johanna Niskanen havaitsi reilu kymmenen vuotta sitten, että hän on jo 23-vuotias eikä hänellä ole vielä ollenkaan kokemuksia parisuhteista. Hän koki olevansa ainoa, jolla ei ollut siinä iässä vielä ollut kumppaneita. Hän oli tilanteensa kanssa yksin ja orpo. Kukaan ei ollut edes kirjoittanut aiheesta. Tästä lähti itämään ajatus. Johannalla oli ollut pitkään unelmana kirjoittaa kirja. Hän ajatteli, että kirjoittaisi fiktiota. Kun hän totesi jääneensä kokemuksensa kanssa yksin, kirjan aihe kirkastui. “Kaipasin todella paljon vertaistukea, eikä sitä löytynyt. Muutama lähde liippasi läheltä, mutta juuri samanlaista tilannetta ei löytynyt. Tarvitsin vertaistukikirjan, joten päätin kirjoittaa sen itse.” Syntyi teos Onnellisesti omillani – Elämää parisuhdenormin ulkopuolella (Minerva Kustannus, 2024). Siinä Johanna kertoo, miten Ylen Havaintoja elämästä -podcast-sarjassa oleva tahattomasta lapsettomuudesta kertova jakso jymähti hänen tajuntaansa. ”Kuulin ensimmäistä kertaa jonkun sanovan, että mahdollisuuden poistuminen, estyminen tai epävarmuus on jo menetys. He puhuivat surusta, vihasta ja kivuliaasta kaipauksesta vailla purkautumiskanavaa sekä sosiaalisesta ulkopuolisuuden tunteesta. He sanoittivat sen, minkä minäkin olin kokenut.” “Hetki oli merkittävä. Tämä on todellakin jotain, mitä muutkin kokevat. Vaikka ei ole konkreettista ihmistä, ikävä on siitä huolimatta totta. Se oli lupa surra”, Johanna kertoo. Kirjan kirjoittaminen kesti neljä vuotta. Vähitellen löytyi myös lähdeviitteitä ja termejä. Samalla kun Johanna kirjoitti, hän työsti parisuhteettomuuteensa liittyviä tunteita ja ajatuksia. “Minua helpottaa, kun saan kokemukselleni sanoja. Kirjan kirjoittaminen on ollut prosessoinnin väline. Se auttoi myös kirjoitusprosessia pysymään hengissä, kun ei vielä ollut kustannussopimusta. Kirjan kirjoittamiseen liittyy vahva merkityksellisyyden kokemus”, Johanna sanoo. OMANNÄKÖISTÄ PERHE-ELÄMÄÄ Keväällä 35 vuotta täyttävällä Johannalla ei ole edelleenkään parisuhdekokemuksia. Hän on avoin ajatukselle parisuhteesta, mikäli sopiva kumppani tulee vastaan. “Hyvä parisuhde olisi plussaa, mutta en koe enää jääväni mistään paitsi, jos puolisoa ei löydy.” Jos häneltä kysytään lapsista, kysyjä on yleensä pieni lapsi työpaikalla. Johanna on kasvatustieteen maisteri ja työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana. Lapsista kyselijöille hän vastaa näin: “Ei ole lapsia, on kaksi kissaa. Oiva 10 vuotta ja Jalo kahdeksan vuotta”. Lisäksi Johannan perheeseen kuuluvat äiti, kaksi siskoa, kohta 3-vuotias siskontytär ja isä. Hän kokee, että oma lähipiiri on ollut onnekkaan ymmärtäväistä ja valveutunutta. “Isoisä on ollut ainoa, joka on tokaissut, että kyllä sinun täytyy joku löytää. Hänkin Jyväskyläläinen kirjailija Johanna Niskanen koki olevansa ainoa 23-vuotias, jolla ei ollut seurustelu- ja parisuhdekokemuksia. Vertaistukea oli vaikea löytää kirjallisuudestakaan, joten hän päätti kirjoittaa aiheesta itse. Onnellisesti omillani – Elämää parisuhdenormin ulkopuolella -teos julkaistiin viime vuonna.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==