6 Simpukka 4 | 2024 Vilma Väyrysen sosiaalipolitiikan Pro gradu -tutkielmassa (2024) tarkasteltiin koeputkihedelmöityshoitoja ruumiillisuuden, toimijuuden ja arjen muovaajina. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, millä eri tavoilla koeputkihedelmöityshoidot muovaavat niissä käyvien naisten elämää. Pyrkimyksenä oli myös nostaa suomalaiseen syntyvyyskeskusteluun niiden ihmisten näkökulmia, joille raskaaksi tuleminen ei ole tapahtunut ”luonnollisesti” ja jotka ovat halunneet hyödyntää lääketieteen keinoja lapsen saamiseksi. Tutkielman aineisto koostui kahdeksan koeputkihedelmöityshoidoissa käyneen naisen haastattelusta. Simpukka julkaisi haastattelukutsun Instagramissa, Facebook-sivulla sekä suljetuissa Facebook-ryhmissä. Kaikki haastatellut naiset olivat hoitojen aikaan parisuhteessa miehen kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. VAHVASTI RUUMIILLINEN KOKEMUS Ruumiillisuus, toimijuus ja arki toimivat tutkielman käsitteellisinä lähtökohtina. Ruumiin käsitettä käytettiin keho-käsitteen sijasta, koska se on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa vakiintunut suomennos englanninkieliselle body-termille. Toimijuudella puolestaan viitataan yksinkertaisimmillaan yksilön tai yhteisön kykyyn vaikuttaa omaan toimintaansa. Arjen käsite on tutkielman kontekstissa mielenkiintoinen, sillä koeputkihedelmöityshoidot tulevat osaksi niissä käyvien arkea ja niihin liittyvät toimenpiteet osaksi arjen rutiineja. Sisällönanalyysin perusteella aineistosta muodostettiin kolme pääluokkaa, joiden tasolla koeputkihedelmöityshoidot muovaavat naisten ruumiillisuutta, toimijuutta ja arkea. Nämä pääluokat ovat: 1) hyvinvointi, 2) arki ja toimijuus sekä 3) sosiaaliset suhteet. Tutkielma osoitti, että koeputkihedelmöityshoidot ovat hyvin ruumiillinen kokemus. Hoidoissa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sekä hoitoihin kuuluvat ruumiiseen kajoavat ja kivuliaat lääketieteelliset toimenpiteet koetaan ruumiin kautta. Ruumiin ollessa hoitojen keskiössä naiset syyttävät sitä tilanteissa, joissa hoitokierros ei pääty toivottuun lopputulokseen. HOIDOT VAIKUTTAVAT AIKATAULUIHIN JA TALOUTEEN Koeputkihedelmöityshoidoissa käyvien naisten arkea ja toimijuutta muovaavat esimerkiksi hoitojen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset ja psyykkinen kuormitus sekä hoitoihin liittyvät uudet vastuut, kuten hormonien pistäminen ja pistosten tarkka aikatauluttaminen. Niitä muovaavat myös klinikkakäynneistä johtuva työaikataulujen uudelleenjärjestely sekä kalliiden hoitojen heikentämä taloudellinen tilanne. Koeputkihedelmöityshoidoissa käyminen muovaa arjen tasolla myös naisten sosiaalisia suhteita. Yhtäältä hoidoissa käyminen voi aiheuttaa ihmissuhteisiin ristiriitoja ja vetäytymistä, toisaalta niistä puhuminen voi lähentää suhteita esimerkiksi puolisoon ja ystäviin. Vertaistuki koetaan hoidoissa käytäessä korvaamattoman tärkeänä ja Simpukan merkitys sen löytämisessä on erittäin suuri. Analyysin perusteella voidaan todeta, että naiset löytävät koeputkihedelmöityshoidoissa käydessään monia aktiivisen toimijuuden ja vastarinnan paikkoja. He pyrkivät pitämään huolta hyvinvoinnistaan, jotta hoidot onnistuisivat, kritisoivat terveydenhuollon fyysiseen puoleen keskittyviä hoitokäytäntöjä, hakeutuvat aktiivisesti ammatillisen psyykkisen tuen ja vertaistuen piiriin sekä pyrkivät purkamaan hoitoihin liittyvää stigmaa ja häpeää puhumalla hoidoista avoimesti. ... ASIANTUNTIJALTA Koeputkihedelmöityshoidot vaikuttavat minäkuvaan, arkeen ja ihmissuhteisiin Koeputkihedelmöityshoidot heijastuvat niissä käyvien naisten hyvinvointiin, arkeen ja toimijuuteen sekä sosiaalisiin suhteisiin monin eri tavoin, osoittaa tuore opinnäytetyö. Tutkielman aineistona toimi kahdeksan hoidoissa käyneen naisen haastattelut. TEKSTI VILMA VÄYRYNEN KUVA VIIVI SELIN
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==