16 Simpukka 4 | 2024 TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVA PEXELS Elisa, 40, on toivonut lasta useita vuosia. Sopivaa kumppania, jonka kanssa perustaa lapsiperhe, ei ole valitettavasti tullut vastaan. Elisa lähti itsellisenä naisena lapsettomuushoitoihin vuonna 2021 ollessaan 37-vuotias. Korona-aika hidasti hoitojen toteuttamista. Lahjasoluhoitoihin liittyvät psykologin ja sosiaalityöntekijän tapaamiset olivat hyviä kohtaamisia. ”Pian eläkkeelle jäävä psykologi oli erittäin kokenut. Sain lisää tietoa ja tapaamisessa oli turvallinen olo.” Alkionsiirto tehtiin kahdesti. Kummallakin kerralla hän sai hyperstimulaation, jossa munarakkulapunktion jälkeen munasarjat täyttyvät uudelleen nesteellä ja kasvavat. Raskaus ei alkanut. ”Hoitojen epäonnistuminen oli valtava pettymys. Mitä kauemmin kesti, sitä enemmän petyin. Toivo ei silti loppunut.” PRIDE-VALMENNUS Elisa hakeutui tänä vuonna sijaisvanhemmuuteen valmistavaan PRIDE-valmennukseen. Valmennuksesta hän sai kattavan tietopaketin sijaisvanhempana toimimisesta, saatavilla olevasta tuesta sekä siitä, miten aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa sijaislapseen. Valmennuksessa käsiteltiin myös osallistujien lapsitoivetta. ”Ryhmämme oli todella kiva. Oli helppo puhua ja keskustella luottamuksellisesti. Tuli tunne, että ammattilaiset ovat kaikessa tukena. Suosittelen koulutusta jokaiselle, joka etsii tietoa sijaisvanhemmuudesta.” Elisalle tarjottiin sijaislasta, mutta hän halusi vielä kerran lähteä lapsettomuushoitoihin. Hän toivoo pääsevänsä hoitoihin viimeistään keväällä. Elisa haaveilee, että hänellä olisi tulevaisuudessa kaksi lasta: toinen hedelmöityshoitojen avulla saatu ja toinen sijaislapsi. Hän olisi yhdestäkin lapsesta todella onnellinen. ”Haluaisin pitää lapsen mahdollisimman pitkään kotona. Kävisimme puistossa ja vanhempi-lapsitanssissa. Meillä olisi tavallista perusarkea kotona iltapuuroineen.” Elisan nimi on muutettu. Haaveena sijaisvanhemmuus Elisa toivoo, että hänen perheessään olisi joskus sekä lahjasoluhoidoilla syntynyt lapsi että sijaislapsi. Erilaisista taustoista tulevia sijaisvanhempia etsitään kipeästi. AMMATTILAISET TUKENA Sijaisperheille on jatkuva ja kasvava tarve. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää olisi löytää sijaisperhe laitoksen sijaan. “Etsimme jatkuvasti pariskuntia ja itsellisiä naisia ja miehiä sijaisperheiksi kotia tarvitseville lapsille. Etsimme monimuotoisia ja erilaisista taustoista tulevia perheitä. On useita syitä lähteä sijaisperheeksi ja ne ovat yhtä arvokkaita”, sanoo sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen Perhehoitoyksikkö Koivikosta Jyväskylästä. Koivikko tuottaa sijaishuollon perhehoitoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Sijaisvanhemmuus sopii henkilölle, joka haluaa suojella lasta ja turvata tämän kehitystä. Sijaisvanhempi on tavallisessa kodissa asuva turvallinen aikuinen, jonka arkeen sopisi sijoitettu lapsi. Sijaisperheeksi hakeudutaan PRIDE-valmennuksen kautta. Valmennuksen tavoitteena on taata lapsille mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen sekä turvata sijoituksen jatkuminen niin kauan, kuin se on tarpeellista. Lapselle etsitään hänelle sopiva perhe. Mikäli perhe tarjoaa lyhytaikaista perhehoitoa, he voivat saada lapsen hyvinkin nopeasti. Jos taas perhe toivoo pitkäaikaista sijoitusta, tehdään sijoitus yleensä suunnitelmallisesti, jolloin aikaa kuluu enemmän, yleensä joitakin viikkoja. Pitkäaikaisessa sijoituksessa perheet sitoutuvat tarjoamaan lapselle kodin tämän täysi-ikäisyyteen asti. TÄRKEÄ KIINTYMYSSUHDE Usein kahden vanhemman perheessä toinen vanhempi on lapsen kanssa kotona ja toinen käy päivätöissä muualla. Koululaisen kanssa voi tehdä etätöitä. Alkuvaiheen asettumisen jälkeen arjesta rakentuu perheen näköinen. Lapsi usein aloittaa päivähoidon kodin ulkopuolella. Perheiden tukena on oma sosiaalityöntekijä. Tueksi voi saada myös mentorin, yksilö- ja ryhmätyönohjausta ja vertaistukea. Perheet kohtaavat ongelmia harvemmin kuin yleensä ajatellaan. Moni ei kuitenkaan uskalla lähteä sijaisvanhemmuuteen esimerkiksi pelätessään, että huostaanotto puretaan ja lapseen on jo ehtinyt kiintyä. “Tätä työtä tehdäkseen pitää lapseen kiintyä. Sijaisvanhemmuus on äärimmäisen tärkeä, antoisa, vaativa ja vastuullinen tehtävä. Se antaa elämään suuren merkityksen”, Niskanen sanoo. ... HENKILÖHAASTATTELU Lisätietoa PRIDE-valmennuksista löydät omalta hyvinvointialueeltasi sekä Pesäpuu ry:n verkkosivuilta https://pesapuu.fi/toiminta/perhehoito/pride-valmennus/
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==