12 Simpukka 4 | 2024 ... POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Käytäntöä ja kokemuksia pohjoismaisilta järjestöiltä TEKSTI JA KUVA JENNI HUHTALA JA PIIA SAVIO Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt kokoontuivat syyskuussa Helsingissä. Tapaamisessa vahvistettiin The Nordic Fertility Network -verkoston yhteistyötä ja jaettiin huoli syntyvyyden laskusta kaikissa pohjoismaissa. Tapaamisen tuloksena syntyi vaatimus hedelmällisyystietouden lisäämisestä. JAETTU HUOLI SYNTYVYYDEN LASKUSTA Tapaamisessa kirjoitettiin pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen yhteinen vetoomus hedelmällisyystietouden vahvistamisesta yhteiskunnassa. Tietoa vahvistamalla voidaan tukea niiden henkilöiden lapsitoiveen edistämistä, jotka lasta todella toivovat. Tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista tulisi olla tarjolla yläkouluikäisille nuorille, lapsiperheellistymisikäisille ja lapsiperheellistymistä suunnitteleville. Syntyvyys on Suomessa alhaisinta sitten vuoden 1836. Vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,26, kun vielä vuonna 2018 se oli 1,41. Hedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Suomen hedelmällisyysluku on pohjoismaiden alhaisin. Eurooppalaisten lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestö Fertility Europe on kerännyt tietoa nuorten hedelmällisyystietoudesta FActs-pelin avulla. Rautakallio-Hokkanen esitteli tapaamisessa pelin analytiikasta saatuja alustavia tuloksia, jotka olivat hälyttäviä. "Peliä suunniteltaessa tiesimme, että hedelmällisyystietoisuus on heikkoa 15–17-vuotiaiden joukossa. Tämän hetkinen alustava data osoittaa, että tilanne on huonompi kuin osasimme odottaa", hän sanoo. Vuoden 2025 Nordic Meeting -tapaamiselle Islannissa on haettu apurahaa. Tahattomasti lapsettomien ja lahjasoluperheiden asioita ajavat pohjoismaiset järjestöt ovat lisänneet lähivuosina yhteistyötään. Kaikissa pohjoismaissa on suuri huoli syntyvyyden laskusta. Nordic Meeting -yhteistyötapaaminen kutsui järjestöt Helsinkiin 6.–8.9.2024. Lapsettomien yhdistys Simpukka organisoi tapaamisen yhdessä norjalaisen Ønskebarn-järjestön kanssa. Järjestöjen tapaamista tuki taloudellisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste. Tapaamisessa kohtasivat yhteensä kymmenen työntekijää ja vapaaehtoista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Suomesta. Simpukasta tapaamiseen osallistuivat toiminnanjohtaja Piia Savio ja Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala sekä Satu Rautakallio-Hokkanen, joka siirtyi vuoden 2024 alusta alkaen Simpukasta Fertility Europen johtajaksi. Viikonlopun aikana päätettiin pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen verkoston nimeksi The Nordic Fertility Network. Järjestöjen toimijat kertoivat kuulumisiaan ja avasivat työskentelytapojaan. Keskustelut olivat merkityksellisiä järjestöjen käytäntöjen ja vaikuttamistyön kehittämiselle. “Voimme hyödyntää muilta mailta saamaamme tietoa vaikuttamistyössämme, kun kerromme päättäjille millaiset lapsitoiveita edistävät toiminnot ovat olleet vaikuttavia muissa maissa. Olemme esimerkiksi tuoneet päättäjille esiin, että Tanskassa 12 prosenttia lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla. Tanska panostaa entisestään lisää hedelmöityshoitoihin nostamalla hoitokierrosten määrää kolmesta kuuteen”, sanoo Savio. Pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen työntekijät ja aktiiviset vapaaehtoiset vahvistivat yhteistyötä Helsingissä syyskuussa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==