Simpukka 4 | 2024 1 nro 4 Lapseton yrittäjä: muista asiakirjat Valviran Luoteri-prosessi selvityksessä Tyhjän sylin suru on aaltoileva ja voimakas
2 Simpukka 4 | 2024 Me teemme pieniä ja suuria ihmeitä. Joka päivä. Lupaamme käyttää kaiken osaamisemme auttaaksemme ja tukeaksemme jokaista asiakastamme matkalla lapsiperheeksi. dextrahedelmallisyysklinikka.fi Löydät meidät Jätkäsaaresta, Helsingistä
Simpukka 4 | 2024 3 3 | Sisällysluettelo 4 | Pääkirjoitus: Muutoksen tuulet puhaltavat 5 | Puheenjohtajan palsta: Kun elämä on selviytymistä 6 | Koeputkihedelmöityshoidot vaikuttavat minäkuvaan, arkeen ja ihmissuhteisiin 7 | Vammaisten ihmisten tahaton lapsettomuus 8 | Henkilöhaastattelussa Kirsi Huhtanen: Katse hyvään 12 | Käytäntöjä ja kokemuksia pohjoismaisilta järjestöiltä 13 | Arvokasta tietoa sijaissynnytysprosessista 14 | Vertaisuuteen perustuvaa tukea lapsettomuuden käsittelyyn 16 | Haaveena sijaisvanhemmuus 17 | Simpukka-lehti hyppää digiaikaan 18 | Ratkaisukeskeisyys voimavarana 20 | Hyödynnä jäsenedut 21 | Somessa sanottua: Tahattoman lapsettomuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen 22 | Lapsettoman yrittäjän tärkeät asiakirjat 23 | Kirja-arvio: Monitasoinen romaani luopumisesta ja uusista aluista 24 | Jälleennäkemisiä ja jäähyväisiä 25 | Vaikuttajatiimi 26 | Helminauhan vuosi 2024 27 | Helminauha: Luoteri-prosessi selvityksessä 28 | Lahja-alkion vastaanottaminen oli iso ilo 30 | Tyhjän sylin suru on aaltoileva ja voimakas 32 | Simpukan vuosi 2024 34 | Kiitos jäsenyydestä ja lahjoituksista ja kolumni Missä tahaton lapsettomuuteni on? 35 | Lapsettomuuteen perehtyneitä terapeutteja 36 | Vertaistuki 38 | Simpukassa tapahtuu 39 | Ota meihin yhteyttä Teemana Tahattoman lapsettomuuden heijastuksia Vielä ehdit hyödyntää Childwish-kampanjan jäsenedut! Sisällys 4 • 2024 ”Tärkeintä on se, että jokainen osallistuja saa vertaistukea omaan parisuhteeseensa siinä lapsettomuuden tilassa, missä juuri sillä hetkellä on”, sanoo SimpukkaParit-toimintaa ohjaava Minna Wilska. 14 Pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen The Nordic Fertility Network -verkoston järjestöt jakavat huolen syntyvyyden laskusta. FActs!-peli jakaa eurooppalaisille nuorille hedelmällisyystietoa. 12 Simpukka-lehti kulkee jatkossa taskussasi mukana. 20 17
4 Simpukka 4 | 2024 PÄÄKIRJOITUS ... Simpukka on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n jäsenlehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille jäsenetuna. Simpukka-lehti ilmestyy numerosta 1/2025 alkaen verkossa. Lehteä pääsee lukemaan kirjautumalla Simpukan verkkosivujen jäsensivulle osoitteeseen simpukkary.fi/jasensivu. Salasana löytyy Simpukan seuraavasta jäsenlaskusta. Salasanaa voi myös tiedustella osoitteesta simpukka@simpukkary.fi. ILMOITUSHINNAT 1/8 sivu 120 euroa, ¼ sivu 180 euroa, ½ sivu 260 euroa, 1/1 sivu 430 euroa. Kaikki ilmoitukset ovat värillisiä. LEHDEN HINTA MUILLE KUIN JÄSENILLE Vuosikerta 35 euroa Irtonumero 10 euroa (+postituskulut) SIMPUKAN TOIMITUS Piia Savio, päätoimittaja piia.savio@simpukkary.fi Hanna Parviainen, lehden koordinointi ja avustajayhteistyö hanna.parviainen@simpukkary.fi Kati Salmijärvi, ilmoitusmyynti kati.salmijarvi@simpukkary.fi Kiitos lehden vapaaehtoisille avustajille! SIMPUKAN TILAUKSET SEKÄ OSOITE- JA JÄSENASIAT jasenasiat@simpukkary.fi SIMPUKAN AIKATAULU Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Simpukka ilmestyy maaliskuussa. Aineisto lehteen tulee olla toimituksessa viimeistään 12.1.2025. Kannen kuva: Viivi Selin Ulkoasu ja taitto: Tmi Tanja Holmberg Kuvat: lähde mainittu juttujen yhteydessä Painopaikka: Litoset/KTMP Group Ab Oy, Vaasa 2024 ISSN 1797-8564 LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY Toiminnanjohtaja Piia Savio piia.savio@simpukkary.fi 040 4808 676 Työntekijöiden yhteystiedot sivulla 39. Toimisto Tampellan Esplanadi 8 B LH 35, 33100 Tampere 040 0844 823 Puheenjohtaja Salli Moilanen salli.moilanen@simpukkary.fi 040 5441 212 Simpukka ry vastaa vain tilatusta aineistosta. Lainattaessa lähde mainittava. Artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Ilmoittaja vastaa ilmoitusten sisällöstä. Ilmoituksissa lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Simpukka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka tekee vaikuttamistyötä eri tahojen kanssa. Muutoksen tuulet puhaltavat Vuosi 2024 on lopuillaan, ja uusi vuosi siintää jo vahvasti näköpiirissä. Vanha sanonta “uusi vuosi ja uudet kujeet” on totisinta totta Simpukan toiminnassa. Sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset näkyvät Simpukan toiminnassa jo tulevana vuonna 2025. Toiminnan suunnittelussa keskitytään nyt siihen, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla jatkossakin tarjota tietoa ja tukea, vaikka resursseja onkin aiempaa vähemmän käytettävissä. Haikeutta aiheuttava uutinen on se, että tämä käsissäsi oleva Simpukka-lehti 4/2024 on viimeinen paperille painettu Simpukka-lehti. Iloinen uutinen on kuitenkin se, että Simpukka-lehti ilmestyy Simpukan jäsenille jatkossakin neljä kertaa vuodessa. Simpukan verkkosivuille on luotu jäsenille tarkoitettu, salasanalla suojattu sivu. Sieltä löytyvät jatkossa sähköiset Simpukka-lehdet sekä muut jäsenille suunnatut asiat. Sähköiseen Simpukka-lehteen pääset tutustumaan jo nyt, sillä jo tämäkin lehti löytyy Simpukan verkkosivuilta. Katso osoitteet alta laatikosta. Jatkossa lehti kulkee aina mukanasi puhelimella tai tietokoneella ja lehden voi myös tallentaa pdf-muotoisena omalle laitteelle. Tämän lehden teema on tahattoman lapsettomuuden heijastuksia. Henkilöhaastattelussa sivuilla 8–11 Kirsi Huhtanen kertoo omasta lapsettomuuspolustaan ja siitä, miten lapsettomuus on näyttäytynyt hänen elämässään. Sivuilla 14–15 Minna Wilska kertoo lapsettomuuden vaikutuksista parisuhteeseen, ja sivuilla 18–19 käsitellään sitä, miten ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinoin voidaan käsitellä lapsettomuuteen liittyviä tunteita. Toivon sinulle mukavia hetkiä lehden parissa. Muutos on aina mahdollisuus ja ovi johonkin uuteen. Ensi vuosi Simpukassa on vertaistuen vuosi, ja tuntemattomasta tulevaisuudesta huolimatta me Simpukassa teemme jatkossakin kaikkemme, että jokainen tahatonta lapsettomuutta kokeva saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea. Et ole yksin. Sydämellinen kiitos tästä vuodesta ja lempeitä tuulia tulevaan vuoteen. Piia Savio toiminnanjohtaja Tutustu sähköiseen Simpukka-lehteen! • Tutustu sähköiseen Simpukka-lehteen osoitteessa simpukkary.fi/jasenelle. Verkkosivu on kaikille avoin. • Numerosta 1/2025 alkaen Simpukka-lehti ilmestyy verkkosivulla simpukkary.fi/jasensivu. Tälle sivulle kirjaudutaan salasanalla, jonka löydät seuraavasta jäsenlaskustasi. • Lue lisää sivulta 17. KUVA VIIVI SELIN
Simpukka 4 | 2024 5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA ... Olen seurannut avuttomana jo puolen vuoden ajan läheisen ystävän taistelua outojen ja kovien lantion alueen kipujen kanssa. Yllättäen alkaneille kivuille ei ole löytynyt selitystä tai apua. Olen tuohtunut ja surullinen siitä, kuinka vaikeaa on päästä gynekologin vastaanotolle, jos ei ole varaa maksaa yksityisen asiantuntijoiden palveluista. Huolestuttavaa on myös se, kuinka yksin ihminen jätetään kovien kipujen kanssa. Tämän lehden henkilöhaastattelussa Kirsi kuvailee elämää endometrioosin aiheuttamien kipujen kanssa. Elämä on ajoittain tuntunut pelkältä selviytymiseltä. Pitkään jatkunut kova kipu lamaannuttaa ja rajoittaa toimintakykyä ja elämistä monin tavoin. Se heikentää unen laatua ja voi viedä uratoiveet, työn, ihmissuhteita ja haaveen lapsiperheestä. Pitkäaikaisen kivun hoito vaatii aina moniammatillisen tiimin asiantuntijuutta. Harvoin pelkkä lääkehoito auttaa, vaan lääkkeettömät keinot ovat usein kivunhallinnan tärkein osa. Hedelmällisyyteen vaikuttavien sairauksien hoito on tärkeä osa kansanterveyttä ja väestön hyvinvointia. Julkisen terveydenhuollon tulisi tarjota laadukkaita ja kattavia palveluita, jotka tukisivat hedelmällisyyden ylläpitoa sekä sen hoitoa silloin, kun sairauksien vuoksi lapsitoive ei toteudu. Monet hedelmällisyyteen liittyvät sairaudet voivat olla vaikeasti diagnosoitavia ja niiden hoito vaatii usein asiantuntijahoitoa. Julkisessa terveydenhuollossa tulisi varmistaa riittävät reKun elämä on selviytymistä surssit ja se, että ihmiset eivät joutuisi odottamaan kohtuuttoman pitkään diagnooseja ja hoitoon pääsyä. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat merkittävästi parantaa ennusteita ja vähentää sairauksien aiheuttamia pitkäaikaisia fyysisiä ja henkisiä haittoja. Lääketieteellisten palveluiden lisäksi tulisi aina tarjota psykososiaalisia tukipalveluita osana hoitoa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden sairaudet ja hedelmällisyyshaasteet ovat paitsi fyysisesti, mutta myös henkisesti raskaita niitä kokeville sekä heidän läheisilleen. Hedelmällisyyteen vaikuttavien sairauksien hoito on investointi yhteiskunnan tulevaisuuteen. Laadukas palvelu, asianmukainen kivunhoito ja empaattinen kohtaaminen voivat parantaa elämänlaatua ja tuoda osaltaan elämään iloa, toivoa ja luottamusta tulevaan. Simpukan puheenjohtaja Salli Moilanen Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt voivat tukea Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toimintaa liittymällä kannatusyhteisöjäseneksi. Kannatusyhteisöjäsenet tukevat työtä, jota Simpukka tekee lapsettomuustiedon lisäämiseksi, lapsettomien aseman parantamiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Liittyessään jäseneksi yhteisö voi tuoda näkyväksi sen, että lapsitoiveesta on sallittua puhua ja että yhteisössä tiedostetaan, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Laajemmassa mittakaavassa yhteisö voi tuoda Simpukan jäsenyyden kautta esiin sosiaalista vastuullisuuttaan. Sosiaalisesti vastuullinen työyhteisö voi edistää työntekijöiden hyvinvointia esimerkiksi kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Tärkeää on huomioida mahdollisuus työn ja lapsettomuushoitojen yhdistämiseen. TULE MUKAAN VÄLITTÄMÄÄN TIETOA JA TUKEA! Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Kiitokseksi jäsenyydestä kannatusyhteisö saa Simpukka-lehden sähköisen vuosikerran. Kyseessä on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijalehti. Kannatusyhteisö saa näkyvyyden Simpukan verkkosivuilla julkaistavassa kannatusyhteisöjen listassa. Verkkosivuillamme käy kuukausittain keskimäärin 2500 yksilöllistä kävijää, joista keskimäärin 95 prosenttia on uusia kävijöitä. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan edistämään tahattomasti lapsettomien hyvinvointia ja asemaa?
6 Simpukka 4 | 2024 Vilma Väyrysen sosiaalipolitiikan Pro gradu -tutkielmassa (2024) tarkasteltiin koeputkihedelmöityshoitoja ruumiillisuuden, toimijuuden ja arjen muovaajina. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, millä eri tavoilla koeputkihedelmöityshoidot muovaavat niissä käyvien naisten elämää. Pyrkimyksenä oli myös nostaa suomalaiseen syntyvyyskeskusteluun niiden ihmisten näkökulmia, joille raskaaksi tuleminen ei ole tapahtunut ”luonnollisesti” ja jotka ovat halunneet hyödyntää lääketieteen keinoja lapsen saamiseksi. Tutkielman aineisto koostui kahdeksan koeputkihedelmöityshoidoissa käyneen naisen haastattelusta. Simpukka julkaisi haastattelukutsun Instagramissa, Facebook-sivulla sekä suljetuissa Facebook-ryhmissä. Kaikki haastatellut naiset olivat hoitojen aikaan parisuhteessa miehen kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. VAHVASTI RUUMIILLINEN KOKEMUS Ruumiillisuus, toimijuus ja arki toimivat tutkielman käsitteellisinä lähtökohtina. Ruumiin käsitettä käytettiin keho-käsitteen sijasta, koska se on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa vakiintunut suomennos englanninkieliselle body-termille. Toimijuudella puolestaan viitataan yksinkertaisimmillaan yksilön tai yhteisön kykyyn vaikuttaa omaan toimintaansa. Arjen käsite on tutkielman kontekstissa mielenkiintoinen, sillä koeputkihedelmöityshoidot tulevat osaksi niissä käyvien arkea ja niihin liittyvät toimenpiteet osaksi arjen rutiineja. Sisällönanalyysin perusteella aineistosta muodostettiin kolme pääluokkaa, joiden tasolla koeputkihedelmöityshoidot muovaavat naisten ruumiillisuutta, toimijuutta ja arkea. Nämä pääluokat ovat: 1) hyvinvointi, 2) arki ja toimijuus sekä 3) sosiaaliset suhteet. Tutkielma osoitti, että koeputkihedelmöityshoidot ovat hyvin ruumiillinen kokemus. Hoidoissa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sekä hoitoihin kuuluvat ruumiiseen kajoavat ja kivuliaat lääketieteelliset toimenpiteet koetaan ruumiin kautta. Ruumiin ollessa hoitojen keskiössä naiset syyttävät sitä tilanteissa, joissa hoitokierros ei pääty toivottuun lopputulokseen. HOIDOT VAIKUTTAVAT AIKATAULUIHIN JA TALOUTEEN Koeputkihedelmöityshoidoissa käyvien naisten arkea ja toimijuutta muovaavat esimerkiksi hoitojen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset ja psyykkinen kuormitus sekä hoitoihin liittyvät uudet vastuut, kuten hormonien pistäminen ja pistosten tarkka aikatauluttaminen. Niitä muovaavat myös klinikkakäynneistä johtuva työaikataulujen uudelleenjärjestely sekä kalliiden hoitojen heikentämä taloudellinen tilanne. Koeputkihedelmöityshoidoissa käyminen muovaa arjen tasolla myös naisten sosiaalisia suhteita. Yhtäältä hoidoissa käyminen voi aiheuttaa ihmissuhteisiin ristiriitoja ja vetäytymistä, toisaalta niistä puhuminen voi lähentää suhteita esimerkiksi puolisoon ja ystäviin. Vertaistuki koetaan hoidoissa käytäessä korvaamattoman tärkeänä ja Simpukan merkitys sen löytämisessä on erittäin suuri. Analyysin perusteella voidaan todeta, että naiset löytävät koeputkihedelmöityshoidoissa käydessään monia aktiivisen toimijuuden ja vastarinnan paikkoja. He pyrkivät pitämään huolta hyvinvoinnistaan, jotta hoidot onnistuisivat, kritisoivat terveydenhuollon fyysiseen puoleen keskittyviä hoitokäytäntöjä, hakeutuvat aktiivisesti ammatillisen psyykkisen tuen ja vertaistuen piiriin sekä pyrkivät purkamaan hoitoihin liittyvää stigmaa ja häpeää puhumalla hoidoista avoimesti. ... ASIANTUNTIJALTA Koeputkihedelmöityshoidot vaikuttavat minäkuvaan, arkeen ja ihmissuhteisiin Koeputkihedelmöityshoidot heijastuvat niissä käyvien naisten hyvinvointiin, arkeen ja toimijuuteen sekä sosiaalisiin suhteisiin monin eri tavoin, osoittaa tuore opinnäytetyö. Tutkielman aineistona toimi kahdeksan hoidoissa käyneen naisen haastattelut. TEKSTI VILMA VÄYRYNEN KUVA VIIVI SELIN
Simpukka 4 | 2024 7 Suomessa eugeniikkaa eli rodunjalostusoppia harjoitettiin 1930-luvulta lähtien. Opin takana olivat perinnöllisyystieteen kehittyminen 1900-luvulla ja ideologia siitä, että yhteiskunnallisesti ”heikomman aineksen” lisääntymistä rajoittamalla yhteiskuntaa voitaisiin väkisin tervehdyttää. Tämä johti siihen, että Suomessakin säädettiin sterilisaatiolaki, jonka varjolla pakkosterilointeja toteutettiin vammaisille ihmisille, esimerkiksi kuuroille ja kehitysvammaisille ihmisille. Onneksi maailma on muuttunut ja eugeeninen ajatusmaailma kyseenalaistettu yhteiskunnan ja lääketieteen maailmassa. HISTORIAN JA NYKYISYYDEN MÖRKÖJÄ Vammaiset ihmiset ovat taistelleet ihmisarvonsa tunnustamisesta. Nykyään esimerkiksi Suomen ratifioima YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimus kieltävät vammaisten ihmisten eriarvoisen kohtelun ja vammaisten perhesuunnittelun estämisen. Sterilisaatiolaki kumottiin Suomessa vuonna 1970. Vaikka maailma on muuttunut, kohtaavat vammaiset ihmiset edelleen perhesuunnittelupolullaan esteitä, syrjintää ja eugeniikan tuulahduksia. Erityisesti, jos lasten saaminen ilman lapsettomuushoitoja ei onnistu, joutuvat vammaiset ihmiset usein kovaan syyniin. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ ... TEKSTI JÄRJESTÖASIANTUNTIJA JAANA TIIRI, RUSETTI RY KUVA JESSE REPONEN Vammaisten ihmisten tahattoman lapsettomuuden kokemukset ovat samanlaisia kuin vammattomienkin ihmisten. Samaan aikaan vammaisten ihmisten lapsettomuutta varjostavat teemat, jotka ovat vammaisille ihmisille erityisiä: esimerkiksi Suomen synkkä, eugeeninen historia ja nykypäivänä kohdattu syrjintä. Vammaisten ihmisten pystyvyyttä vanhemmuuteen saatetaan hoitoprosessissa epäillä, hoitoihin pääsy estää vammaisuuteen vedoten tai jopa vihjailla sillä, onko vammaisena lisääntyminen sopivaa. Vammaisten ihmisten kokema tahaton lapsettomuus on samaan aikaan aivan samanlaista kuin vammattomienkin, ja toisaalta samaan aikaan siihen liittyy erityispiirteitä, joita värittävät vammaisiin kohdistettu syrjintä. Siksi on tärkeää, että lapsettomuushoitoprosessia ja muita perheellistymisen tapoja tarkastellaan saavutettavuuden ja syrjimättömyyden näkökulmista. TUKEA TAHATTOMASTI LAPSETTOMILLE VAMMAISILLE NAISILLE On tärkeää, että omasta tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta voi keskustella jonkun kanssa, joka elää samassa tilanteessa ja kohtaa samanlaisia asioita elämässään. Vertaistukea tahatonta lapsettomuutta kokeville vammaisille naisille tarjoaa Rusetti ry, joka on valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys. Rusetti tekee yhteistyötä Simpukan kanssa. Yhteistyössä järjestetään muun muassa verkossa kokoontuvaa vertaisryhmää sekä kasvokkain järjestettäviä tapaamisia. Keskustelimme Roosa Reposen kanssa vammaisten ihmisten lapsettomuuskokemuksista. Roosa on koulutettu kokemusasiantuntija, jonka elämää värittävät harvinainen sairaus, tästä juontuva vammaisuus ja pitkä matka lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen kanssa. Hän kertoo, kuinka tuntee usein olevansa lapsettomuushoitoprosessin keskellä kuin koekaniini: erityisesti harvinaisen sairauden tai vamman kanssa hoitohenkilökunnalla ei välttämättä ole tietotaitoa siitä, mitkä olisivat yksilöllisesti parhaat tavat toimia. Lapsettomuushoitoprosessiin tarvitaan lisää tietoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten kohtaamisesta. ”On pitänyt kehittää itse omia sanoja asioille, kuten harvinaiserityinen lapsettomuusprosessi”, Roosa kertoo. Roosan kokemus on ristiriitainen: toisaalta hoitoihin hakeutumisvaiheessa hänen harvinaissairauteensa on kiinnitetty paljon huomiota ja hänen pystyvyyttään vanhemmaksi kyseenalaistettu vahvasti. Toisaalta lopulta lapsettomuushoitoihin pääsyn jälkeen hänen on pitänyt taistella siitä, että harvinainen sairaus ja sen vaikutukset hoitoon otettaisiin mitenkään huomioon. Roosa on myös kohdannut suoraa syrjintää: hän on esimerkiksi kuullut adoptioneuvonnasta, ettei vammaisena ihmisenä ole palveluun tervetullut ja lapsettomuushoitoprosessin aikana on pitänyt käydä monta tiukkaa keskustelua vammaisten ihmisten oikeudesta perhesuunnitteluun. Paljon vaikuttamistyötä on vielä tehtävänä, että perhesuunnittelun mahdollisuus olisi aidosti yhdenvertainen. Rusetti ry • Toimintaa ja vertaistukea vammaisille naisille valtakunnallisesti Suomessa • Järjestää muun muassa tukea tahattomasti lapsettomille ja vammaisille äideille, koulutusta johtajuudesta sekä yhteisötoimintaa vammaisille tytöille ja naisille • Seuraa toimintaa www.rusettiry.fi tai somesta @rusettiry Koulutettu kokemusasiantuntija Roosa Reponen osallistui keväällä 2024 Rusetin ja Simpukan yhteiseen vammaisten, tahatonta lapsettomuutta kohdanneiden naisten vertaistukipäivään. ”Kevään tapaaminen oli todella tärkeä. Siellä tunsi, että koolla oli oikea naisten voimapiiri.”
8 Simpukka 4 | 2024 ... LOPULLISESTI LAPSETTOMAT
Simpukka 4 | 2024 9 LOPULLISESTI LAPSETTOMAT ... TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVAT VIIVI SELIN Syksyllä 2020, keskellä maailmanlaajuisen pandemian pahimpia eristysaikoja ja suurta hämmennyksen ja huolen aikaa, lapsettomuuslääkäri katsoi tamperelaista Kirsi Huhtasta silmiin. “Lääkäri sanoi, että ei, emme lähde enää kokeilemaan. Hoitajalle sanoin, että olisin voinut vielä kokeilla! Hoitaja sanoi, että et voi”, Kirsi sanoo hiljaa. Hetken muisto on yhä kipeä. Niihin sanoihin mureni nelikymppisen Kirsin suuri unelma. Oli pakko alkaa ottaa haparoivia askeleita kohti lopullisen lapsettomuuden hyväksyntää. Lasten saaminen oli aina tuntunut itsestäänselvältä osalta tulevaisuuden suunnitelmaa. Kirsille ei tullut mieleenkään epäillä tulevaisuuttaan äitinä lasten keskellä. Nuoruuden mukana elämään tuli opiskeluvuodet, työelämään siirtyminen ja valtavan kovia selittämättömiä kipuja, voimattomuutta ja uupumuskin. Elämään kuului myös parisuhteita, lapsihaaveita ja lisää opiskelua, kunnes lopulta Kirsi istui lapsettomuuslääkärin puheilla. Ja nyt hän oli tilanteessa, jossa lapsen toivomisen aika oli kokonaan takana. Oli päästettävä irti haaveesta olla äiti. SELVIYTYMISTAISTELUA Kirsi sai 17-vuotiaana kipukohtauksen, jolle etsittiin syytä sairaalan päivystyksessä. Mitään selitystä ei löytynyt. Kivut jatkuivat ja tuntuivat invalidisoivilta. Kipujen kanssa eläminen oli raskasta, mutta Kirsi taisteli. Opiskelu ja ura tuntuivat todella tärkeiltä. Hän opiskeli insinööriksi ja valmistuttuaan alkoi työskennellä teollisuudessa. Työelämään siirtyminen jatkuvien kipujen kanssa eläessä oli rankka kokemus. Elämä oli ajoittain pelkkää selviytymistä. “Mietin, miksi en pysty tekemään asioita ja miksi en jaksa, mutta en antanut periksi.” Kun Kirsi oli 25-vuotias, kivuille löytyi syy: endometrioosi. Diagnoosi oli yhtä aikaa järkytys ja helpotus. Endometrioosileikkaus tehtiin, mutta se ei poistanut kipuja. Samaan ajankohtaan osui parisuhteen päättyminen. “Lapset olivat osa suhteen tulevaisuutta, mutta emme päässeet sinne asti.” SELKEÄ SUUNNITELMA Kolmekymppisenä Kirsi alkoi taas oireilla. Endometrioosileikkaus uusittiin. Tämän toisen leikkauksen jälkeen löytyi lopulta sopiva lääkitys, ja kivut alkoivat hellittää. Arki alkoi sujua paremmin, kun pahin kivun terä leikkaantui pois. Endometrioosikipujen lisäksi tuli uusia kummallisia oireita, joille ei löytynyt selitystä. Samaan aikaan rankka työ ajoi työuupumukseen. Seuraavien vuosien aikana Kirsi teki töitä vaikka jaksaminen oli hänen omien sanojensa mukaan “tosi kortilla”. Työ ei tuntunut täysin omalta. Kaiken keskellä oli tunne, että syliin kuuluisi pikkuinen pellavapää. “Aloin pohtia itsellistä vanhemmuutta siinä 30–34-vuotiaana. Mietin vaihtoehtojani, terveyttäni, jaksamistani ja sitä, mihin rahani riittävät. Pohdin myös opiskelua ja mietin, että se on joko opiskelu tai lapsettomuushoidot. En saanut tukea ammattilaisilta ja päädyin lähtemään opiskelemaan.” Kirsi päätyi 34-vuotiaana yliopistoon pääaineopiskelijaksi opiskelemaan kirjallisuutta ja kirjoittamista. Oudoille oireille löytyi syy 40-vuotiaana. Kirsillä todettiin astma, jonka taustalla oli mahdollisesti sisäilmasta sairastuminen. Tilanteeseen liittyi monimuotoista oireilua. Toimiva astmalääke kuitenkin löytyi. Se toi iloa ja toivoa koko elämään ja tulevaisuuteen. Elettiin syksyä 2019. “Minulla oli selkeä suunnitelma: muutan Tampereelle lähelle kotiseutuani ja lähden lapsettomuushoitoihin. Hoidot oli suunnitelmissa aloittaa keväällä 2020.” Valitettavasti kaikki muistavat, mitä koko maailmassa tapahtui alkuvuonna 2020. Maaliskuussa Suomi sulkeutui. UUDEN POHDINTAA Syksyllä 2020 lapsettomuushoitoja oli taas mahdollista miettiä. Koronasulku oli Kirsin kohdalla monella tavalla painajaismainen. Hän ehti täyttää 40 vuotta, ja julkisen puolen lapsettomuushoitojen ovet sulkeutuivat häneltä asetetun ikärajan vuoksi. Yksityiselle puolelle hoitoihin meno huolestutti hinnan takia. Taloudellista kuormitusta toivat jo endometrioosin, astman ja muutaman muun perussairauden lääke- ja hoitokulut. Kirsi kuitenkin koki, että on pakko yrittää ja tavoitella unelmaa. Keskustelussa lääkäreiden kanssa nousi esille lahjoitetun munasolun mahdollinen tarve. Yksi lääkäri suositteli suoraan lahjasolua ja toinen oli sitä mieltä, että omalla munasolulla voi kokeilla ensin Kirsin niin halutessa. Pitkän harkinnan jälkeen Kirsi päätti, että haluaa kokeilla hoitoja ensin omalla munasolullaan. Tukilääkitykset aloitettiin, mutta kaikki ei mennyt hyvin. Terveys ei kestänyt tukilääkkeitä. Silloin tulivat ne lääkärin musertavat sanat: “Emme lähde enää kokeilemaan”. Vähän myöhemmin
10 Simpukka 4 | 2024 ... LOPULLISESTI LAPSETTOMAT todettiin myös varhaiset vaihdevuodet, jotka laittoivat lopullisen pisteen lapsitoiveelle. Oli pakko pysähtyä ja miettiä, mitä hän halusi elämältä. “Toivoin ensisijaisesti biologista lasta ja arkea lapsen kanssa. Harkitsin adoptiota, mutta tulin siihen tulokseen, että se ei ole todellinen vaihtoehto ilman vakiintunutta parisuhdetta. Sijaisvanhempana tai tukiperheenä toimiminen ei myöskään tuntunut omalta.” Kirsi ajatteli, että ei ole oikein toimia sijaisvanhempana siksi, että lapsettomuushoidot eivät onnistuneet. Sijaisvanhemmaksi tulee lähteä siksi, että nimenomaan haluaa sijaisvanhemmaksi. Päätös tuntui oikealta: “Haluan keskittyä elämässä nyt hyviin puoliin.” VAIKUTTAMISEN ILO Kirsi lähti mukaan Lapsettomien yhdistys Simpukan vertaistuen pariin vuonna 2019. Hän osallistui lapsitoiveryhmän ja Helminauha-hankkeen vertaistapaamisiin. Jonkin aikaa hän oli myös vertaistoimijana Tampereen lapsitoiveryhmässä. Lopullisen lapsettomuuden tullessa eteen uusi mieluinen vapaaehtoistehtävä löytyi Simpukka-lehden toimituskunnasta. Kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta filosofian maisteriksi valmistunut Kirsi kirjoittaa lehteen kirja-arvioita, kolumneja ja henkilöhaastatteluja. Hän käsittelee teksteissään lapsettomuutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kolumnien aiheina on ollut muun muassa ystävyyssuhteet, osatyökykyisten yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsiperheellistyä, lapsiperheellistymiseen liittyä lainsäädäntö ja naisten syyllistäminen siitä, että he eivät synnytä. “Minulle on tapahtunut asioita, joiden ei olisi tarvinnut johtaa tähän. Minulla on tarve tuoda epäkohtia esiin, sanallistaa ja tehdä näkyväksi se, mitä minulle on tapahtunut. Samaa on varmasti tapahtunut muillekin. Asioihin vaikuttaminen on tärkeä motivaatio tehdä vapaaehtoistyötä.” Kirsi kuuluu myös vaikuttajatiimiin, joka tukee Simpukan tekemää vaikuttamistyötä. Hän on huolissaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä sekä yhteiskunnan erilaisiin perheisiin liittyvistä rakenteista ja perinteistä. Ydinperhekeskeisessä yhteiskunnassa ei hänen mukaansa huomioida tarpeeksi esimerkiksi yksinasuvia ja heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Myös näitä aiheita hän käsittelee kirjoituksissaan. “Yhteiskunta olettaa, että kaikki työikäiset ovat palkkatöissä ja heillä on puoliso, lapset ja omakotitalo. Omakotitalon sähkönsäästövinkit eivät kosketa kaikkia. Yksinasuvana tulee tunne, että ei sovi yhteiskuntaan, kun ei sovi tarjottuun muottiin.” KIIREETÖNTÄ LÄSNÄOLOA Tahaton lapsettomuus on muokannut Kirsin ystäväpiiriä. “Tutustun harvoin ihmisiin, joilla on pieniä lapsia, vaikka mielelläni olisin nykyistä enemmän tekemisissä lapsiperheiden kanssa. Ystävikseni valikoituu ihmisiä, joilla ei ole kaikki mennyt normaalin kaavan mukaan. On helpompi löytää yhteisiä asioita ja vastavuoroisempaa keskustelua.” Tamperelainen Kirsi Huhtanen uskoo, että lopullista lapsettomuutta ei pysty kunnolla koskaan hyväksymään. Lopullisen lapsettomuuden tilanne on kuitenkin helpottava, kun toivon ja pettymyksen vaihtelu päättyy ja elämässä aukeaa uusi sivu. Jotain uutta hyvää tulee tilalle.
Simpukka 4 | 2024 11 Tärkeä vertais- ja ystäväjoukko on tullut Simpukan lopullisesti lapsettomien SYKE-verkostosta. Tapaamisissa käydään esimerkiksi teatterissa tai ravintolassa. “Kaikilla on sama kokemus eikä tarvitse miettiä, miten muut suhtautuvat. Kenelläkään ei ole kiire lasten luo, joten ei tule tunnetta, että olet vähempiarvoinen. Meitä yhdistää ulkopuolelle jäämisen kokemus.” Kirsi vertaa tapaamisia tunnelmaltaan samanlaisiksi kuin opiskeluaikojen kaveriporukoiden tapaamiset. Kaikilla on aikaa olla aidosti läsnä. Korona-ajan yksinäisyyden ja lopullisen lapsettomuuden järkytyksen jälkeen elämään on löytynyt iloa. Kuvataide, erityisesti maalaaminen, kaikille avoimessa taidepajassa vapaaehtoisena toimiminen sekä tanssiminen ovat tärkeitä hyvän olon tuovia asioita. Musiikin kuuntelu, kitaran soittaminen ja kappaleiden kirjoittaminen omaksi iloksi tuovat arkeen paljon iloa. Simpukka-lehteen kolumneja kirjoittava Kirsi on huolissaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä ja yhteiskunnan erilaisiin perheisiin liittyvistä rakenteista. Yhteiskunnassa ei huomioida tarpeeksi yksinasuvia ja ja heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Kirsi opiskelee avoimessa yliopistossa ja haaveilee sosiologian syventävistä opinnoista sekä väitöskirjan tekemisestä. Tällä hetkellä hän ei ole työelämässä terveystilanteensa vuoksi. Kirsi sanoo olevansa ihminen, joka innostuu helposti eikä aina muista miettiä realistisesti omaa jaksamistaan. Lapsettomuuden hyväksyntää opetellessa hän on opetellut myös kuuntelemaan itseään ja sanomaan ei. “On ollut pakko hyväksyä, että en voi saada kaikkea. Nyt kuuntelen myös jaksamistani. Teen asioita, jotka olen itse valinnut.” Lue lisää SYKE-verkostosta Simpukan verkkosivuilta osoitteesta simpukkary.fi/syke-verkosto. - LOPULLISESTI LAPSETTOMAT ...
12 Simpukka 4 | 2024 ... POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Käytäntöä ja kokemuksia pohjoismaisilta järjestöiltä TEKSTI JA KUVA JENNI HUHTALA JA PIIA SAVIO Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt kokoontuivat syyskuussa Helsingissä. Tapaamisessa vahvistettiin The Nordic Fertility Network -verkoston yhteistyötä ja jaettiin huoli syntyvyyden laskusta kaikissa pohjoismaissa. Tapaamisen tuloksena syntyi vaatimus hedelmällisyystietouden lisäämisestä. JAETTU HUOLI SYNTYVYYDEN LASKUSTA Tapaamisessa kirjoitettiin pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen yhteinen vetoomus hedelmällisyystietouden vahvistamisesta yhteiskunnassa. Tietoa vahvistamalla voidaan tukea niiden henkilöiden lapsitoiveen edistämistä, jotka lasta todella toivovat. Tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista tulisi olla tarjolla yläkouluikäisille nuorille, lapsiperheellistymisikäisille ja lapsiperheellistymistä suunnitteleville. Syntyvyys on Suomessa alhaisinta sitten vuoden 1836. Vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,26, kun vielä vuonna 2018 se oli 1,41. Hedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Suomen hedelmällisyysluku on pohjoismaiden alhaisin. Eurooppalaisten lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestö Fertility Europe on kerännyt tietoa nuorten hedelmällisyystietoudesta FActs-pelin avulla. Rautakallio-Hokkanen esitteli tapaamisessa pelin analytiikasta saatuja alustavia tuloksia, jotka olivat hälyttäviä. "Peliä suunniteltaessa tiesimme, että hedelmällisyystietoisuus on heikkoa 15–17-vuotiaiden joukossa. Tämän hetkinen alustava data osoittaa, että tilanne on huonompi kuin osasimme odottaa", hän sanoo. Vuoden 2025 Nordic Meeting -tapaamiselle Islannissa on haettu apurahaa. Tahattomasti lapsettomien ja lahjasoluperheiden asioita ajavat pohjoismaiset järjestöt ovat lisänneet lähivuosina yhteistyötään. Kaikissa pohjoismaissa on suuri huoli syntyvyyden laskusta. Nordic Meeting -yhteistyötapaaminen kutsui järjestöt Helsinkiin 6.–8.9.2024. Lapsettomien yhdistys Simpukka organisoi tapaamisen yhdessä norjalaisen Ønskebarn-järjestön kanssa. Järjestöjen tapaamista tuki taloudellisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste. Tapaamisessa kohtasivat yhteensä kymmenen työntekijää ja vapaaehtoista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Suomesta. Simpukasta tapaamiseen osallistuivat toiminnanjohtaja Piia Savio ja Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala sekä Satu Rautakallio-Hokkanen, joka siirtyi vuoden 2024 alusta alkaen Simpukasta Fertility Europen johtajaksi. Viikonlopun aikana päätettiin pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen verkoston nimeksi The Nordic Fertility Network. Järjestöjen toimijat kertoivat kuulumisiaan ja avasivat työskentelytapojaan. Keskustelut olivat merkityksellisiä järjestöjen käytäntöjen ja vaikuttamistyön kehittämiselle. “Voimme hyödyntää muilta mailta saamaamme tietoa vaikuttamistyössämme, kun kerromme päättäjille millaiset lapsitoiveita edistävät toiminnot ovat olleet vaikuttavia muissa maissa. Olemme esimerkiksi tuoneet päättäjille esiin, että Tanskassa 12 prosenttia lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla. Tanska panostaa entisestään lisää hedelmöityshoitoihin nostamalla hoitokierrosten määrää kolmesta kuuteen”, sanoo Savio. Pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen työntekijät ja aktiiviset vapaaehtoiset vahvistivat yhteistyötä Helsingissä syyskuussa.
Simpukka 4 | 2024 13 SIMPUKKA VAIKUTTAA ... Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä” Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. TEKSTI HANNA PARVIAINEN Pohjoismaisista nuorista vain 12 prosenttia on tietoisia siitä, että hedelmällisyys laskee iän myötä. Tiedot selviävät pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestön Fertility Europen FActs!-hedelmällisyystietoisuuspelin alustavista tuloksista. Pohjoismaissa lasten ja nuorten peruskoulutuksessa on vuosikymmenten ajan keskitytty ehkäisy- ja seksitautiopetukseen ja jätetty hedelmällisyystiedon osuus vähälle tai kokonaan pois. Pohjoismainen tahattoman lapsettomuuden The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkosto vaatii, että Pohjoismaat sisällyttävät hedelmällisyystiedon keskeiseksi osaksi nuorten koulutusta. Syntyvyys on laskussa kaikissa Pohjoismaissa. Verkoston lapsettomuusjärjestöt Norjassa, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa tunnistavat, että hedelmällisyystietoisuus on välttämätöntä lisääntyvän lapsettomuuden ehkäisemiseksi. Nuoret tarvitsevat hedelmällisyystietoa tehdäkseen valintoja, joiden avulla voivat säilyttää hedelmällisyytensä ja mahdollistaa lapsitoiveensa sen ollessa ajankohtaista. “Suomessa on Pohjoismaiden matalin syntyvyys. On ensisijaisen tärkeää viedä nuorille tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Toivomme, että kukaan ei joudu kohtaamaan tahatonta lapsettomuutta siksi, että hänellä ei ole ollut tietoa hedelmällisyydestä”, Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo. Järjestöt vaativat, että terveysviranomaiset ottavat asian vakavasti. Järjestöt ovat valmiita auttamaan nuorten hedelmällisyystiedon lisäämisessä. Sijaissynnytykseen tähtäävien hedelmöityshoitojen antaminen kiellettiin Suomessa hedelmöityshoitolailla vuonna 2007. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt suomalaisia hakeutumasta sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomaille. Järjestelyt ulkomailla eivät ole Suomen laissa kiellettyjä, mutta näihin järjestelyihin liittyy usein huomattavia eettisiä, juridisia ja käytännön haasteita. Tietoa sijaissynnytyksellä lapsen saaneista, sijaissynnytysprosessissa olevista tai prosessia harkitsevien määristä on olemassa vain vähän. Olemassa olevat tiedot ovat perustuneet lähinnä ykFActs!-peli tarjoaa hedelmällisyystietoa nuorille. Peliä voi pelata suomeksi sekä useilla muilla kielillä. Peli löytyy osoitteesta https://myfacts.eu/fi/game-finnish/. sittäisiin yhteydenottoihin. Sijaissynnytysprosesseihin liittyvään tiedon tarpeeseen ja vaikuttamistyön tueksi Simpukka toteutti elo-syyskuussa 2024 sijaissynnytyskyselyn. Kysely oli tarkoitettu sijaissynnytysprosessia harkitseville, prosessissa oleville ja sijaissynnytysjärjestelyillä lapsen saaneille sekä heille, joiden prosessi on päättynyt tuloksettomana. RUNSAASTI VASTAUKSIA Kyselyyn saatiin vastauksia 57. Vastaajista 33 harkitsi sijaissynnytysprosessiin lähtemistä, 4 vastaajalla prosessi oli parhaillaan kesken ja 12 vastaajaa oli saanut lapsen tai lapsia sijaissynnytyksellä. Vastaajista 33 oli nais-miespareja, 10 miespareja ja 14 itsellistä. Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita! Simpukka julkaisee tulokset keväällä 2025. Tulokset tuovat arvokasta tietoa tiedon ja tuen toteuttamiseen sekä vaikuttamistyöhön, jolla ajetaan ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamista Suomessa. Arvokasta tietoa sijaissynnytysprosessista TEKSTI PIIA SAVIO Sijaissynnytyskyselyyn saatiin upeat 57 vastausta. Kyselyn tulokset tuovat merkityksellistä tietoa sijaissynnytysprosesseista ja siihen liittyvistä tekijöistä.
14 Simpukka 4 | 2024 ... PARISUHDE TEKSTI RIITTA GRANFELT KUVAT VIIVI SELIN JA MINNA WILSKAN KOTIALBUMI "Meitä yhdistää lapsettomuuden kokemus, vertaisuus.” Koulutettu vertaisohjaaja Minna Wilska SimpukkaParit on vertaisuuteen perustuvaa, pariskunnille suunnattua matalan kynnyksen toimintaa, jonka lähtökohtana on jaettu kokemus tahattoman lapsettomuuden kuormittavuudesta ja sen vaikutuksista parisuhteeseen. SimpukkaParit-päivien ohjaajina toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Koulutettu vertaisohjaaja Minna Wilska on ohjannut SimpukkaParit-päiviä vuodesta 2016 alkaen. Vertaistuki on toiminnan kantava voima, joka edesauttaa keskinäisen luottamuksen ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksen rakentumista. Aktiivinen toiminta Simpukka ry:ssä on ollut osa Minnan elämäntapaa yli 20 vuoden ajan. Vapaaehtoistyö alkoi tahattomasti lapsettomien naisten vertaistukiryhmien ohjaamisella ja sai jatkoa hallitustyöskentelyssä ja Simpukka-lehdessä. Minnalla on työnohjaajakoulutus, jota hän on hyödyntänyt tarjoamalla työnohjausta yhdistyksen vertaisohjaajien täydennyskoulutuspäivillä.
Simpukka 4 | 2024 15 PARISUHDE ... Vaikka tahaton lapsettomuus onkin kutsumaton kolmas osapuoli pariskunnan elämässä, se voi kuitenkin merkitä paitsi uhkaa, myös osoitusta parisuhteen vahvuudesta: olemme yhdessä läpikäyneet tämän kaiken. Nykyisin Minna on keskittynyt ensisijaisesti pariskuntien kanssa työskentelyyn. Parisuhdetyön osaamisensa hän on hankkinut kouluttautumalla Parisuhdekeskus Katajassa. Minna ohjaa SimpukkaParit-päiviä joko yksin tai työparin kanssa. Näille koko päivän kestäville parisuhdepäiville osallistuu kerrallaan neljästä kuuteen pariskuntaa. Tervetulleita ovat niin nais-miesparit kuin sateenkaariparit, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan yhdessä toisten tahatonta lapsettomuutta kokeneiden kanssa. Päivien ohjelma vaihtelee jonkin verran osallistujien tarpeiden mukaan. VERTAISUUTEEN PERUSTUVAA PARISUHDETOIMINTAA ”Tärkeintä on se, että jokainen osallistuja saa vertaistukea omaan parisuhteeseensa siinä lapsettomuuden tilassa missä juuri sillä hetkellä on.” Minna Wilska SimpukkaParit-päivään osallistuvat pariskunnat voivat olla keskenään hyvinkin eri vaiheessa lapsettomuuden käsittelyprosessissa. Joku elää läpi alkuvaiheen shokkia. Toinen pariskunta pohtii hoitojen lopettamista vuosien yrittämisen jälkeen. Kolmas on juuri laittanut vireille adoptioprosessin. Periaatteena on, että jokainen jakaa juuri sen verran omia kokemuksiaan, kuin sillä hetkellä jaksaa ja haluaa. Myös puolisot saattavat olla keskenään eri vaiheessa lapsettomuuden käsittelyssä. Arjen keskellä kokemusten jakaminen voi olla vaikeaa. Lapsettomuudesta puhuminen saattaa tuntua liian kipeältä jopa oman kumppanin kanssa. Päivän tärkeä tavoite onkin oman kumppanin ja oman sisäisen maailman kohtaaminen. Strukturoitu ohjelma ja arjesta irrottautuminen edesauttavat keskinäistä vuorovaikutusta ja tunteiden jakamista. Lapsettomuutta käsitellään parisuhteen näkökulmasta ilmiönä, joka väistämättä vaikuttaa parisuhteeseen. Toisten kokemusten kuunteleminen on vertaistuen keskeinen elementti, joka voi tuoda huojennusta omaan tilanteeseen: emme ole yksin. Päivän ohjelma koostuu suurelta osin harjoitteista, joita kukin tekee oman puolisonsa kanssa. Harjoitteiden avulla etsitään voimavaroja ja iloa arkeen ja samalla opetellaan uusia keinoja parisuhteen hoitamiseen. Aiheita voivat olla esimerkiksi vuorovaikutustaidot parisuhteessa, parisuhteen tarpeet, tietoisuuden kartta, tunteet ja ristiriidat. Jokaisen SimpukkaParit-päivän aikana täytetään rakkaustankkia, joka tarkoittaa erilaisten rakkauden kielien tunnistamista. Rakkautta voi ilmaista paitsi sanoin myös läheisyyden, konkreettisten tekojen, lahjojen antamisen, erilaisten palvelusten ja fyysisen kosketuksen kautta. Päivän viimeisenä harjoitteena annetaan omalle kumppanille toisten osallistujien taiset merkitykset, jotka lapsettomuuden suru ja siihen liittyvä monenlainen kuormitus on peittänyt alleen. Vaikka tahaton lapsettomuus onkin kutsumaton kolmas osapuoli pariskunnan elämässä, se voi kuitenkin merkitä paitsi uhkaa, myös osoitusta parisuhteen vahvuudesta: olemme yhdessä läpikäyneet tämän kaiken. MATALAN KYNNYKSEN SPESIAALIA PARISUHDETOIMINTAA Mahdollisuus auttaa toisia oman kokemuksen kautta saa Minnan vuodesta toiseen innostumaan SimpukkaParit-päivien ohjauksesta. Taustalla on myös halu vaikuttaa siihen, että tahattomasti lapsettomat pariskunnat voisivat Suomessa paremmin ja saisivat tarvitsemiaan palveluja. SimpukkaParit-päivien lisäksi Minna pitää SimpukkaParit-iltoja, joissa on mahdollisuus alustavasti tutustua parisuhdetyöskentelyyn ja jakaa kokemuksia vertaisten kesken. SimpukkaParit-illat toimivat sekä itsenäisinä tapahtumina että mahdollisuutena miettiä osallistumista myös muuhun parisuhdetoimintaan. Illoissa on yleensä teemana jokin SimpukkaParit-päivän aiheista. Matalan kynnyksen toiminta sekä SimpukkaParit-päivät ja -illat tarjoavat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja tunteiden validointiin. Simpukka on kehittänyt SimpukkaParit-toiminnan siitä saatujen kokemusten pohjalta. Hyväksi todettu ohjelma, materiaalit ja harjoitteet muodostavat perustan SimpukkaPäiville, joista jokaisesta rakentuu ainutkertainen, osallistujiensa näköinen kokonaisuus. ”Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisella on valtava hyvinvointia lisäävä voima.” Myös puolisot saattavat olla keskenään eri vaiheessa lapsettomuuden käsittelyssä. Arjen keskellä kokemusten jakaminen voi olla vaikeaa. SimpukkaParit-päivään osallistuvat parit ja myös puolisot voivat olla keskenään hyvinkin eri vaiheessa lapsettomuuden käsittelyprosessissa. Jokainen voi jakaa juuri sen verran kokemuksiaan, kuin sillä hetkellä jaksaa ja haluaa. ”Tärkeintä on se, että jokainen osallistuja saa vertaistukea omaan parisuhteeseensa siinä lapsettomuuden tilassa missä juuri sillä hetkellä on", vertaisohjaaja Minna Wilska lupaa. kuullen myönteinen palaute jostakin sanomisesta, sanomatta jättämisestä tai tekemistä päivän aikana: "pidin siitä, kun sinä…" Tavoitteena on, että päivän päättyessä kello 17 kukin pariskunta näkee oman parisuhteensa sellaiset vahvuudet ja ainutker-
16 Simpukka 4 | 2024 TEKSTI HANNA PARVIAINEN KUVA PEXELS Elisa, 40, on toivonut lasta useita vuosia. Sopivaa kumppania, jonka kanssa perustaa lapsiperhe, ei ole valitettavasti tullut vastaan. Elisa lähti itsellisenä naisena lapsettomuushoitoihin vuonna 2021 ollessaan 37-vuotias. Korona-aika hidasti hoitojen toteuttamista. Lahjasoluhoitoihin liittyvät psykologin ja sosiaalityöntekijän tapaamiset olivat hyviä kohtaamisia. ”Pian eläkkeelle jäävä psykologi oli erittäin kokenut. Sain lisää tietoa ja tapaamisessa oli turvallinen olo.” Alkionsiirto tehtiin kahdesti. Kummallakin kerralla hän sai hyperstimulaation, jossa munarakkulapunktion jälkeen munasarjat täyttyvät uudelleen nesteellä ja kasvavat. Raskaus ei alkanut. ”Hoitojen epäonnistuminen oli valtava pettymys. Mitä kauemmin kesti, sitä enemmän petyin. Toivo ei silti loppunut.” PRIDE-VALMENNUS Elisa hakeutui tänä vuonna sijaisvanhemmuuteen valmistavaan PRIDE-valmennukseen. Valmennuksesta hän sai kattavan tietopaketin sijaisvanhempana toimimisesta, saatavilla olevasta tuesta sekä siitä, miten aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa sijaislapseen. Valmennuksessa käsiteltiin myös osallistujien lapsitoivetta. ”Ryhmämme oli todella kiva. Oli helppo puhua ja keskustella luottamuksellisesti. Tuli tunne, että ammattilaiset ovat kaikessa tukena. Suosittelen koulutusta jokaiselle, joka etsii tietoa sijaisvanhemmuudesta.” Elisalle tarjottiin sijaislasta, mutta hän halusi vielä kerran lähteä lapsettomuushoitoihin. Hän toivoo pääsevänsä hoitoihin viimeistään keväällä. Elisa haaveilee, että hänellä olisi tulevaisuudessa kaksi lasta: toinen hedelmöityshoitojen avulla saatu ja toinen sijaislapsi. Hän olisi yhdestäkin lapsesta todella onnellinen. ”Haluaisin pitää lapsen mahdollisimman pitkään kotona. Kävisimme puistossa ja vanhempi-lapsitanssissa. Meillä olisi tavallista perusarkea kotona iltapuuroineen.” Elisan nimi on muutettu. Haaveena sijaisvanhemmuus Elisa toivoo, että hänen perheessään olisi joskus sekä lahjasoluhoidoilla syntynyt lapsi että sijaislapsi. Erilaisista taustoista tulevia sijaisvanhempia etsitään kipeästi. AMMATTILAISET TUKENA Sijaisperheille on jatkuva ja kasvava tarve. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää olisi löytää sijaisperhe laitoksen sijaan. “Etsimme jatkuvasti pariskuntia ja itsellisiä naisia ja miehiä sijaisperheiksi kotia tarvitseville lapsille. Etsimme monimuotoisia ja erilaisista taustoista tulevia perheitä. On useita syitä lähteä sijaisperheeksi ja ne ovat yhtä arvokkaita”, sanoo sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen Perhehoitoyksikkö Koivikosta Jyväskylästä. Koivikko tuottaa sijaishuollon perhehoitoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Sijaisvanhemmuus sopii henkilölle, joka haluaa suojella lasta ja turvata tämän kehitystä. Sijaisvanhempi on tavallisessa kodissa asuva turvallinen aikuinen, jonka arkeen sopisi sijoitettu lapsi. Sijaisperheeksi hakeudutaan PRIDE-valmennuksen kautta. Valmennuksen tavoitteena on taata lapsille mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen sekä turvata sijoituksen jatkuminen niin kauan, kuin se on tarpeellista. Lapselle etsitään hänelle sopiva perhe. Mikäli perhe tarjoaa lyhytaikaista perhehoitoa, he voivat saada lapsen hyvinkin nopeasti. Jos taas perhe toivoo pitkäaikaista sijoitusta, tehdään sijoitus yleensä suunnitelmallisesti, jolloin aikaa kuluu enemmän, yleensä joitakin viikkoja. Pitkäaikaisessa sijoituksessa perheet sitoutuvat tarjoamaan lapselle kodin tämän täysi-ikäisyyteen asti. TÄRKEÄ KIINTYMYSSUHDE Usein kahden vanhemman perheessä toinen vanhempi on lapsen kanssa kotona ja toinen käy päivätöissä muualla. Koululaisen kanssa voi tehdä etätöitä. Alkuvaiheen asettumisen jälkeen arjesta rakentuu perheen näköinen. Lapsi usein aloittaa päivähoidon kodin ulkopuolella. Perheiden tukena on oma sosiaalityöntekijä. Tueksi voi saada myös mentorin, yksilö- ja ryhmätyönohjausta ja vertaistukea. Perheet kohtaavat ongelmia harvemmin kuin yleensä ajatellaan. Moni ei kuitenkaan uskalla lähteä sijaisvanhemmuuteen esimerkiksi pelätessään, että huostaanotto puretaan ja lapseen on jo ehtinyt kiintyä. “Tätä työtä tehdäkseen pitää lapseen kiintyä. Sijaisvanhemmuus on äärimmäisen tärkeä, antoisa, vaativa ja vastuullinen tehtävä. Se antaa elämään suuren merkityksen”, Niskanen sanoo. ... HENKILÖHAASTATTELU Lisätietoa PRIDE-valmennuksista löydät omalta hyvinvointialueeltasi sekä Pesäpuu ry:n verkkosivuilta https://pesapuu.fi/toiminta/perhehoito/pride-valmennus/
Simpukka 4 | 2024 17 AJANKOHTAISTA ... Simpukka-lehti on siirtynyt verkkoon! Jatkossa lehti ilmestyy sähköisenä, ja voit lukea lehteä esimerkiksi älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Tämä Simpukka-lehti 4/2024 ilmestyy sekä paperisena että sähköisenä. Lehdestä 1/2025 alkaen Simpukka-lehti ilmestyy vain sähköisenä. Lehti ilmestyy vuonna 2025 tuttuun tapaan maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lehden sisältö pysyy samana. Ulkoasuun tehdään joitain digiluettavuutta edistäviä visuaalisia muutoksia yleisilmeen pysyessä kuitenkin tuttuna. Jatkossa pääset lukemaan lehteä kirjautumalla Simpukan verkkosivujen jäsensivulle. Jäsensivu aukeaa tammikuussa 2025. Salasanan sivulle löydät seuraavasta jäsenlaskustasi. Salasanaa voi kysyä myös osoitteesta simpukka@simpukkary.fi. Sivu on tarkoitettu vain Simpukan jäsenille, joten ethän jaa salasanaa eteenpäin. KATSE TULEVAAN Sähköiseen muotoon siirtymisen taustalla ovat sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat massiiviset rahoitusleikkaukset. Rahoitusleikkaukset vaikuttavat järjestöjen toimintaan monin eri tavoin. Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio on pahoillaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävän työn rahoituksen leikkauksista. Hän katsoo kuitenkin toiveikkaasti tulevaan. Merkittävää työtä jatketaan edelleen suurella sydämellä ja ammattitaidolla. “Lehden verkkoon siirtyminen rahoitustilanteen vuoksi on muutos totuttuun. Samalla se on kuitenkin luonnon puolesta tehty kestävä valinta sekä tärkeä askel digitalisoitumisen edistämisessä. Simpukka-lehti on yhä sama tuttu tahattoman lapsettomuuden asiantuntijalehti, jossa on koskettavia ja samaistuttavia henkilöhaastatteluja, vaikuttavia kolumneja, kiinnostavia uutisia ja Simpukan tekemän vaikuttamistyön tuloksia. Lehti kulkee mukanasi ja voit palata siihen aina halutessasi.” Lehden taittaa edelleen Tanja Holmberg. Lehden siirtää sähköiseksi suomalainen vastuullisesti toimiva PunaMusta Oy. Simpukka-lehti hyppää digiaikaan! Mene osoitteeseen simpukkary.fi/jasensivu. Syötä seuraavasta jäsenlaskustasi löytyvä salasana sivulla avautuvaan salasanakenttään. Salasanan syötettyäsi avautuu sivu, jolla voit lukea Simpukka-lehden. Pääset selaamaan lehteä klikkaamalla lehden kansikuvaa tai vieressä olevaa tekstilinkkiä. Lehteä luetaan kääntämällä sivua eteen tai taakse klikkaamalla nuolinäppäintä vasemmalle tai oikealle. Simpukka-lehti ilmestyy jatkossa vain kyseisellä sivulla. TUTUSTU LEHTEEN JO NYT! Tämä vuoden viimeinen Simpukka-lehti 4/2024 on vapaasti luettavissa Simpukan verkkosivuilla kohdassa https://simpukkary.fi/simpukka-lehti/. Siellä voit tutustua sähköiseen lehteen jo nyt.
18 Simpukka 4 | 2024 ... HYVINVOINTI Muistiini on tallentunut useita hetkiä, tietynlaisia vedenjakajia. Hetki, kun ex-puolisoni kanssa päätimme, että lapsi saisi tulla. Hetki, kun saimme tietää, ettemme tulisi koskaan saamaan biologista lasta ilman IVF-hoitoja. Hetki, kun tein positiivisen raskaustestin. Kun saimme tietää raskauksien keskeytyneen. Kun mieheni kertoi haluavansa avioeron. Hetki, kun tiedostin, että tulisin jäämään lopullisesti lapsettomaksi. En saanut sellaista elämää, kuin olin toivonut ja suunnitellut, mutta sain jotain muuta. Olen työskennellyt liki 20 vuotta sosiaalialalla, jonka koen itselleni hyvin merkityksellisenä. Menin eron jälkeen naimisiin miehen kanssa, joka on kolmen lapsen etävanhempi. Mieheni lisäksi sain lapset elämääni. Sain omakotitalon puutarhoineen ja kaksi kissaa. Olen osallistunut Simpukan vertaistukitoimintaan. Tammikuussa valmistun ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUMINEN Ratkaisukeskeisyys on ajattelutavan muutos, tietynlainen katsomisen tapa ja salliminen tietynlaisille erilaisille näkökulmille. Lähtökohtana on, että ratkaisut ja voimavarat löytyvät sisimmästämme, kun vain löydämme ne ja annamme niille mahdollisuuden. Opiskellessani ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi opin paljon itsestäni. KirSimpukan vapaaehtoinen Heidi Vehviläinen on etsinyt elämäänsä iloa ja sisältöä lopullisen lapsettomuuden tilanteen tultua eteen. Hän suosittelee ratkaisukeskeistä lähestymistapaa tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen TEKSTI JA KUVAT HEIDI VEHVILÄINEN jallisuuden ja harjoitusasiakkaitteni kautta sain todeta, kuinka samanlaisia kokemuksia ja tunteita me tahattomasti lapsettomat koemme. Prosessi ratkaisukeskeisyyden näkökulmasta on erilainen, kun vielä toivoo lasta, kuin silloin, kun on siirtynyt lopullisesti lapsettomuuden tielle. Pohjimmiltaan ajattelutapa on sama: tulevaisuuteen suuntautuminen ja voimavarojen löytäminen menemällä jotakin kohti. Olen ymmärtänyt miksi olen tässä, elämäntilanteeni hyväksyneenä ja eteenpäin toiveikkaana suuntaavana. Se kulminoitui elämän merkityksellisyyden kokemukseen ja siihen, että minullakin on paikkani maailmankaikkeudessa. Minulla oli jo lapsettomuushoidoissa ollessani elämässäni asioita, joiden kautta sain kokea merkityksellisyyttä. Olen kääntänyt menneisyyteni vaikeudet voimavarakseni. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että lopullinen lapsettomuus tulee aina olemaan osa minuuttani ja elettyä elämääni. Välillä se ilmoittaa itsestään surun hetkinä tai ahdistavana möykkynä sydämessäni. Otan hetket lempeästi ja armollisesti vastaan antaen itselleni luvan surra. Ymmärrän, että tunne on väliaikainen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==